Blogi

Kokeilu yhteysalusliikenteen maksuista saaristomerellä kaatui – kansalaisten yhdenvertaisuudesta päätettiin pitää kiinni

Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua ei aloiteta, Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti maanantaina. Kokeilun yhteyteen kaavailtuja uusia yhteysalusliikenteen maksuja ei myöskään oteta käyttöön. Maakuntauudistuksen lisäksi hankkeen perumisen taustalla ilmoitettiin olevan runsas kansalaisilta saatu palaute.

Maksut olisivat olleet kohtuuton rasite saaristolaisille ja ongelmallisia kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta. Elinkeinon harjoittaminen saaristossa ja työmatkat mantereelle olisivat vaikeutuneet huomattavasti. Suunnitelman perusteella esimerkiksi rahdin kuljettaminen saariston ja mantereen välillä olisi muodostunut nykyistä huomattavasti kalliimmaksi. Lisäksi työmatkalaiselle olisi saattanut kertyä useamman tuhannen euron lisäkustannus vuodessa. Maksujen käyttöönotto olisi tarkoittanut Suomen kauneimman saariston hiljaista näivettymistä.

 Ehkä kokeilun ajatuksena oli rinnastaa yhteysalusliikenne julkiseen liikenteeseen ja uudistaa sitä samanlaisella tarmolla. Kyse on kuitenkin eri asiasta. Yhteysalusliikenne toimii käytännössä saaristomeren ”valtatienä”, jossa liikkuu henkilöiden lisäksi elintarvikkeita ja tavaroita. Monet saariston elinkeinoista ovat täysin riippuvaisia yhteysaluksista. 

Olen itsekin saanut saaristomeren asukkailta runsaasti huolestunutta palautetta yhteysalusliikenteen kaavailluista maksuista. Saariston asukkaita edustavana Vakka-Suomalaisena kansanedustajana en ole voinut kokeilua hyväksyä ja olen pyrkinyt omalta osaltani asiaan vaikuttamaan. Tämän vuoksi olen tyytyväinen, että hanke peruttiin. Onneksi saariston elinvoimaisuudesta päätettiin pitää kiinni.

 

Moottoripyörävero ja venevero peruutetaan – hyvä näin

Hallitus on päättänyt luopua sekä moottoripyöräverosta että veneverosta. Moottoripyörävero peruttiin perussuomalaisten aloitteesta.

Niin moottoripyöräveron kuin veneveron peruuntuminen on mielestäni hyvä päätös. Lännen media kyseli viime viikolla kantaani moottoripyörä- ja veneveroon. Vastasin, että kumpaakaa ei mielestäni tulisi toteuttaa. Verojen hyötysuhde olisi heikko ja se kohdistuisi myös keskituloisiin veneilijöihin ja motoristeihin.

Tässä vielä Sampo Terhon tiedote asiasta:

”Perussuomalaiset riemuitsevat: Moottoripyörävero torjuttiin aloitteestamme

 Hallitus päätti tänään yksimielisesti luopua suunnitellusta moottoripyöräverosta, kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho viime perjantaina julkisesti ehdotti. Pääministeri kertoi asian tänään twiitissään, jossa vahvisti nimenomaan perussuomalaisten vaatineen moottoripyöräverosta luopumista.

 ”Perussuomalaiset iloitsevat, että ehdotuksemme moottoripyöräverosta luopumisesta on nyt toteutunut”, toteaa Sampo Terho. ”Me emme moottoripyöräveroa ehdottaneet, mutta me torjuimme sen”.

 Moottoripyöräveron ohella luovutaan samalla kaavaillusta veneverosta.

 ”Moottoripyöräverosta luopuminen oli meille tärkeämpi kysymys kuin venevero, ja venevero voidaan meidän puolestamme unohtaa samassa paketissa, nyt kun moottoripyörävero on virallisesti ja varmuudella haudattu. Itse asiassa veneverosta luopuminen on nähdäkseni perusteltuakin, sillä useissa laskelmissa ennakoitiin, ettei veneverostakaan olisi saatu toivottua tuloa valtion kassaan”, Terho jatkaa.

 Sen enempää moottoripyöräverosta kuin veneverosta ei annettu hallituksen esitystä eduskunnalle.

 ”Sekä motoristit että veneilijät voivat nyt huokaista helpotuksesta. Nämä veroideat on nyt punnittu ja huonoiksi havaittu. Mitään ei tarvitse perua, jätetään ainoastaan huonot päätökset tekemättä. Järkevää politiikkaa emme vastusta koskaan”, päättää Terho.”

 

Perussuomalaiset naiset valitsivat uuden hallituksensa

Perussuomalaiset Naiset ry:n hallitus piti järjestäytymiskokouksensa Helsingissä 15.1. Minut valittiin kokouksessa Perussuomalaiset naiset ry:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pia Pentikäinen Suonenjoelta. Kiitän PS-naisia luottamuksesta!

Joulukuussa Kajaanissa pidetyssä syyskokouksessa vuodesta 1999 naisia johtanut lappeenrantalainen Marja-Leena Leppänen valittiin jatkamaan järjestön puheenjohtajana. Ensimmäistä kertaa puheenjohtajuudesta jouduttiin kuitenkin äänestämään. Leppänen voitti äänestyksessä vastaehdokkaan äänin 25-16, yksi äänesti tyhjää.

