Blogi

Suomi 100

Tässä tuore eri medioissa julkaistu mielipidekirjoitukseni.

 

Mielipidekirjoitus 21.8.2017

Julkaisuvapaa

 Suomi 100

 

Kohta satavuotiaan Suomen juhlavuosi henkii kansainvälisyyttä ja korostaa yhteiskunnan monimuotoisuutta. Maamme kansainvälisyys on kaikilla mittareilla lisääntynyt kohisten itsenäisyytemme aikana ja se on aivan perustellusti yksi juhlavuoden keskeisistä teemoista. Se mitä suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri itse kullekin merkitsee, tuntuu tätä nykyä vaihtelevan varsin paljon. Esimerkiksi itsenäisyytemme säilymisen kannalta kriittisistä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista ja valtavista kansakunnan ponnisteluista ja uhrautumisesta nykysuomalaiset puhuvat hyvin eri sävyyn. Toiset tuntevat ylpeyttä ja kiitollisuutta. Toiset puolestaan näkevät punaista ja vähättelevät itsenäisyyden puolesta taistelleiden uhrauksia. Suomalaisuuden merkitys jakaa ihmisiä varsin voimakkaasti eri leireihin. Itse tunnen kiitollisuutta ja arvostan valtavasti sotaveteraanien panosta maamme itsenäisyyden säilymiselle.

 

Itsenäisyys loi pohjan kaikille suomalaisille elää vapaasti, rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja nauttia elämästä. Siksi erityisesti nyt Suomen satavuotisjuhlavuotena 2017 sotiemme veteraaneille (miehille ja naisille) tulisi antaa erityisen paljon tunnustusta siitä mitä he ovat meille mahdollistaneet. Ikuisesti keskeneräisessä maailmassa riittää aina paljon parannettavaa ja lukuisia projekteja joihin voi rahallisesti lähteä mukaan niin valtiot kuin yksityishenkilötkin. Suomi 100-hankkeen rahankäyttö on ollut esillä mediassa useaan otteeseen ja syystäkin. Juhlavuosihankkeen hallituksen jäsenten palkkiot, joiden nostaminen ei edellytä edes läsnäoloa kokouksissa, nousivat tapetille. Myös valtion kirstusta otettujen hankerahojen kohteet ovat herättäneet närää. 30 000 euroa koodaribussiin Afrikassa sekä 50 000 euroa suomalaisuuden uudelleenmäärittelyyn eivät ole monien mielestä sopivia Suomi100 rahoituksen kohteiksi. Sen sijaan kesäkuussa järjestetyn Maskun Askaisten ritaripuiston 10-vuotisjuhlan sekä Mannerheimin syntymän 150-vuotisjuhlan kahvijärjestelyihin ei tukieuroja herunut. Haettu summa oli 2000 euroa eli mistään mahdottoman suuresta summasta ei ollut kyse. Olen jossain määrin pettynyt Suomi100 hankerahojen kohdentamiseen.

 

Lopuksi haluan antaa kiitosta monille vapaaehtoistoimijoille, joiden panos muun muassa veteraaniasioissa on ollut kullan arvoista tänäkin juhlavuonna. Louhisaaren Kartanokahvila on hyvä esimerkki vuosia jatkuneesta työstä ja avusta sotiemme veteraaneille. Nyt on tarkoitus juhlistaa arvokkaasti 100-vuotiasta Suomea ja tähän liittyvät rahalliset avustukset tulisi kohdentaa pääosin suomalaisille tärkeisiin ja meitä lähellä oleviin kohteisiin. Maamme historian taipaleen tulee olla arvoisessaan asemassa juhlavuotena. Juhlivan Suomen pitää muistaa ja kunnioittaa historiaansa.

 

Ritva ”Kike” Elomaa

kansanedustaja

 

 

Mielipidekirjoitus: Luku- ja kirjoitustaito avaa ovia opinnoissa ja elämässä

Lukeminen ja kirjoittaminen kuulostavat itsestään selviltä taidoilta maassa, joka komeilee vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä luku- ja kirjoitustaitoa mittaavissa tutkimuksissa. Hyvästä testimenestyksestä voi olla ylpeä, mutta luku- ja kirjoitustaitoon tulee panostaa jatkossa entistä aktiivisemmin. Tuhansien järvien ja satojen kirjastojen maassa on ilmassa huolestuttavia merkkejä luku- ja kirjoitustaidon yleisessä kehityksessä. PISA-tulosten laskeva trendi herättää huolta nuortemme tulevaisuudesta. Perhetausta ja lukutottumukset heijastuvat yhä selvemmin lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitoon. Suomalaisen koulujärjestelmän vahvuutena on perinteisesti ollut kyky tarjota tasapuoliset eväät elämää varten. Juuri tämän tulee olla keskeinen elementti, kun tehdään koulutusta koskevia päätöksiä.

Peruskoulun keskeinen tehtävä on tarjota kaikille nuorille riittävät kielelliset valmiudet jatko-opintoja varten. Lukioissamme on kuitenkin oppilaita, jotka eivät ymmärrä tarpeeksi hyvin suomenkielistä tehtävänantoa. Oppilaiden suomeksi kirjoittamista vastauksista opettaja ei saa selvää. Sivistysvaliokunnan jäsenenä olen seurannut mielenkiinnolla lukiokoulutuksen kehitystä jo vuosia. Digitalisaatio jyrää opetuksen saralla ja vaikutukset ulottuvat jo äidinkielen yo-kokeeseenkin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän mukaan nykyisen yhteensä 12 tunnin kokeen sijaan äidinkielen osaaminen olisikin jatkossa mahdollista osoittaa sähköisellä neljän tunnin kokeella. Tätä on vaikea hyväksyä. Sen vuoksi olen laatinut kirjallisen kysymyksen ministeri Grahn-Laasoselle ainekirjoituksen asemasta osana ylioppilaskoetta. Kysyn, onko oppiaineen laajuuden huomioiden perusteltua lyhentää äidinkielen osion suoritusaikaa.

