Lihakset kunniaan!

Aloitin kuntosaliharjoittelun lähes 40 vuotta sitten. Voimanhankinta kiehtoi tuolloin monipuolisesti urheilua harrastavaa nuorta flikkaa. Salilla kävi siihen aikaan muitakin naisia, joskin harjoittelijat olivat pääosin miehiä. Voimannostajat, kehonrakentajat ja laihdutuskurssilaiset treenasivat kaikki sulassa sovussa riippumatta siitä oliko kyseessä ammattilainen tai harrastelija.

1980-luvun Suomessa kilpailevaa naispuolista kehonrakentajaa tultiin katsomaan kuin jotakin ihmettä. Lihaksia naisella. Aika mullistavan kuuloista. Eikö? Tänä päivänä tilanne on toinen. Lihaksikkaisiin naishenkilöihin törmää saleilla tuon tuosta ja ylipäätään naisten salilla käyminen on niin sanotusti aivan normaalia. Vasta viime aikoina on alettu ymmärtää lihaskunnon merkitys myös virallisia liikuntasuosituksia laadittaessa. Pelkkä kestävyysliikunta ei yksin riitä vaan tarvitaan monipuolista harjoittelua johon kuuluu olennaisena osa-alueena lihaskunnon kehittäminen.

Iäkkäämmillä ihmisillä lihasmassa hupenee vähitellen ja voimat heikkenevät. Tästä seuraa moninaisia ongelmia kuten esimerkiksi lihaskoordinaation ja tasapainon heikkeneminen.  Kun näihin yhdistetään nivelten liikkuvuuden rajoittuminen iän myötä, kasvaa kaatumisten riski merkittävästi ja samoin todennäköisyys tapaturman johdosta syntyviin murtumiin. Tapaturmat saattavat edesauttaa yleiskunnon romahtamista ja tällä voi puolestaan olla vakavat pitkäkestoiset vaikutukset hyvinvointiin.

Lääketieteen tohtori Leena Timonen laati mielenkiintoisen väitöskirjatutkimuksen muutamia vuosia sitten. Yli 80-vuotiaille naisille järjestettiin sairaalahoidon jälkeen kuntoutuksena 10 viikkoa kuntosaliharjoittelua ja tuloksia seurattiin vuoden verran. Tutkimuksen perusteella kuntosaliharjoittelu lisäsi merkittävästi tutkittavien lihasvoimaa, kävelynopeutta, tasapainoa ja toimintakykyä kotona. Harjoittelun vaikutukset kestivät noin 6-9 kuukautta ja myös vanhusten mieliala parani. Tulevaisuudessa iäkkäiden ihmisten laitoshoitopaikkoja tullaan rankasti vähentämään. Tämän seurauksena vanhusten lihaskunnon kohentaminen ja ylläpito ovat ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita, koska parempi toimintakyky edesauttaa kotona asumista ja helpottaa myös monien omaishoitajien työtä.

On huolestuttavaa, että keskimääräinen lihaskunto on yleisesti heikkenemässä nuorten ja lasten keskuudessa. Sama trendi pätee oikeastaan kaikilla vauvasta vaariin. Fyysisen aktiivisuuden ja erityisesti lihaskuntoharjoittelun lisääminen tulevaisuuden terveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi olisi järkevää niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Yksi konkreettinen ehdotus olisi palkata kuntiin päteviä personal trainereita, jotka olisivat kuntalaisten käytettävissä. Ammattinsa osaava ja asiaansa vihkiytynyt sekä innostava ohjaaja saa kyllä ihmiset innostumaan liikunnasta. Samalla luotaisiin työpaikkoja, joten pelkkänä kulueränä ei personal trainerien palkkaamista voida nähdä. Lisäksi varsinainen pääpalkinto tästä toimenpiteestä odottaa tulevaisuudessa kansanterveyden paranemisen muodossa. Sivutuotteena esimerkiksi hyvinvointi ja työn tuottavuus lisääntyvät, sairauspoissaolot vähenevät ja työurat pitenevät.

 

Comments are closed.