 

Vierailuni Varsinais-Suomen kouluissa

Vierailen Varsinais-Suomen kouluissa tammikuun kolmannella ja neljännellä viikolla. Vierailut liittyvät kansanedustajat kouluissa –tapahtumaan, joka avaa eduskunnan Suomi 100-juhlavuoden.

Kerron kouluissa omasta työstäni, mutta ennen kaikkea oppilailla ja opiskelijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä minulle heitä kiinnostavista asioista.

Edellisellä viikolla Maskun Hemmingin yläasteella minulta kysyttiin hyviä kysymyksiä päivänpolitiikasta ja laajemmin politiikan teosta. Tuntuu siltä, että nuoret ovat hyvin perillä maamme asioista.

Kouluvierailut jatkuvat osaltani vielä Valkeavuoren kouluun Kaarinassa, Mynämäen lukioon ja Salon lukioon.

Toivottavasti kansanedustajien vierailut innostavat nuoria lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ehkä tapaan vierailuillani myös tulevia kansanedustajia.

Kansainväliselle eläinsuojelusopimukselle on tarvetta

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä otti joulun alla esille kansainvälisen eläinsuojelusopimuksen tarpeellisuuden. Eläinten itseisarvon tunnustava laaja kansainvälinen sopimus olisi enisarvoisen tärkeä eläinten maailmanlaajuisen hyvinvoinnin kannalta. Kannanotto luettavissa alla.

”Meksikon Cancunissa järjestettiin hiljattain YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous. Kokouksessa käsiteltiin useita eläinsuojelullisia teemoja, mukaan lukien luonnonvaraisten eläinlajien sukupuuton uhka. Myös maatalouden, metsien käsittelyn, kalastuksen ja turismin vaikutusta eläinten hyvinvointiin pohdittiin kokouksessa. Kokousta edelsi korkean tason tapaaminen, jossa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen.

 Luonnonvaraisten eläinlajien suojelussa kansainvälisen tason sopimukset ovat keskeisiä. Lisäksi tarvetta on sopimukselle, joka takaisi mm. luonnonvaraisten eläinten ja lemmikkieläinten oikeudet maailmanlaajuisesti. Eduskunnan eläinsuojeluryhmä toivoo, että pohjoismaat tekisivät entistä enemmän yhteistyötä kansainvälisillä areenoilla maailmanlaajuisen eläinsuojelusopimuksen syntymiseksi.

 Ministeri Tiilikainen vastasi täysistunnossa 24.11 eläinsuojeluryhmän jäsenten tiedusteluun kansainvälisen eläinsuojelusopimuksen edistämisestä seuraavasti: ”Eläintensuojelussa Suomi toimii EU-tasolla aktiivisesti, olemme yhdessä Tanskan, Ruotsin, Hollannin, Saksan kanssa olleet tukemassa tällaisen eläinsuojelufoorumin perustamista, missä varmistetaan sitä, että eläintensuojelu myös pannaan toimeksi eikä se ole vain kirjain EU-politiikassa.” Eläinsuojeluryhmä on ilahtunut, että Suomi työskentelee aktiivisesti kansainvälisen eläinsuojelufoorumin aikaansaamiseksi.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja, Ritva Elomaa

 

Koulukiusaaminen kuriin

Viime viikkoina on ollut paljon puhetta koulukiusaamisesta. Kiusaaminen on vakava ongelma monissa peruskouluissa ja siihen tulisi puuttua monin eri tavoin. Koulun opettajien ja rehtorin toimivalta suhteessa oppilaisiin on kiusaamisen kitkemisessä keskeinen. Sen vuoksi tiedustelinkin edellisellä viikolla hallitukselta, miksi vain oppilaan oma opettaja voi antaa oppilaalle jälki-istuntoa.

 

Kirjallinen kysymys 607 2016 vp

Kirjallinen kysymys opettajan ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa

Eduskunnan puhemiehelle

Peruskoulussa työskentelevän rehtorin ja opettajan päätösvallasta puuttua oppilaan epätoivottuun käytökseen ja tarvittaessa rangaista oppilasta säädetään sekä perusopetuslaissa että -asetuksessa. On epäloogista, etteivät kaikki päätösvaltasäännökset ole perusopetuslaissa. Päivitettäessä perusopetuksen työrauhaa koskevia säännöksiä vuonna 2013 (HE 66/2013 vp) perusopetuslaissa olevia päätösvaltasäännöksiä jälki-istunnon osalta suunniteltiin muotoiltavan niin, että päätösvalta määrätä rangaistuksia on kaikilla koulun opettajilla ja rehtorilla. Lakiin kuitenkin kirjattiin, että opettajan päätösvallasta suhteessa oppilaalle annettavaan jälki-istuntoon säädetään perusopetusasetuksella.

Säännösten perusteella sillä, onko kyseessä rehtori, oppilaan opettaja tai joku toinen koulun opettaja, on vaikutusta siihen, mitä rangaistuksia oppilaaseen voidaan kohdistaa. Perusopetusasetuksen 18 §:n mukaan jälki-istunnosta, oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä voi perusopetusasetuksen mukaan päättää vain oppilaan opettaja. Eli opettaja tai rehtori, joka tosiasiallisesti opettaa oppilasta.