Luku- ja kirjoitustaito ovat avainasemassa kaiken oppimisen kannalta. Lisäksi lukeminen ja kirjoittaminen kehittävät tutkitusti ajattelukykyä, pitkäjänteisyyttä ja keskittymiskykyä sekä laajempien asiakokonaisuuksien hallintaa. Juuri näitä ominaisuuksia tarvitaan opinpolun lisäksi työelämässä. Riittävä luku- ja kirjoitustaito on myös perusedellytys osallistumiselle yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä vaikuttamiseen ja tätä kautta suomen kielen osaaminen heijastuu demokratian toteutumiseen. Äidinkieli on monessa suhteessa aivan erityislaatuinen oppiaine eikä sen merkitystä voi alleviivata liikaa.

Kike Elomaa

kansanedustaja

Kirjoitus julkaistu mm. Turun Sanomissa

 

Eläkeläisköyhyyteen on puututtava

Eduskunnassa käsiteltiin torstaina kansalaisaloitetta työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Keskustelussa nousi esille etenkin eläkeläisköyhyys, johon tulisi mielestäni puuttua entistä tarmokkaammin. Hallitus on perussuomalaisten toimesta jo korottanut takuueläkettä muutamaan otteeseen, mutta tehtävää on vielä paljon. Alla torstaina täysistunnossa pitämäni puheeni:

 Arvoisa puhemies!

Köyhyys on aina ongelmallista, kärsi siitä sitten kuka tahansa. Se aiheuttaa monenlaisia seurannaisvaikutuksia. Erityisen lohdutonta on kuitenkin eläkeläisköyhyys, sillä ikänsä tai vammansa vuoksi eläkkeellä olevat harvoin kykenevät parantamaan tulotasoaan esimerkiksi työtä tekemällä. Sen vuoksi eläkeläisten kokemaan köyhyyteen tulisi puuttua mahdollisimman pian. Haluan esittää kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille siitä, että he ovat onnistuneet herättämään keskustelua hyvin paljon eläkeläisten toimeentulo-ongelmista ja suoranaisesta köyhyydestä.
Kansalaisaloitteen tiimoilta käyty keskustelu on kuitenkin jäänyt pitkälti ilman konkreettisia ehdotuksia tai malleja eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Aloitteen ehdottama palkkatasoindeksin käyttöönotto on todettu kestämättömäksi eläkejärjestelmän kannalta. Todella vähän on julkisuudessa kuitenkaan puhuttu erilaisten muutosvaihtoehtojen kokeilemisesta indeksiin. Voisiko esimerkiksi tämä niin sanottu 50—50-malli edistää paremmin eläkeläisten toimeentuloa? Ehkä. Siitä pitäisi mahdollisesti tehdä selvitys. Kuten Viitanenkin peräsi, niin henkilökohtaisesti sanon ja toivon, että sitä selvitettäisiin. Onko se hyvä tai huono, sitä ei voida vielä kannattaa, koska ei tiedetä, mitä se sisältäisi. Haluaisin tietää laskelmat. Kyseinen malli oli käytössä vuosina 77—95, kunnes Lipposen hallitus muutti sen nykyiseksi 80—20-malliksi. 50—50-malli turvaisi tasapuolisesti eläkkeiden kehityksen suhteessa palkkoihin ja kuluttajahintoihin. Tämänkaltaisia malleja voitaisiin kokeilla ja mallintaa ottaen huomioon eläkerahastojen oletettu tuotto. Näin tietäisimme, miten ne vaikuttavat eläkerahastoihin.
On totta, että erilaisia malleja on taannoin arvioitu. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä arvioi työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita vuonna 2012. Tällöin todettiin, että eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä ole riittäviä perusteluja esittää siihen muutoksia. Kysyisin kuitenkin: eikö nyt olisi tarvetta harkita muutoksia, kun kolmasosa eläkkeensaajista, noin 430 000 ihmistä, on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle? Nykyinen indeksi ei selvästi ainakaan ehkäise eläkeläisköyhyyttä.
On toki muitakin keinoja parantaa juuri pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Tehokkainta olisi nostaa vielä lisää takuueläkettä ja kansaneläkkeen tasoa tai pohtia eläkkeiden verotuksen keventämistä. Takuueläkettä hallitus on nostanut tosiaan jo kerran, ja toinenkin kerta tulee, ja sanon suoraan, että perussuomalaiset ovat tätä asiaa vahvasti vieneet eteenpäin hallituksessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä nostettiin esille myös niitä toimenpiteitä, jotka helpottaisivat juuri pienituloisia eläkeläisiä: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistaminen sekä lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuun kohtuullistaminen. Nämä ovat niitä asioita, mitä pitää nyt todella pohtia ja ottaa käyttöön heti kun taloustilanne vähänkin kehittyy vielä suotuisampaan suuntaan, ja valon pilkahduksia siinä on jo nähtävissä.

Puheeni ruokapoliittisesta selonteosta

Valtioneuvoston tärkeä selonteko ruokapolitiikasta, ”Ruoka 2030 Suomi-ruokaa meille ja maailmalle”, oli eduskunnan käsittelyssä keskiviikkona. Pidin istunnossa Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron, joka on luettavissa alla.

