Mitä olen tehnyt eduskunnassa?

Minulta on tiedusteltu lukuisia kertoja viime aikoina mitä olen tehnyt eduskunnassa kuluneet neljä vuotta. Vastaus on töitä. Kansanedustajan työstä vain murto-osa näkyy lehtien palstoilla tai televisiossa. Tästä syystä on perusteltua ihmetellä, mitä siellä Arkadianmäellä oikein puuhastellaan.

 

Valiokuntatyöskentely on yksi keskeisimmistä kansanedustajan työtehtävistä. Siihen nähden kuinka paljon kansanedustajan työajasta kuluu valiokuntatyöhön, se saa yleisesti ottaen melko vähän medianäkyvyyttä. Itse olen toiminut kuluvan vaalikauden aikana sivistysvaliokunnan jäsenenä ja olen kyseisen valiokunnan valiokuntavastaava. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koordinoin puolueemme sivistysvaliokunnan edustajien työskentelyä. Sivistysvaliokunta kokoustaa lähes päivittäin istuntokauden ollessa käynnissä. Käsittelemme opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyviä esityksiä joista valiokunta laatii mietintöjä ja lausuntoja. Näillä voidaan vaikuttaa lainvalmisteluun. Toisinaan myös oppositiosta kumpuavat uudet ideat näkevät päivän valon valiokunnan kannanotossa. Jos on tarvetta, niin laadimme valiokunnan perussuomalaisten kesken vastalauseita tai eriäviä mielipiteitä joilla otamme kantaa meidän mielestä muutosta kaipaaviin asioihin. Toisinaan koko oppositio on yhtenä rintamana mukana eriävissä tai vastalauseissa. Käytännössä jos esitys on huono, ehdotamme sen hylkäystä. Valiokuntatyö on kokoustamisen ja lukuisten asiantuntijoiden kuulemisen lisäksi perehtymistä hallituksen esityksiin ja perussuomalaisten kannan esilletuomista valiokunnassa. Paljon luettavaa ja kirjoitettavaa piisaa. Lisäksi toimin puolustusvaliokunnan varajäsenenä ja käyn tarvittaessa tuuraamassa sen kokouksissa perussuomalaisia edustajia.

 

Kansanedustaja voi laatia erityyppisiä valtiopäivätoimia. Näitä ovat esimerkiksi lakialoite, kirjallinen kysymys ja talousarvioaloite jolla pyritään vaikuttamaan siihen mihin valtion määrärahoja tulisi käyttää. Opposition kansanedustajien aloitteet pääsääntöisesti hylätään. Tästä huolimatta pidän valtiopäivätoimia tärkeinä. Hallitus voi esimerkiksi hyvästä lakialoitteesta saada idean viedä asiaa tulevaisuudessa eteenpäin omanaan. Pääasia ei ole se kenen ajatus alun perin on vaan se, että maamme eteen tehdään järkeviä päätöksiä. Kirjalliset kysymykset ovat hyvä tapa herättää keskustelua mikä on politiikassa todella tärkeää. Epäkohtien nostaminen tapetille on mielestäni olennainen osa kansanedustajan työtä. Kirjallisissa kysymyksissä selvitetään hallituksen suhtautumista eri asioihin. Aiheena voi olla lähes mitä vain. Ministeriön tulee toimittaa vastaus kysymykseen kolmen viikon kuluessa kysymyksen saavuttua asianomaiseen ministeriöön. Usein kansanedustajat laativat tiedotteen jättämästään kirjallisesta kysymyksestä ja toisinaan ne saavuttavat laajaakin näkyvyyttä mediassa. Valitettavasti joskus kysymyksen viihdearvo painaa enemmän kuin itse asian tärkeys kun katselee minkä tyyppisistä kirjallisista lehdissä eniten kirjoitetaan. Monet ideat valtiopäivätoimiin tulevat tavallisilta ihmisiltä jotka ottavat yhteyttä minuun ja kertovat huolistaan tai näkemyksistään. Teen töitä Suomen kansalle joten koen tärkeäksi kuunnella suomalaisten ääntä ja toimia sen mukaan. Toivonkin lisää yhteydenottoja ja ehdotuksia siitä kuinka me yhdessä teemme Suomesta, sun ja mun maasta, paremman paikan elää.