Se, että oppilaan opettaja voi määrätä eri rangaistuksia kuin koulun muut opettajat ja rehtori, ei ole nykyisessä  tilanteessa perusteltua. Koulujen  koon kasvaessa, välituntien  valvonnan tapahtuessa kaikkien koulun opettajien toimesta ja opetuksen siirtyessä yhä useammin luokkahuoneen ulkopuolelle koulun muihin tiloihin on tärkeää, että oppilaan häiriökäyttäytymiseen on koulun kaikilla opettajilla ja rehtorilla yhtenevät oikeudet puuttua ja määrätä rangaistuksia tarpeen mukaan.

Sivistysvaliokunnassa on käsittelyssä parhaillaan hallituksen esitys HE 206/2016 vp, johon sisältyy perusopetuslain 29 §:n muutos oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Hallituksen esityksen vaikutukset opiskeluympäristöön saattavat jäädä kuitenkin vähäisemmiksi, jos perusopetusasetusta ei tälläkään kertaa päivitetä.

Normien purkaminen on tärkeää erityisesti silloin, jos ne eivät vastaa tätä päivää ja rajoittavat turvallisen opiskeluympäristön turvaamista. Perusopetusasetuksen 18 § tulisi muuttaa tai poistaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus joustavoittaa ja yhdenmukaistaa säännöksiä perusopetuksen opettajien ja rehtorin päätösvallasta antaa oppilaille jälki-istuntoa niin, että päätösvalta on kaikilla koulun opettajilla sekä rehtorilla, ja siirtää kaikki rangaistusten määräämisen päätösvaltaa koskevat säännökset perusopetuslakiin?

Helsingissä 24.11.2016
Ritva Elomaa ps
Kimmo Kivelä ps
Laura Huhtasaari ps

 

 

Kansanedustajat Sarkomaa, Saarikko ja Elomaa kiirehtivät apteekkitoiminnan kehittämisehdotuksia

Kaikissa hallituspuolueissa on parhaillaan käynnissä laajempi valmistelu apteekkitoimintaa tai lääkehuoltoa kehittävistä toimenpiteistä.

Hallituspuolueiden kansanedustajien ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten Sari Sarkomaan (kok.), Annika Saarikon (kesk.) ja varajäsen Ritva Elomaan (ps.) mielestä suomalaista ammattiapteekkia tulee kehittää osana terveydenhuoltoa. Kiireellisempänä on toimeenpantava vuonna 2015 julkaistu Apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon kehittämistyöryhmän ehdotukset. Työryhmä luovutti mietintönsä edellisen vaalikauden lopussa, tammikuussa 2015, ja se oli yksimielinen.  – Kyseisten uudistusten toimeenpanon tulee ehdottomasti kuulua hallituksen rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman työhön, johon on tärkeä saada vauhtia. Työryhmä on tehnyt merkittävän työn pohtiessaan lääkehuollon uudistamistarpeita, eikä tehtyä työtä kannata heittää roskakoriin, sanovat edustajat.

Kansanedustajat painottavat, että lääkehuollon keskeisenä tavoitteena pitää olla tarkoituksenmukainen lääkkeenkäyttö. Työryhmän tekemät kehittämisehdotukset antavat hyvän pohjan lääkehuollon uudistamistoimille. – Erityisesti kausi-influenssarokotusten antamista apteekissa kannattaa lähteä edistämään nopealla aikataululla, toteavat edustajat.

Apteekkeja kannattaa integroida syvemmälle terveydenhuoltoon, ja lisätä apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kanta- järjestelmä toimii tässä hyvänä pohjana. Eräs lääkehoidon onnistumisen kulmakivistä ja haastekohdista liittyy sairaalasta kotiutuvan potilaan lääkehoidon jatkuvuuteen. Edustajat esittävät, että sivuapteekkilupa pitäisi voida myöntää nykyistä joustavammin, esimerkiksi sairaalan yhteyteen.

– Apteekkien lukumäärää kannattaa muutenkin lisätä, mutta varmistaen apteekkiverkoston alueellinen kattavuus jatkossakin. Fimean tulee kiirehtiä uusien apteekkilupien myöntämistä. Myös apteekkilupien myöntämisperusteiden tulee olla nykyistä läpinäkyvämpiä, sanovat edustajat.

Hallitus tukee veteraaneja juhlavuoden paketilla

Veteraaneille tullaan osoittamaan vuonna 2017 huomattavasti aiempia vuosia enemmän rahoitusta. Itsenäisyyden juhlavuotena veteraanien maksuttomien kotipalvelujen saajajoukkoa laajennetaan tuntuvasti. Tavoitteena on saada kaikki kotona asuvat ja avopalveluita tarvitsevat veteraanit maksuttomien palveluiden piiriin. Tällä hetkellä rintamaveteraanien kotiin annettaviin avopalveluihin käytetään 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 lisärahoitusta avopalveluihin on luvassa yhteensä 20 miljoonaa euroa, vuonna 2018 yhteensä 15 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 yhteensä 5 miljoonaa euroa eli kaikkiaan 40 miljoonaa euroa. Lisäys on huomattava.