”Arvoisa puhemies! ”Ensin olivat suo, kuokka ja Jussi.” Täällä Pohjantähden alla ‑romaanin aloitussanat pitävät yhä tänä päivänä paikkansa. Suomalaiset ovat aikojen saatossa omin käsin raivanneet ja rakentaneet tämän maan. Leipä on otettu kotimaan mullista. Suomalainen sisu, osaaminen, ahkeruus ja tunnollisuus ovat valttikorttejamme ruuantuotannossa. Voimme olla ylpeitä elintarviketurvallisuudestamme, joka on maailman huippuluokkaa. Suomalainen arvostaa maaseutua sekä puhdasta, kotimaista ja turvallista ruokaa.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat turvata EU:n ahtaalle ajamien suomalaisten pienten ja keskisuurten perheviljelmien säilymisen ja tehdä kaikkensa, jotta niiden kannattavuus paranisi. Tämä tapahtuu tukemalla muiden muassa sukupolvenvaihdoksia. Haluamme ylläpitää läpinäkyvää, niin sanottua pellosta ruokapöytään ‑ketjutusta. Painotamme sitä tosiasiaa, että suomalaisen maataloustuotannon säilymisellä on suuri merkitys myös muun elintarvikesektorin sekä siihen liittyvien työpaikkojen säilymisen kannalta maassamme. Kehotamme lämpimästi kansalaisia tukemaan kotimaista tuotantoa entistä vahvemmin omissa ostopäätöksissään: osta suomalaista. Myös kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa tulisi käyttää enemmän kotimaista lähiruokaa. Kun maataloustuotanto turvataan, pystymme takaamaan kotimarkkinoidemme toimivuuden myös jatkossa. Samalla tulee huomioiduksi myös maamme huoltovarmuus. Meidän politiikassamme suomalainen työ on etusijalla.

Euroopan unioniin liittymisen myötä suuruuden ihannointi on noussut arvoon arvaamattomaan, valitettavasti myös ruuantuotannossa. Perussuomalaisten mielestä tällä kehityksellä on ollut negatiivisia vaikutuksia, kun pitkien tuotantoketjujen vuoksi ruuan alkuperän jäljitettävyys on heikentynyt. Kuluttajilla on oikeus saada varmuus siitä, missä ja millaisissa olosuhteissa ruoka tuotetaan. Tätä myös tuore ruokapoliittinen selonteko pitää varsin keskeisenä asiana. Hallituksemme panostaakin siihen, että kuluttajat voivat valita lautaselleen entistä maukkaampaa ja terveellisempää ruokaa, joka on tuotettu lähellä, kestävästi ja turvallisesti.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset peräänkuuluttavat ruuan arvostuksen nostamista. Laadukas ruoka edistää terveyttä. Olemme huolissamme siitä, että esimerkiksi tuontiruuan lisääntyminen markkinoilla voi lisätä myös erilaisten epidemioiden mahdollisuutta. Tässä yhteydessä haluamme kiinnittää huomiota niin eläinten terveyteen kuin siihen, että elintarvikkeet säilyvät jatkossakin geenimuuntelusta vapaina maassamme. Tämä voi olla suomalaisen maatalouden vientivaltti jo lähitulevaisuudessa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä luomutuotannon edellytykset pien- ja perheviljelmillä on säilytettävä koko Suomessa. Sekä lähiruokatuotannon että luomutuotannon laajentumiselle on turvattava riittävät puitteet, jotta maatalous elinkeinona ja luomuviljely ovat kannattavia. Sen, kuinka paljon luomutuotanto lopulta kasvaa, päättävät viime kädessä kuluttajat. Perussuomalaiset haluavat tukea ja helpottaa uusien myyntikanavien syntyä niin, että tuotanto kohtaa kysynnän entistä paremmin. Tämä edellyttää, että viljelijöille tarjotaan apua ja palveluja kansainvälistymiseen ja markkinointiin, kuten muillekin yrittäjille. Tähän tarpeeseen nyt käsissämme oleva uunituore ruokapoliittinen selonteko vastaa melko hyvin.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi muistutamme siitä tosiasiasta, että hallituksemme kiinnittää erityistä huomiota niin sanottuun siniseen biotalouteen eli kalastukseen. Tavoitteena on kotimaisen kalan osuuden merkittävä lisäys ruokapöydissämme. Tämä olkoon yksi tärkeä ruokapoliittinen tavoitteemme tällä hallituskaudella. — Kiitos.”

Kokeilu yhteysalusliikenteen maksuista saaristomerellä kaatui – kansalaisten yhdenvertaisuudesta päätettiin pitää kiinni

Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua ei aloiteta, Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti maanantaina. Kokeilun yhteyteen kaavailtuja uusia yhteysalusliikenteen maksuja ei myöskään oteta käyttöön. Maakuntauudistuksen lisäksi hankkeen perumisen taustalla ilmoitettiin olevan runsas kansalaisilta saatu palaute.

Maksut olisivat olleet kohtuuton rasite saaristolaisille ja ongelmallisia kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Elinkeinon harjoittaminen saaristossa ja työmatkat mantereelle olisivat vaikeutuneet huomattavasti. Suunnitelman perusteella esimerkiksi rahdin kuljettaminen saariston ja mantereen välillä olisi muodostunut nykyistä huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi työmatkalaiselle olisi saattanut kertyä useamman tuhannen euron lisäkustannus vuodessa. Maksujen käyttöönotto olisi tarkoittanut Suomen kauneimman saariston hiljaista näivettymistä.

 Ehkä kokeilun ajatuksena oli rinnastaa yhteysalusliikenne julkiseen liikenteeseen ja uudistaa sitä samanlaisella tarmolla. Kyse on kuitenkin eri asiasta. Yhteysalusliikenne toimii käytännössä saaristomeren ”valtatienä”, jossa liikkuu henkilöiden lisäksi elintarvikkeita ja tavaroita. Monet saariston elinkeinoista ovat täysin riippuvaisia yhteysaluksista. 

Olen itsekin saanut saaristomeren asukkailta runsaasti huolestunutta palautetta yhteysalusliikenteen kaavailluista maksuista. Saariston asukkaita edustavana Vakka-Suomalaisena kansanedustajana en ole voinut kokeilua hyväksyä ja olen pyrkinyt omalta osaltani asiaan vaikuttamaan. Tämän vuoksi olen tyytyväinen, että hanke peruttiin. Onneksi saariston elinvoimaisuudesta päätettiin pitää kiinni.

 

Moottoripyörävero ja venevero peruutetaan – hyvä näin

Hallitus on päättänyt luopua sekä moottoripyöräverosta että veneverosta. Moottoripyörävero peruttiin perussuomalaisten aloitteesta.

