Eläkeläisköyhyyteen on puututtava

Eduskunnassa käsiteltiin torstaina kansalaisaloitetta työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi. Keskustelussa nousi esille etenkin eläkeläisköyhyys, johon tulisi mielestäni puuttua entistä tarmokkaammin. Hallitus on perussuomalaisten toimesta jo korottanut takuueläkettä muutamaan otteeseen, mutta tehtävää on vielä paljon. Alla torstaina täysistunnossa pitämäni puheeni:

 Arvoisa puhemies!

Köyhyys on aina ongelmallista, kärsi siitä sitten kuka tahansa. Se aiheuttaa monenlaisia seurannaisvaikutuksia. Erityisen lohdutonta on kuitenkin eläkeläisköyhyys, sillä ikänsä tai vammansa vuoksi eläkkeellä olevat harvoin kykenevät parantamaan tulotasoaan esimerkiksi työtä tekemällä. Sen vuoksi eläkeläisten kokemaan köyhyyteen tulisi puuttua mahdollisimman pian. Haluan esittää kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille siitä, että he ovat onnistuneet herättämään keskustelua hyvin paljon eläkeläisten toimeentulo-ongelmista ja suoranaisesta köyhyydestä.
Kansalaisaloitteen tiimoilta käyty keskustelu on kuitenkin jäänyt pitkälti ilman konkreettisia ehdotuksia tai malleja eläkeläisköyhyyden poistamiseksi. Aloitteen ehdottama palkkatasoindeksin käyttöönotto on todettu kestämättömäksi eläkejärjestelmän kannalta. Todella vähän on julkisuudessa kuitenkaan puhuttu erilaisten muutosvaihtoehtojen kokeilemisesta indeksiin. Voisiko esimerkiksi tämä niin sanottu 50—50-malli edistää paremmin eläkeläisten toimeentuloa? Ehkä. Siitä pitäisi mahdollisesti tehdä selvitys. Kuten Viitanenkin peräsi, niin henkilökohtaisesti sanon ja toivon, että sitä selvitettäisiin. Onko se hyvä tai huono, sitä ei voida vielä kannattaa, koska ei tiedetä, mitä se sisältäisi. Haluaisin tietää laskelmat. Kyseinen malli oli käytössä vuosina 77—95, kunnes Lipposen hallitus muutti sen nykyiseksi 80—20-malliksi. 50—50-malli turvaisi tasapuolisesti eläkkeiden kehityksen suhteessa palkkoihin ja kuluttajahintoihin. Tämänkaltaisia malleja voitaisiin kokeilla ja mallintaa ottaen huomioon eläkerahastojen oletettu tuotto. Näin tietäisimme, miten ne vaikuttavat eläkerahastoihin.
On totta, että erilaisia malleja on taannoin arvioitu. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä arvioi työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita vuonna 2012. Tällöin todettiin, että eläkkeiden ja ansaittujen eläkeoikeuksien nykyinen tarkistusmenettely on toimiva eikä ole riittäviä perusteluja esittää siihen muutoksia. Kysyisin kuitenkin: eikö nyt olisi tarvetta harkita muutoksia, kun kolmasosa eläkkeensaajista, noin 430 000 ihmistä, on pudonnut köyhyysrajan alapuolelle? Nykyinen indeksi ei selvästi ainakaan ehkäise eläkeläisköyhyyttä.
On toki muitakin keinoja parantaa juuri pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa. Tehokkainta olisi nostaa vielä lisää takuueläkettä ja kansaneläkkeen tasoa tai pohtia eläkkeiden verotuksen keventämistä. Takuueläkettä hallitus on nostanut tosiaan jo kerran, ja toinenkin kerta tulee, ja sanon suoraan, että perussuomalaiset ovat tätä asiaa vahvasti vieneet eteenpäin hallituksessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä nostettiin esille myös niitä toimenpiteitä, jotka helpottaisivat juuri pienituloisia eläkeläisiä: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistaminen sekä lääkkeiden ja matkakustannusten omavastuun kohtuullistaminen. Nämä ovat niitä asioita, mitä pitää nyt todella pohtia ja ottaa käyttöön heti kun taloustilanne vähänkin kehittyy vielä suotuisampaan suuntaan, ja valon pilkahduksia siinä on jo nähtävissä.

Comments are closed