Lisäksi pyritään varmistamaan, että kaikki kotipalveluita tarvitsevat veteraanit saavat tuen. Hallitus kehottaa kuntia pitämään jatkossa aktiivisesti yhteyttä veteraaneihin ja huolehtimaan, että kotona asuvat saavat riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen ja he voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään turvallisesti ja toimintakykyisinä.

Vuoden 2017 alusta myös sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Muutos tuo noin 600 alemman invaliditeettiasteen sotainvalidia kunnallisten avopalveluiden piiriin.

Hallituksen linjaus pohjautuu rintamaveteraaniasiainneuvottelukunnan esitykseen Suomi 100 -juhlavuoden veteraanipaketista.

Toisin kuin SDP:n Eero Heinäluoma väitti (IL 3.10.2016), hallitus itse asiassa lisää veteraaneille suunnattua rahoitusta miljoonilla euroilla.

Vähättelemättä rintamalisään kohdistuvaa 5 euron vuotuista menetystä, on syytä tarkastella rintamaveteraanien tilannetta kokonaisuudessaan. Nyt laajennettavien maksuttomien kotipalveluiden arvo niitä tarvitsevalle veteraanille on parhaimmillaan tuhansia euroja. Kyseisiä parannuksia olisi pitänyt tehdä jo edellisten hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti koko kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää 22 000.

Nuorten miesten syrjäytymistä ehkäistävä jo oppilaitoksissa

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysysmyksen koskien nuorten syrjäytymistä.

OECD:n 15.9.2016 julkaisema tutkimuksen ”Education at Glance” mukaan 21,4 prosenttia 20-24 vuotiaista miehistä oli Suomessa koulutuksen tai työvoiman ulkopuolella tai työttömänä. Vastaava luku suomalaisten naisten osalta oli selvästi alhaisempi 15,4 prosenttia. OECD-maiden vastaavat luvut ovat miesten osalta 15,5 prosenttia ja naisten 18,5 prosenttia. Vuonna 2005 vastaava luku suomalaisten nuorten miesten osalta oli 12 prosenttia, joten syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten osuus on kasvanut nopeasti.

Nuoren syrjäytymisen taustalla on usein työttömyys, alhainen koulutustaso, osattomuuden kokemus ja vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys. Nuorten syrjäytyminen johtaa puolestaan kasvaviin sosiaalimenoihin ja sosiaalisiin ongelmiin. On myös yleisesti tiedossa, että etenkin nuorten miesten syrjäytyminen ruokkii äärijärjestöjen kasvua.

Toisen asteen oppilaitoksesta valmistuessaan osa nuorista joutuu tahtonsa vastaisesti pitämään välivuoden työpaikan tai jatko-opiskelupaikan puuttuessa. Tällöin nuori on vaarassa pudota työvoiman ja koulutuksen ulkopuolelle. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuorta, joka jää ilman koulutus-, työ- tai harjoittelupaikkaa tai muuten tarvitsee apua palveluihin pääsemiseksi.

Ilman työ tai jatko-opiskelupaikkaa jäävälle toisen asteen päättävälle nuorelle olisi kuitenkin hyödyllisempää, jos hänelle laadittaisiin työ –tai opiskelusuunnitelma oppilaitoksen tai kunnan toimesta jo ennen hänen valmistautumistaan. Opiskelija itse osallistuisi aktiivisesti suunnitelman tekoon. Valmistuessaan nuori on paremmin nuorisotyöntekijöiden saavutettavissa, eikä viranomaisten erillinen ilmoitus etsivälle nuorisotyölle olisi tarpeellinen. Lisäksi hänen tietonsa ja taitonsa ovat tuoreella pohjalla, eikä syrjäytymiskierre ole vielä alkanut. Työ- tai opiskelusuunnitelman teko varhaisessa vaiheessa säästäisi yhteiskunnan varoja, vähentäisi nuorten syrjäytymistä, mahdollistaisi nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen ja estäisi äärijärjestöjen kasvua.

Budjettiriihestä paljon hyviä päätöksiä

Veteraanien asiat ovat tärkeitä minulle myös henkilökohtaisesti. Olen tosi tyytyväinen, että heidän tilanteeseensa saadaan vihdoin parannuksia.

Veteraaneille maksuttomia palveluita kotiin

Ensi vuodesta lähtien kaikki kotona asuvat avopalveluita tarvitsevat veteraanit voivat saada maksuttomia palveluita kotiin. Samalla sotainvalidien haittaraja-aste lasketaan 15 prosentista 10 prosenttiin. Yli 90-vuotiailla on lähes poikkeuksetta vaivoja. Minä alentaisin haitta-asteen nollaan.

Näitä parannuksia olisi voitu tehdä aiempienkin hallitusten aikana. Sillä olisi ollut varmasti kansan tuki. Nyt veteraaneja on jäljellä enää 22 000. Nyt veteraanien vähentyessä pitäisi kaikille tulla mahdollisuus päästä hoitokotiin. Veteraanien hoitoa pitäisi kehittää edelleen esimerkiksi veteraanien puolisoiden ja sotaorpojen osalta, Elomaa esittää.