Niin moottoripyöräveron kuin veneveron peruuntuminen on mielestäni hyvä päätös. Lännen media kyseli viime viikolla kantaani moottoripyörä- ja veneveroon. Vastasin, että kumpaakaa ei mielestäni tulisi toteuttaa. Verojen hyötysuhde olisi heikko ja se kohdistuisi myös keskituloisiin veneilijöihin ja motoristeihin.

Tässä vielä Sampo Terhon tiedote asiasta:

”Perussuomalaiset riemuitsevat: Moottoripyörävero torjuttiin aloitteestamme

 Hallitus päätti tänään yksimielisesti luopua suunnitellusta moottoripyöräverosta, kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho viime perjantaina julkisesti ehdotti. Pääministeri kertoi asian tänään twiitissään, jossa vahvisti nimenomaan perussuomalaisten vaatineen moottoripyöräverosta luopumista.

 ”Perussuomalaiset iloitsevat, että ehdotuksemme moottoripyöräverosta luopumisesta on nyt toteutunut”, toteaa Sampo Terho. ”Me emme moottoripyöräveroa ehdottaneet, mutta me torjuimme sen”.

 Moottoripyöräveron ohella luovutaan samalla kaavaillusta veneverosta.

 ”Moottoripyöräverosta luopuminen oli meille tärkeämpi kysymys kuin venevero, ja venevero voidaan meidän puolestamme unohtaa samassa paketissa, nyt kun moottoripyörävero on virallisesti ja varmuudella haudattu. Itse asiassa veneverosta luopuminen on nähdäkseni perusteltuakin, sillä useissa laskelmissa ennakoitiin, ettei veneverostakaan olisi saatu toivottua tuloa valtion kassaan”, Terho jatkaa.

 Sen enempää moottoripyöräverosta kuin veneverosta ei annettu hallituksen esitystä eduskunnalle.

 ”Sekä motoristit että veneilijät voivat nyt huokaista helpotuksesta. Nämä veroideat on nyt punnittu ja huonoiksi havaittu. Mitään ei tarvitse perua, jätetään ainoastaan huonot päätökset tekemättä. Järkevää politiikkaa emme vastusta koskaan”, päättää Terho.”

 

Perussuomalaiset naiset valitsivat uuden hallituksensa

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus piti järjestäytymiskokouksensa Helsingissä 15.1. Minut valittiin kokouksessa Perussuomalaiset naiset ry:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pia Pentikäinen Suonenjoelta. Kiitän PS-naisia luottamuksesta!

Joulukuussa Kajaanissa pidetyssä syyskokouksessa vuodesta 1999 naisia johtanut lappeenrantalainen Marja-Leena Leppänen valittiin jatkamaan järjestön puheenjohtajana. Ensimmäistä kertaa puheenjohtajuudesta jouduttiin kuitenkin äänestämään. Leppänen voitti äänestyksessä vastaehdokkaan äänin 25-16, yksi äänesti tyhjää.

 

Vierailuni Varsinais-Suomen kouluissa

Vierailen Varsinais-Suomen kouluissa tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Vierailut liittyvät kansanedustajat kouluissa –tapahtumaan, joka avaa eduskunnan Suomi 100-juhlavuoden.

Kerron kouluissa omasta työstäni, mutta ennen kaikkea oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä minulle heitä kiinnostavista asioista.

Edellisellä viikolla Maskun Hemmingin yläasteella minulta kysyttiin hyviä kysymyksiä päivänpolitiikasta ja laajemmin politiikan teosta. Tuntuu siltä, että nuoret ovat hyvin perillä maamme asioista.

Kouluvierailut jatkuvat osaltani vielä Valkeavuoren kouluun Kaarinassa, Mynämäen lukioon ja Salon lukioon.

Toivottavasti kansanedustajien vierailut innostavat nuoria lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ehkä tapaan vierailuillani myös tulevia kansanedustajia.

Kansainväliselle eläinsuojelusopimukselle on tarvetta

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä otti joulun alla esille kansainvälisen eläinsuojelusopimuksen tarpeellisuuden. Eläinten itseisarvon tunnustava laaja kansainvälinen sopimus olisi enisarvoisen tärkeä eläinten maailmanlaajuisen hyvinvoinnin kannalta. Kannanotto luettavissa alla.

”Meksikon Cancunissa järjestettiin hiljattain YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous. Kokouksessa käsiteltiin useita eläinsuojelullisia teemoja, mukaan lukien luonnonvaraisten eläinlajien sukupuuton uhka. Myös maatalouden, metsien käsittelyn, kalastuksen ja turismin vaikutusta eläinten hyvinvointiin pohdittiin kokouksessa. Kokousta edelsi korkean tason tapaaminen, jossa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.

 Luonnonvaraisten eläinlajien suojelussa kansainvälisen tason sopimukset ovat keskeisiä. Lisäksi tarvetta on sopimukselle, joka takaisi mm. luonnonvaraisten eläinten ja lemmikkieläinten oikeudet maailmanlaajuisesti. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä toivoo, että pohjoismaat tekisivät entistä enemmän yhteistyötä kansainvälisillä areenoilla maailmanlaajuisen eläinsuojelusopimuksen syntymiseksi.

 Ministeri Tiilikainen vastasi täysistunnossa 24.11 eläinsuojeluryhmän jäsenten tiedusteluun kansainvälisen eläinsuojelusopimuksen edistämisestä seuraavasti: ”Eläintensuojelussa Suomi toimii EU-tasolla aktiivisesti, olemme yhdessä Tanskan, Ruotsin, Hollannin, Saksan kanssa olleet tukemassa tällaisen eläinsuojelufoorumin perustamista, missä varmistetaan sitä, että eläintensuojelu myös pannaan toimeksi eikä se ole vain kirjain EU-politiikassa.” Eläinsuojeluryhmä on ilahtunut, että Suomi työskentelee aktiivisesti kansainvälisen eläinsuojelufoorumin aikaansaamiseksi.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja, Ritva Elomaa

 

Koulukiusaaminen kuriin

Viime viikkoina on ollut paljon puhetta koulukiusaamisesta. Kiusaaminen on vakava ongelma monissa peruskouluissa ja siihen tulisi puuttua monin eri tavoin. Koulun opettajien ja rehtorin toimivalta suhteessa oppilaisiin on kiusaamisen kitkemisessä keskeinen. Sen vuoksi tiedustelinkin edellisellä viikolla hallitukselta, miksi vain oppilaan oma opettaja voi antaa oppilaalle jälki-istuntoa.