 

Istuntosalikeskustelu tulee monille ensimmäisenä mieleen kun pohditaan mitä ne kansanedustajat oikein tekevät työkseen. Torstaisin pidettävä televisioitu suullinen kyselytunti antaakin usein eduskuntatyölle kasvot. Minulta on kysytty miksi en koskaan ole kyselytunneilla äänessä? Olisinhan minä jos vain puhemies soisi mahdollisuuden ja antaisi puheenvuoron. On toki ymmärrettävää etteivät kaikki halukkaat kansanedustajat pääse ääneen tunnin mittaisen lähetyksen aikana, mutta puheet jatkuvat tämänkin jälkeen ja niitä voi seurata eduskunnan verkkosivuilta.  Toisinaan puhun salissa spontaanisti, mutta usein valmistelen huolella puheenvuoroani ja paneudun perinpohjaisesti käsittelyssä olevaan esitykseen ja sen aihepiiriin. Tähän kuluu usein tuntitolkulla aikaa. Olen pitänyt kuluneella vaalikaudella 345 puheenvuoroa ja laatinut yhteensä 119 valtiopäivätoimea. Näissä tilastoissa olen koko eduskunnan kärkikastia. Jotain näyttöjä tehdystä työstä on jäänyt tilastoihinkin. Puheisiini ja valtiopäivätoimiini voitte tarkemmin tutustua sivuillani olevien linkkien kautta.

 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäsenenä pyrin vaikuttamaan puolueemme politiikkaan eduskunnassa ja kantamaan korteni kekoon porukan puolesta. Viikoittaisissa ryhmäkokouksissa, sekä enemmän ja vähemmän virallisen yhteydenpidon perusteella hiomme perussuomalaista politiikkaa entistä terävämmäksi. Puoluekokoukseen osallistun siinä missä monet muutkin puolueemme jäsenet. Kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajilla on erilaisia luottamustoimia. Itse olen Itellan hallintoneuvoston jäsen sekä valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Näiden luottamustoimien tunnollinen hoitaminen vaatii kokouksissa istumisen lisäksi huolellista perehtymistä käsiteltäviin asioihin. Viikko-ohjelmaan kuuluu lähes säännöstään lukuisia tapaamisia esimerkiksi erilaisten järjestöjen edustajien kanssa. Kansanedustajien toimenkuvaan kuuluu myös edustaa omaa puoluetta erilaisissa tapahtumissa erityisesti oman vaalipiirin alueella. Kommunikointi eri sidosryhmien kesken on tärkeää ja hyvä tapa saada arvokasta sekä ajankohtaista tietoa päätöksentekoa varten. Tietysti kaikkea uutta informaatiota ja tiedonlähteitä pitää arvioida terveen kriittisesti, jotta päätökset pohjatuvat oikeaan tietoon.

 

Vaikka kierteleminen pitkin maata ja ihmisten tapaaminen on minulle lähinnä mukava harrastus jota olen tehnyt jo vuosikausia, niin kai siitäkin sopii mainita tässä yhteydessä kun pohditaan mihin ne kansanedustajien viikkotunnit kuluvat. Tapahtumat ja ihmisten tapaaminen on poliitikon työn ydintä. Mielestäni on väärin vetäytyä vain norsunluutorniin ja antaa itsensä etääntyä ihmisten arjesta. On oltava läsnä siellä missä halutaan vaikuttaa ja minun keskeisin tavoitteeni on edistää suomalaisten hyvinvointia. Ihmisiä kuulemalla tietää parhaiten missä tässä maassa tosiaan mennään, mikä on hyvin ja mikä huonosti. Suomalaisten mielipide ohjaa työtäni kansanedustajana.

 

 

Comments are closed