Yrittäjille suunnatut helpotukset tärkeitä

Myös yrittäjien tukeminen maksupohjaisella alv:llä ansaitsee kiitosta. Uudistuksen jälkeen pienyrittäjä voi maksaa kaupasta maksettavan arvonlisäveron sitten ja sillä rahalla, jonka hän kaupasta saa, eikä rahaa tarvitse ainakaan lainata pelkkää veronmaksua varten. Ymmärrän tämän merkityksen hyvin. Itsellänikin oli oma pieni yritys ennen eduskuntaa. Välillisesti työllistin muitakin.

Muutenkin pienten ja mikroyritysten kehittäminen on tärkeää, koska ne luovat Suomelle tulevaisuutta. Suuret yritykset vähenevät entisestään, valtaosa yrityksistä on pikkuruisia.

Tiedän yrittäjän vaikeudet. Pienyrittäjät ovat tiukoilla. Yrittäjäpaketti koituu kaikkien yrittäjien hyväksi.

Guggenheimin torppaaminen ei heikennä kulttuuritarjontaa

Hallituksen päätös jättää Guggenheim vaille valtioin rahoitusta on tärkeää kotimaisen kulttuurin kannalta. Meillä on omia museoita kiinni, kun niiden pyörittämiseen ei ole rahaa. Olisi järjetöntä rahoittaa Guggenheimia lisäksi.

Tuki audiovisuaalisille markkinoille on sen sijaan hieno juttu: elokuvayhtiöt voivat nyt kuvata Suomessa eikä tarvitse mennä Viroon kuvaamaan, jossa on pienemmät kustannukset ja vastaava tuki. Myös kansainväliset yhtiöt voivat kuvata esimerkiksi Lapissa tai jopa Venäjälle sijoittuvia kuvauksia Suomessa. Tällainen toiminta tuo rahaa Suomeen esimerkiksi hotelleille.

Varhaiskasvatuksen maksut alenevat

Budjettiriihessä myös varmistui, että pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatuksen maksut pienenevät. Tämä helpottaa lapsiperheiden taloutta, joka on usein muutenkin tiukoilla. On keskeistä, että jo aiemmin sovituista pienituloisten lapsiperheiden maksujen kevennyksistä pidettiin kiinni.

Lindströmin esitys

Budjettiriihessä hyväksyttiin myös työministeri Lindströmin esitys, joka mahdollistaa yli 60 vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien eläkkeelle pääsyn. Tämä on inhimillinen linjaus, joka helpottaa ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien arkea. Monille heistä eläkkeelle pääsy on oikea ratkaisu.

Maataloudelle 50 miljoonaa hätäapua

Hallitus päätti budjettiriihessä myös 50 miljoonan euron kriisipaketista maataloudelle. Tilat, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin hintojen romahtamisen ja Venäjä-pakotteiden tuloksena saavat nyt hieman helpotusta.

Ylen parlamentaarinen työryhmä sai työnsä päätökseen – yle uudistuu

 

Ylen parlamentaarinen työryhmä on saanut ylen roolia ja rahoitusta koskeneet neuvottelut päätökseen. Parlamentaarisen työryhmän jäsenenä voin todeta, että neuvoteltu tulos on perussuomalaisten kannalta hyvä. Kokonaisuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että neuvotteluissa oli mukana kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta.

Neuvottelutulos on kompromissi, jossa saimme meille erittäin tärkeän asian läpi. Yle-laissa suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen nousee etusijalle, monikulttuurisuus-sana poistuu pykälistä. Tämä on erittäin merkittävä saavutus, jonka tulee näkyä myös Ylen toiminnassa.

Merkittävä oli myös päätös lisätä Ylen ulkopuolisia ostoja 30–35 prosenttia. Se on suuri asia. Määräyksellä tähdätään siihen, että ostetaan ohjelmia kotimaisilta yhtiöiltä, vaikka kotimaisuusehtoa ei voi lakiin kirjatakaan. Lisäksi STT:n aseman turvaaminen oli merkittävä neuvotteluvoitto. Tavoite on, että Yle tulisi takaisin STT:n asiakkaaksi tai kansallinen tiedonvälitys turvattaisiin muuten.

Myös ylen rahoitukseen on tulossa muutoksia, kun ylen indeksijäädytys tulee voimaan vaalikauden ajaksi.

Takinkäännön maailmanennätys

Mielipidekirjoitukselleni ”muutama tosiasia Kreikan tukipaketista” (Turun Sanomat 26.5, myös edellinen blogini) kirjoitettiin vastine Sdp:n eduskuntaryhmän viestintävastaavan toimesta 30.5. Vastineessa ei kuitenkaan otettu kantaa kirjoitukseni varsinaiseen aiheeseen, eli SDP:n vuonna 2012 hyväksymän EVM-sopimuksen suhteeseen Kreikan kolmanteen tukipakettiin. On toki ymmärrettävää, että sosiaalidemokraatit eivät halua käsitellä aihetta rakentavasti. Muutoin heidän takinkääntönsä olisi ilmeinen. Haluan tässä kirjoituksessa tuoda todelliset syyt kreikan kolmannen tukipaketin historiasta esille, en osallistua SDP:n harjoittamaan syyttelyyn.