 

Kirjallinen kysymys 607 2016 vp

Kirjallinen kysymys opettajan ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa

Eduskunnan puhemiehelle

Peruskoulussa työskentelevän rehtorin ja opettajan päätösvallasta puuttua oppilaan epätoivottuun käytökseen ja tarvittaessa rangaista oppilasta säädetään sekä perusopetuslaissa että -asetuksessa. On epäloogista, etteivät kaikki päätösvaltasäännökset ole perusopetuslaissa. Päivitettäessä perusopetuksen työrauhaa koskevia säännöksiä vuonna 2013 (HE 66/2013 vp) perusopetuslaissa olevia päätösvaltasäännöksiä jälki-istunnon osalta suunniteltiin muotoiltavan niin, että päätösvalta määrätä rangaistuksia on kaikilla koulun opettajilla ja rehtorilla. Lakiin kuitenkin kirjattiin, että opettajan päätösvallasta suhteessa oppilaalle annettavaan jälki-istuntoon säädetään perusopetusasetuksella.

Säännösten perusteella sillä, onko kyseessä rehtori, oppilaan opettaja tai joku toinen koulun opettaja, on vaikutusta siihen, mitä rangaistuksia oppilaaseen voidaan kohdistaa. Perusopetusasetuksen 18 §:n mukaan jälki-istunnosta, oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä voi perusopetusasetuksen mukaan päättää vain oppilaan opettaja. Eli opettaja tai rehtori, joka tosiasiallisesti opettaa oppilasta.

Se, että oppilaan opettaja voi määrätä eri rangaistuksia kuin koulun muut opettajat ja rehtori, ei ole nykyisessä  tilanteessa perusteltua. Koulujen  koon kasvaessa, välituntien  valvonnan tapahtuessa kaikkien koulun opettajien toimesta ja opetuksen siirtyessä yhä useammin luokkahuoneen ulkopuolelle koulun muihin tiloihin on tärkeää, että oppilaan häiriökäyttäytymiseen on koulun kaikilla opettajilla ja rehtorilla yhtenevät oikeudet puuttua ja määrätä rangaistuksia tarpeen mukaan.

Sivistysvaliokunnassa on käsittelyssä parhaillaan hallituksen esitys HE 206/2016 vp, johon sisältyy perusopetuslain 29 §:n muutos oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Hallituksen esityksen vaikutukset opiskeluympäristöön saattavat jäädä kuitenkin vähäisemmiksi, jos perusopetusasetusta ei tälläkään kertaa päivitetä.

Normien purkaminen on tärkeää erityisesti silloin, jos ne eivät vastaa tätä päivää ja rajoittavat turvallisen opiskeluympäristön turvaamista. Perusopetusasetuksen 18 § tulisi muuttaa tai poistaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus joustavoittaa ja yhdenmukaistaa säännöksiä perusopetuksen opettajien ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa niin, että päätösvalta on kaikilla koulun opettajilla sekä rehtorilla, ja siirtää kaikki rangaistusten määräämisen päätösvaltaa koskevat säännökset perusopetuslakiin?

Helsingissä 24.11.2016
Ritva Elomaa ps
Kimmo Kivelä ps
Laura Huhtasaari ps

 

 

Kansanedustajat Sarkomaa, Saarikko ja Elomaa kiirehtivät apteekkitoiminnan kehittämisehdotuksia

Kaikissa hallituspuolueissa on parhaillaan käynnissä laajempi valmistelu apteekkitoimintaa tai lääkehuoltoa kehittävistä toimenpiteistä.

Hallituspuolueiden kansanedustajien ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten Sari Sarkomaan (kok.), Annika Saarikon (kesk.) ja varajäsen Ritva Elomaan (ps.) mielestä suomalaista ammattiapteekkia tulee kehittää osana terveydenhuoltoa. Kiireellisempänä on toimeenpantava vuonna 2015 julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset. Työryhmä luovutti mietintönsä edellisen vaalikauden lopussa, tammikuussa 2015, ja se oli yksimielinen.  – Kyseisten uudistusten toimeenpanon tulee ehdottomasti kuulua hallituksen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman työhön, johon on tärkeä saada vauhtia. Työryhmä on tehnyt merkittävän työn pohtiessaan lääkehuollon uudistamistarpeita, eikä tehtyä työtä kannata heittää roskakoriin, sanovat edustajat.

Kansanedustajat painottavat, että lääkehuollon keskeisenä tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen lääkkeenkäyttö. Työryhmän tekemät kehittämisehdotukset antavat hyvän pohjan lääkehuollon uudistamistoimille. – Erityisesti kausi-influenssarokotusten antamista apteekissa kannattaa lähteä edistämään nopealla aikataululla, toteavat edustajat.

Apteekkeja kannattaa integroida syvemmälle terveydenhuoltoon, ja lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kanta- järjestelmä toimii tässä hyvänä pohjana. Eräs lääkehoidon onnistumisen kulmakivistä ja haastekohdista liittyy sairaalasta kotiutuvan potilaan lääkehoidon jatkuvuuteen. Edustajat esittävät, että sivuapteekkilupa pitäisi voida myöntää nykyistä joustavammin, esimerkiksi sairaalan yhteyteen.

– Apteekkien lukumäärää kannattaa muutenkin lisätä, mutta varmistaen apteekkiverkoston alueellinen kattavuus jatkossakin. Fimean tulee kiirehtiä uusien apteekkilupien myöntämistä. Myös apteekkilupien myöntämisperusteiden tulee olla nykyistä läpinäkyvämpiä, sanovat edustajat.

Hallitus tukee veteraaneja juhlavuoden paketilla

Veteraaneille tullaan osoittamaan vuonna 2017 huomattavasti aiempia vuosia enemmän rahoitusta. Itsenäisyyden juhlavuotena veteraanien maksuttomien kotipalvelujen saajajoukkoa laajennetaan tuntuvasti. Tavoitteena on saada kaikki kotona asuvat ja avopalveluita tarvitsevat veteraanit maksuttomien palveluiden piiriin. Tällä hetkellä rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin käytetään 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 lisärahoitusta avopalveluihin on luvassa yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yhteensä 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 5 miljoonaa euroa eli kaikkiaan 40 miljoonaa euroa. Lisäys on huomattava.

Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikki kotipalveluita tarvitsevat veteraanit saavat tuen. Hallitus kehottaa kuntia pitämään jatkossa aktiivisesti yhteyttä veteraaneihin ja huolehtimaan, että kotona asuvat saavat riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen ja he voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään turvallisesti ja toimintakykyisinä.

Vuoden 2017 alusta myös sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Muutos tuo noin 600 alemman invaliditeettiasteen sotainvalidia kunnallisten avopalveluiden piiriin.

Hallituksen linjaus pohjautuu rintamaveteraaniasiainneuvottelukunnan esitykseen Suomi 100 -juhlavuoden veteraanipaketista.

Toisin kuin SDP:n Eero Heinäluoma väitti (IL 3.10.2016), hallitus itse asiassa lisää veteraaneille suunnattua rahoitusta miljoonilla euroilla.

Vähättelemättä rintamalisään kohdistuvaa 5 euron vuotuista menetystä, on syytä tarkastella rintamaveteraanien tilannetta kokonaisuudessaan. Nyt laajennettavien maksuttomien kotipalveluiden arvo niitä tarvitsevalle veteraanille on parhaimmillaan tuhansia euroja. Kyseisiä parannuksia olisi pitänyt tehdä jo edellisten hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti koko kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää 22 000.

Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistävä jo oppilaitoksissa

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysysmyksen koskien nuorten syrjäytymistä.

OECD:n 15.9.2016 julkaisema tutkimuksen ”Education at Glance” mukaan 21,4 prosenttia 20-24 vuotiaista miehistä oli Suomessa koulutuksen tai työvoiman ulkopuolella tai työttömänä. Vastaava luku suomalaisten naisten osalta oli selvästi alhaisempi 15,4 prosenttia. OECD-maiden vastaavat luvut ovat miesten osalta 15,5 prosenttia ja naisten 18,5 prosenttia. Vuonna 2005 vastaava luku suomalaisten nuorten miesten osalta oli 12 prosenttia, joten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten osuus on kasvanut nopeasti.

Nuoren syrjäytymisen taustalla on usein työttömyys, alhainen koulutustaso, osattomuuden kokemus ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys. Nuorten syrjäytyminen johtaa puolestaan kasvaviin sosiaalimenoihin ja sosiaalisiin ongelmiin. On myös yleisesti tiedossa, että etenkin nuorten miesten syrjäytyminen ruokkii äärijärjestöjen kasvua.

Toisen asteen oppilaitoksesta valmistuessaan osa nuorista joutuu tahtonsa vastaisesti pitämään välivuoden työpaikan tai jatko-opiskelupaikan puuttuessa. Tällöin nuori on vaarassa pudota työvoiman ja koulutuksen ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuorta, joka jää ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa tai muuten tarvitsee apua palveluihin pääsemiseksi.

Ilman työ tai jatko-opiskelupaikkaa jäävälle toisen asteen päättävälle nuorelle olisi kuitenkin hyödyllisempää, jos hänelle laadittaisiin työ –tai opiskelusuunnitelma oppilaitoksen tai kunnan toimesta jo ennen hänen valmistautumistaan. Opiskelija itse osallistuisi aktiivisesti suunnitelman tekoon. Valmistuessaan nuori on paremmin nuorisotyöntekijöiden saavutettavissa, eikä viranomaisten erillinen ilmoitus etsivälle nuorisotyölle olisi tarpeellinen. Lisäksi hänen tietonsa ja taitonsa ovat tuoreella pohjalla, eikä syrjäytymiskierre ole vielä alkanut. Työ- tai opiskelusuunnitelman teko varhaisessa vaiheessa säästäisi yhteiskunnan varoja, vähentäisi nuorten syrjäytymistä, mahdollistaisi nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja estäisi äärijärjestöjen kasvua.

Budjettiriihestä paljon hyviä päätöksiä

Veteraanien asiat ovat tärkeitä minulle myös henkilökohtaisesti. Olen tosi tyytyväinen, että heidän tilanteeseensa saadaan vihdoin parannuksia.

Veteraaneille maksuttomia palveluita kotiin

Ensi vuodesta lähtien kaikki kotona asuvat avopalveluita tarvitsevat veteraanit voivat saada maksuttomia palveluita kotiin. Samalla sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Yli 90-vuotiailla on lähes poikkeuksetta vaivoja. Minä alentaisin haitta-asteen nollaan.

Näitä parannuksia olisi voitu tehdä aiempienkin hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää 22 000. Nyt veteraanien vähentyessä pitäisi kaikille tulla mahdollisuus päästä hoitokotiin. Veteraanien hoitoa pitäisi kehittää edelleen esimerkiksi veteraanien puolisoiden ja sotaorpojen osalta, Elomaa esittää.

Yrittäjille suunnatut helpotukset tärkeitä

Myös yrittäjien tukeminen maksupohjaisella alv:llä ansaitsee kiitosta. Uudistuksen jälkeen pienyrittäjä voi maksaa kaupasta maksettavan arvonlisäveron sitten ja sillä rahalla, jonka hän kaupasta saa, eikä rahaa tarvitse ainakaan lainata pelkkää veronmaksua varten. Ymmärrän tämän merkityksen hyvin. Itsellänikin oli oma pieni yritys ennen eduskuntaa. Välillisesti työllistin muitakin.