Vastineessa kysyttiin ”mitä jää jäljelle”? Jäljelle jää se tosiseikka, että sosiaalidemokraatit olivat mukana hyväksymässä kaikkia Kreikan tukipaketteja. He hyväksyivät käytännössä myös kolmannen tukipaketin, jonka istuva hallitus joutui allekirjoittamaan EVM-sopimukseen sisältyneiden sitoumusten vuoksi. Jo tehtyjen sitoumuksien vuoksi perussuomalaiset eivät voineet kolmatta tukipakettia hallituksessa estää. SDP:n osalta EVM-sopimuksen hyväksyminen oli taktisesti ehkä järkevää peliä, mutta Suomen kannalta erittäin vahingollista.

Perussuomalaiset eivät ole koskaan hyväksyneet euron tukiprojektia. Emme nyt emmekä tulevaisuudessa. Tämä on tosiseikka, joka ei kiertelemällä ja syyttelemällä muuksi muutu. Syyttämällä perussuomalaisia Kreikka kolmosen hyväksymisestä demarit ovat saavuttaneet takinkäännön maailmanennätyksen.

Jäljelle jää myös perussuomalaisten tähän mennessä läpi ajamat päätökset hallituksessa. Kaikki nämä lupasimme vaaleissa toteuttaa. Lista on pitkä, yhteensä 53 laajempaa kokonaisuutta. Alla muutamia esimerkkejä:

  • Omaishoitajien vapaapäivät turvataan
  • Takuueläkettä nostetaan
  • Yle- vero poistetaan 300.000 pienituloiselta
  • 8 merkittävää maakuntien liikennehanketta toteutetaan
  • Puoluetukia leikataan kahdesti
  • Demareiden ja vihreiden kolminkertaistama kaivosten sähkövero laskettiin muun teollisuuden tasolle.
  • EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille tulee lukukausimaksut
  • EU-jäsenmaksu pienenee 150 miljoonaa euroa vuodessa
  • Aggressiiviseen verosuunnitteluun puututaan – valtionyhtiöt näyttävät esimerkkiä
  • Valtionyhtiöiden johtajien palkkioita, bonuksia ja erokorvauksia karsitaan rajusti
  • Suomen vastuut eurokriisissä eivät kasva. Suomesta ei lähde kriisimaille uutta rahaa, eikä velkoja leikata.
  • Ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kokeillaan
  • Turvapaikkakäsittelyä nopeutetaan – valitusaika lyhenee
  • PS maahanmuuttopolitiikasta on tullut Suomen maahanmuuttopolitiikka
  • Hallintarekisteriä ei tule

Muutama tosiasia Kreikan tukipaketista

Kevään aikana on esitetty monia väitteitä, mitä hallitusvastuuseen ryhtyneet perussuomalaiset tekevät ja mitä he eivät tee. Hallituspuolueen arvostelu on toki yleistä ja ajoittain tarpeellistakin. Totuuden kannalta ongelmaksi arvostelu muuttuu silloin, kun väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Viimeisimpänä esille nousi Kreikan veloista esitetyt väitteet.

Tässä faktaa:

Kreikan lainoja ei anneta anteeksi. Jos lainat annetaan anteeksi, niin suomalaiset veronmaksajat joutuvat Kreikan kriisin maksumiehiksi. Sen sijaan maksuaikojen pidentämistä ja korkojen laskemista harkitaan. Tästäkään ei ole tehty päätöksiä. Päätökset asiasta tehdään euromaiden kesken, ei Suomen hallituksessa tai perussuomalaisten toimesta. Velkapääomaa ei kuitenkaan leikata.

Eduskunta hyväksyi EVM-sopimuksen määräenemmistöllä edellisellä kaudella. Tämä tarkoitti sitä, että Kreikan tukipaketit maksettaisiin jatkossa EVM:n kautta riippumatta Suomen kannasta. Erityisesti vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit vakuuttivat ja lupasivat ennen vuoden 2011 Eduskuntavaaleja äänestävänsä tällaista tukipakettia ja sopimusta vastaan. He käänsivät takkinsa. On ymmärrettävää, että demarit nyt peittelevät edellisen hallituksen aikaisia tekojaan syyttämällä perussuomalaisia takinkäännöstä, kun EVM:n kautta maksetaan Kreikan kolmas tukipaketti.

Tosiasiassa demarit siis sitoivat Suomen pysyvästi näihin maksujärjestelyihin siirtämällä suomalaisten veroeuroja 1,5 miljardin edestä eurooppalaisille suurpankeille. Tämän tosiseikan vuoksi perussuomalaiset eivät pystyneet Kreikan kolmatta pakettia estämään.

On perussuomalaisten ansiota, että tämän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin selvästi, että mikäli EVM:aa joudutaan käyttämään, sen tulee tapahtua sen nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa. Piikki on siis kiinni, eikä uutta rahaa Kreikka-paketteihin laiteta. Perussuomalaiset eivät takkia käännä, vaan vastustavat vakaasti Kreikan tukiprojektia. Tämä on tosiasia.

Sähköinen tunnistautuminen kaikkien ulottuville

Kansalaisten yhdenvertaisuus etenee ison harppauksen, kun sähköinen tunnistautuminen tulee kaikkien kännykän omistajien ulottuville eli käyttöön otetaan mobiilitunnistautuminen. Tähän asti kirjautuminen esimerkiksi Kelan palveluihin on vaatinut joko pankkitunnukset tai maksullisen henkilökortin. Kannatan mielelläni hallituksen esitystä sähköisistä palveluista ja tunnistautumisesta.