Muutenkin pienten ja mikroyritysten kehittäminen on tärkeää, koska ne luovat Suomelle tulevaisuutta. Suuret yritykset vähenevät entisestään, valtaosa yrityksistä on pikkuruisia.

Tiedän yrittäjän vaikeudet. Pienyrittäjät ovat tiukoilla. Yrittäjäpaketti koituu kaikkien yrittäjien hyväksi.

Guggenheimin torppaaminen ei heikennä kulttuuritarjontaa

Hallituksen päätös jättää Guggenheim vaille valtioin rahoitusta on tärkeää kotimaisen kulttuurin kannalta. Meillä on omia museoita kiinni, kun niiden pyörittämiseen ei ole rahaa. Olisi järjetöntä rahoittaa Guggenheimia lisäksi.

Tuki audiovisuaalisille markkinoille on sen sijaan hieno juttu: elokuvayhtiöt voivat nyt kuvata Suomessa eikä tarvitse mennä Viroon kuvaamaan, jossa on pienemmät kustannukset ja vastaava tuki. Myös kansainväliset yhtiöt voivat kuvata esimerkiksi Lapissa tai jopa Venäjälle sijoittuvia kuvauksia Suomessa. Tällainen toiminta tuo rahaa Suomeen esimerkiksi hotelleille.

Varhaiskasvatuksen maksut alenevat

Budjettiriihessä myös varmistui, että pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatuksen maksut pienenevät. Tämä helpottaa lapsiperheiden taloutta, joka on usein muutenkin tiukoilla. On keskeistä, että jo aiemmin sovituista pienituloisten lapsiperheiden maksujen kevennyksistä pidettiin kiinni.

Lindströmin esitys

Budjettiriihessä hyväksyttiin myös työministeri Lindströmin esitys, joka mahdollistaa yli 60 vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn. Tämä on inhimillinen linjaus, joka helpottaa ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien arkea. Monille heistä eläkkeelle pääsy on oikea ratkaisu.

Maataloudelle 50 miljoonaa hätäapua

Hallitus päätti budjettiriihessä myös 50 miljoonan euron kriisipaketista maataloudelle. Tilat, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin hintojen romahtamisen ja Venäjä-pakotteiden tuloksena saavat nyt hieman helpotusta.

Ylen parlamentaarinen työryhmä sai työnsä päätökseen – yle uudistuu

 

Ylen parlamentaarinen työryhmä on saanut ylen roolia ja rahoitusta koskeneet neuvottelut päätökseen. Parlamentaarisen työryhmän jäsenenä voin todeta, että neuvoteltu tulos on perussuomalaisten kannalta hyvä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että neuvotteluissa oli mukana kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta.

Neuvottelutulos on kompromissi, jossa saimme meille erittäin tärkeän asian läpi. Yle-laissa suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen nousee etusijalle, monikulttuurisuus-sana poistuu pykälistä. Tämä on erittäin merkittävä saavutus, jonka tulee näkyä myös Ylen toiminnassa.

Merkittävä oli myös päätös lisätä Ylen ulkopuolisia ostoja 30–35 prosenttia. Se on suuri asia. Määräyksellä tähdätään siihen, että ostetaan ohjelmia kotimaisilta yhtiöiltä, vaikka kotimaisuusehtoa ei voi lakiin kirjatakaan. Lisäksi STT:n aseman turvaaminen oli merkittävä neuvotteluvoitto. Tavoite on, että Yle tulisi takaisin STT:n asiakkaaksi tai kansallinen tiedonvälitys turvattaisiin muuten.

Myös ylen rahoitukseen on tulossa muutoksia, kun ylen indeksijäädytys tulee voimaan vaalikauden ajaksi.

Takinkäännön maailmanennätys

Mielipidekirjoitukselleni ”muutama tosiasia Kreikan tukipaketista” (Turun Sanomat 26.5, myös edellinen blogini) kirjoitettiin vastine Sdp:n eduskuntaryhmän viestintävastaavan toimesta 30.5. Vastineessa ei kuitenkaan otettu kantaa kirjoitukseni varsinaiseen aiheeseen, eli SDP:n vuonna 2012 hyväksymän EVM-sopimuksen suhteeseen Kreikan kolmanteen tukipakettiin. On toki ymmärrettävää, että sosiaalidemokraatit eivät halua käsitellä aihetta rakentavasti. Muutoin heidän takinkääntönsä olisi ilmeinen. Haluan tässä kirjoituksessa tuoda todelliset syyt kreikan kolmannen tukipaketin historiasta esille, en osallistua SDP:n harjoittamaan syyttelyyn.

Vastineessa kysyttiin ”mitä jää jäljelle”? Jäljelle jää se tosiseikka, että sosiaalidemokraatit olivat mukana hyväksymässä kaikkia Kreikan tukipaketteja. He hyväksyivät käytännössä myös kolmannen tukipaketin, jonka istuva hallitus joutui allekirjoittamaan EVM-sopimukseen sisältyneiden sitoumusten vuoksi. Jo tehtyjen sitoumuksien vuoksi perussuomalaiset eivät voineet kolmatta tukipakettia hallituksessa estää. SDP:n osalta EVM-sopimuksen hyväksyminen oli taktisesti ehkä järkevää peliä, mutta Suomen kannalta erittäin vahingollista.

Perussuomalaiset eivät ole koskaan hyväksyneet euron tukiprojektia. Emme nyt emmekä tulevaisuudessa. Tämä on tosiseikka, joka ei kiertelemällä ja syyttelemällä muuksi muutu. Syyttämällä perussuomalaisia Kreikka kolmosen hyväksymisestä demarit ovat saavuttaneet takinkäännön maailmanennätyksen.