Tein viime kaudella lakialoitteen sähköisen asioinnin mahdollistamisesta kaikille, myös luottohäiriömerkinnän saaneille. Sadattuhannet ihmiset ovat olleet useiden julkisten palveluiden ulottumattomissa, koska heillä ei ole ollut mahdollisuutta saada pankkitunnuksia. Tämä on ollut valtavan suuri epäkohta. Suorastaan häpeällinen asia Suomen kaltaiselle huipputeknologian maalle.

Uudistuksessa on tärkeää huomioida vanhukset ja muut ihmiset, joille mobiilipalveluiden käyttö ei syystä tai toisesta ole helppoa. Järjestelmän pitää olla mahdollisimman yksinkertainen ja käyttäjälle turvallinen.

Olen valtavan tyytyväinen, että kansanedustajien lukuisat lakialoitteet johtavat toisinaan näin hyvään lopputulokseen.

 

Kansallista kulttuuria pitää vaalia kuin timanttia tai kukkaa

Annoin haastattelun Ylen #kulttuurinvälikysymys sarjaan, jossa pohdin kulttuuripolitiikan mahdollisuuksia ja haasteita tämän päivän Suomessa. Alla olevasta linkistä voit lukea haastattelun kokonaisuudessaan.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/07/ritva-elomaa-kansallista-kulttuuria-pitaa-vaalia-kuin-timanttia-tai-kukkaa

 

Tunnin juna sai jatkorahoitusta

Hallitus sai alkuviikosta kehysriihen päätökseen. Neuvotteluissa oli tehty monia vaikeita päätöksiä, mutta myös monia positiivisia asioita löytyi. Ehkä kaikkein miellyttävin oli ns. tunnin juna-hankkeelle myönnetty lisärahoitus. Helsinki–Turku nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu sai yhteensä 40 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä panostus.

Tunnin juna mahdollistaa nykyistä nopeamman ja tehokkaamman ratayhteyden ja luo kasvumahdollisuuksia ja lisäinvestointien todennäköisyyttä Turun seudulla. Valtion panostuksen myötä projekti otti pitkän harppauksen eteenpäin. Tästä investoinnista voi jokainen varsinaissuomalainen olla tyytyväinen!

Koirien myrkytystapaukset nousseet ongelmaksi useilla paikkakunnilla

Julkaisin tiistaina alla olevan tiedotteen koskien koirien myrkytystapauksia. Vaikuttaa siltä, että myrkytystapauksien määrä on kasvanut viimeisien kuukausien aikana.

Koirien myrkyttämiseen puututtava – lapsetkin vaarassa

Kansalaisilta on saapunut edellisinä viikkoina yhteydenottoja koiriin kohdistuvista myrkytysyrityksistä. Myrkytykseen liittyviä tapauksia on sattunut useilla paikkakunnilla. Esimerkiksi Tuusulassa koiria on joutunut sairaalahoitoon ja muutama kuollutkin myrkytyksen seurauksena. Tuusulasta löydetyt syötit sisältävät alustavien tietojen mukaan klooria ja lipeää.

Teon tekee entistä vakavammaksi se, että myrkytettyjä syöttejä on löytynyt mm. lasten leikkipaikkojen ja koulujen läheltä, missä myös pienet lapset voivat joutua myrkylle alttiiksi. Myrkytettyjen syöttien levittäminen maastoon polkujen varrelle asettaa myös luonnonvaraiset eläimet vaaraan.

Koirien myrkyttämisestä on tehty useampi rikosilmoitus, mutta poliisin resurssit eivät ole riittäneet tapausten tutkimiseen. On olennaista, että myrkyttäjät saadaan viranomaisten toimesta vastuuseen teoistaan. Näin saataisiin selkeä viesti syyllisille, että heidän toimintansa on tuomittavaa. Nykyisellään sosiaalisesta mediasta löytyy koirien myrkyttämiseen kannustavia ryhmiä. Kyseiset ryhmät tulisi sulkea välittömästi.

Taloudellisen epävarmuuden ja henkisen pahoinvoinnin yleistyminen yhteiskunnassa johtaa usein eläimiin kohdistuvan väkivallan lisääntymiseen. Tutkimusten mukaan eläimiin kohdistuva väkivalta johtaa helposti ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Niin eläinten kuin ihmisten turvallisuuden kannalta olisikin tärkeää, että poliisin resursseja pyritään lisäämään nykyisestä myös eläinsuojelun nimissä. Lisäksi valmisteilla olevassa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa eläinten hyvinvointi on asetettava selkeästi etusijalle, jotta eläimiin kohdistuvat väärinkäytökset saadaan vähenemään.

Brysselin tapahtumat eivät saa johtaa pelkoon

Brysselissä eilen tapahtuneet järkyttävät pommi-iskut ovat vavisuttaneet turvallisuuden tunnetta etenkin Länsi-Euroopassa. Myös Suomessa ollaan nyt varuillaan ja ehkä peloissaankin terrori-iskujen vuoksi. Mielestäni pelätä ei kuitenkaan saa. Pelko johtaa helposti ylimitoitettuihin vastatoimenpiteisiin, kanssaihmisten syyttelyyn ja yhteisöjen sisäiseen riitelyyn. Juuri tätä terroristit toivovat. 