Jäljelle jää myös perussuomalaisten tähän mennessä läpi ajamat päätökset hallituksessa. Kaikki nämä lupasimme vaaleissa toteuttaa. Lista on pitkä, yhteensä 53 laajempaa kokonaisuutta. Alla muutamia esimerkkejä:

  • Omaishoitajien vapaapäivät turvataan
  • Takuueläkettä nostetaan
  • Yle- vero poistetaan 300.000 pienituloiselta
  • 8 merkittävää maakuntien liikennehanketta toteutetaan
  • Puoluetukia leikataan kahdesti
  • Demareiden ja vihreiden kolminkertaistama kaivosten sähkövero laskettiin muun teollisuuden tasolle.
  • EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulee lukukausimaksut
  • EU-jäsenmaksu pienenee 150 miljoonaa euroa vuodessa
  • Aggressiiviseen verosuunnitteluun puututaan – valtionyhtiöt näyttävät esimerkkiä
  • Valtionyhtiöiden johtajien palkkioita, bonuksia ja erokorvauksia karsitaan rajusti
  • Suomen vastuut eurokriisissä eivät kasva. Suomesta ei lähde kriisimaille uutta rahaa, eikä velkoja leikata.
  • Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kokeillaan
  • Turvapaikkakäsittelyä nopeutetaan – valitusaika lyhenee
  • PS maahanmuuttopolitiikasta on tullut Suomen maahanmuuttopolitiikka
  • Hallintarekisteriä ei tule

Muutama tosiasia Kreikan tukipaketista

Kevään aikana on esitetty monia väitteitä, mitä hallitusvastuuseen ryhtyneet perussuomalaiset tekevät ja mitä he eivät tee. Hallituspuolueen arvostelu on toki yleistä ja ajoittain tarpeellistakin. Totuuden kannalta ongelmaksi arvostelu muuttuu silloin, kun väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Viimeisimpänä esille nousi Kreikan veloista esitetyt väitteet.

Tässä faktaa:

Kreikan lainoja ei anneta anteeksi. Jos lainat annetaan anteeksi, niin suomalaiset veronmaksajat joutuvat Kreikan kriisin maksumiehiksi. Sen sijaan maksuaikojen pidentämistä ja korkojen laskemista harkitaan. Tästäkään ei ole tehty päätöksiä. Päätökset asiasta tehdään euromaiden kesken, ei Suomen hallituksessa tai perussuomalaisten toimesta. Velkapääomaa ei kuitenkaan leikata.

Eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen määräenemmistöllä edellisellä kaudella. Tämä tarkoitti sitä, että Kreikan tukipaketit maksettaisiin jatkossa EVM:n kautta riippumatta Suomen kannasta. Erityisesti vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit vakuuttivat ja lupasivat ennen vuoden 2011 Eduskuntavaaleja äänestävänsä tällaista tukipakettia ja sopimusta vastaan. He käänsivät takkinsa. On ymmärrettävää, että demarit nyt peittelevät edellisen hallituksen aikaisia tekojaan syyttämällä perussuomalaisia takinkäännöstä, kun EVM:n kautta maksetaan Kreikan kolmas tukipaketti.

Tosiasiassa demarit siis sitoivat Suomen pysyvästi näihin maksujärjestelyihin siirtämällä suomalaisten veroeuroja 1,5 miljardin edestä eurooppalaisille suurpankeille. Tämän tosiseikan vuoksi perussuomalaiset eivät pystyneet Kreikan kolmatta pakettia estämään.

On perussuomalaisten ansiota, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin selvästi, että mikäli EVM:aa joudutaan käyttämään, sen tulee tapahtua sen nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Piikki on siis kiinni, eikä uutta rahaa Kreikka-paketteihin laiteta. Perussuomalaiset eivät takkia käännä, vaan vastustavat vakaasti Kreikan tukiprojektia. Tämä on tosiasia.

Sähköinen tunnistautuminen kaikkien ulottuville

Kansalaisten yhdenvertaisuus etenee ison harppauksen, kun sähköinen tunnistautuminen tulee kaikkien kännykän omistajien ulottuville eli käyttöön otetaan mobiilitunnistautuminen. Tähän asti kirjautuminen esimerkiksi Kelan palveluihin on vaatinut joko pankkitunnukset tai maksullisen henkilökortin. Kannatan mielelläni hallituksen esitystä sähköisistä palveluista ja tunnistautumisesta.

Tein viime kaudella lakialoitteen sähköisen asioinnin mahdollistamisesta kaikille, myös luottohäiriömerkinnän saaneille. Sadattuhannet ihmiset ovat olleet useiden julkisten palveluiden ulottumattomissa, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada pankkitunnuksia. Tämä on ollut valtavan suuri epäkohta. Suorastaan häpeällinen asia Suomen kaltaiselle huipputeknologian maalle.

Uudistuksessa on tärkeää huomioida vanhukset ja muut ihmiset, joille mobiilipalveluiden käyttö ei syystä tai toisesta ole helppoa. Järjestelmän pitää olla mahdollisimman yksinkertainen ja käyttäjälle turvallinen.

Olen valtavan tyytyväinen, että kansanedustajien lukuisat lakialoitteet johtavat toisinaan näin hyvään lopputulokseen.

 

Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

Annoin haastattelun Ylen #kulttuurinvälikysymys sarjaan, jossa pohdin kulttuuripolitiikan mahdollisuuksia ja haasteita tämän päivän Suomessa. Alla olevasta linkistä voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/07/ritva-elomaa-kansallista-kulttuuria-pitaa-vaalia-kuin-timanttia-tai-kukkaa

 

Tunnin juna sai jatkorahoitusta

Hallitus sai alkuviikosta kehysriihen päätökseen. Neuvotteluissa oli tehty monia vaikeita päätöksiä, mutta myös monia positiivisia asioita löytyi. Ehkä kaikkein miellyttävin oli ns. tunnin juna-hankkeelle myönnetty lisärahoitus. Helsinki–Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu sai yhteensä 40 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä panostus.

Tunnin juna mahdollistaa nykyistä nopeamman ja tehokkaamman ratayhteyden ja luo kasvumahdollisuuksia ja lisäinvestointien todennäköisyyttä Turun seudulla. Valtion panostuksen myötä projekti otti pitkän harppauksen eteenpäin. Tästä investoinnista voi jokainen varsinaissuomalainen olla tyytyväinen!

Comments are closed