On selvää, että tarkastuskäytäntöjä esimerkiksi lentokentillä on muutettava ja valvontaa paikoittain lisättävä. Tämä saattaa edellyttää myös lainsäädännön muutoksia. Kamppailu terrorismia vastaan voitetaan kuitenkin parhaiten jatkamalla päivittäistä elämää normaalisti, ilman pelkoa. Kamppailu terrorismia vastaan on voitettavissa jos maailman johtavat valtiot sitä yhdessä haluavat.

Maanviljelijöiden tilanteeseen saatava parannus

Kuluneella viikolla Helsingissä järjestettiin kolme suurta mielenosoitusta. Opiskelijat osoittivat mieltään keskiviikkona opintotukileikkauksista, myöhemmin samana päivänä ns. metsähallituslakia vastustavat järjestivät mielenilmaisun. Parhaiten jäi kuitenkin mieleen maanviljelijöiden traktorimarssi tänään perjantaina, jossa itsekin kävin tukemassa viljelijöiden ja maataloustuottajien vaatimuksia.

Viljelijöiden tilanne on heikentynyt viime vuosina merkittävästi.  Venäjän viennin romahtaminen, kauppojen ruokakilpailu, sekä viimeisimpänä byrokratian toimimattomuus maataloustukien ympärillä ovat saattaneet viljelijät kestämättömään tilanteeseen.  EU:n maataloustukien viivästymisen johdosta laskujen maksu ei välttämättä onnistu kaikilta viljelijöiltä ajallaan ja monia välttämättömiä hankintoja on siirrettävä. Tästä syntyy lisäkuluja, mm. perintäkulujen muodossa. Myös tuotantoeläimet saattavat kärsiä, jos eläintenpitoon suunnitellut investoinnit jäävät tekemättä tukien myöhästyttyä. On hyvä pitää tässäkin yhteydessä mielessä, että maataloustukien maksaminen ajallaan on kaikkien kansalaisten etu, ilman maataloustukia ruokatuotteiden hinta olisi moninkertainen.

Viljelijöiden tilanteen parantamiseksi Suomen tulee EU:ssa vahvemmin viljelijöiden etuihin, tukien ympärillä pyörivää byrokratiaa on vähennettävä ja tehostettava ja kauppojen hintakilpailuun saatava jonkinlainen kohtuus. Viljelijät ja alkutuotanto joutuvat aina maksamaan ruoan halpuutuksen.

Lopuksi haluaisin mainita eduskunnan kerhojen toiminnasta. Iltalehti kirjoitti aiheesta torstaina 10.3 nettilehdessään otsikolla ”Eduskunnan kerhotoimintaan tuetaan jättisummilla – tuhlataanko veronmaksajien rahoja?”. Esimerkiksi nostettiin Eduskunnan urheilukerho EUK, joka on kerhoista selvästi suurin. Sen toiminta on myös hyvin laajaa ja yleishyödyllistä, sillä se pyrkii kansanterveydelliseen valistamiseen. Itse olen puheenjohtajana Eduskunnan eläinsuojeluryhmässä, jonka vuosibudjetti on pyöreät nolla euroa. Nollabudjetilla pyörii myös moni muu aktiivikerho. Usein kerhojen vuosibudjetit ovat vain muutaman satasen luokkaa.

On hyödyllistä, että eduskunnan kuluja tarkkaillaan, mutta ylilyönneiltä olisi vältyttävä.

 

 

Miksi aina pitää asettaa työntekijä ja työnantaja vastakkain?

Kuluvalla viikolla politiikassa on jälleen tapahtunut paljon. Viikon isoin uutinen lienee kuitenkin yhteiskuntasopimuksen eteneminen jättiharppauksella.

Tiistaina täysistunnossa pidin puheen, jossa toivoin kansanedustajilta ja neuvottelijaosapuolilta yhtenäisyyttä yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

”Arvoisa puhemies! Jos yhteiskuntasopimus syntyy, mitä toivon myös SDP:n haluavan, olisi se historiallinen, aivan kuten edustaja Terho tässä painotti. Kun puhutaan työllisyyden parantamisesta, on selvää, että työmarkkinaosapuolten kanssa pitää päästä sopimukseen. Siinä on jokaisen tultava vähän vastaan. Uskon, että sopimus syntyy. Sen myötä on työhyvinvointiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Työn laatua voidaan entisestään parantaa. Tämä koituisi työntekijöiden hyväksi yhtä lailla. Miksi aina pitää asettaa työntekijä ja työnantaja vastakkain? Eikö voitaisi lähteä kehittämään uutta kulttuuria? Kaikkien meidän halu ja tahto on varmaan Suomen ja suomalaisten hyvinvointi.”

Eilen ja tänään yhtenäisyyttä ei valitettavasti ole juuri esiintynyt, Suomen elintarviketyöläiset ja AKT ovat jättätymässä yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle. Toivottavasti yhteiskuntasopimus tästä huolimatta etenee.

Comments are closed