Puheet 2011

PTK 90/2011 vp90. TIISTAINA 20. JOULUKUUTA 2011 kello 10.051) Hallituksenesitysvaltiontalousarvioksivuodelle2012 Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)täydentämisestä Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)toisestatäydentämisestä
AinoakäsittelyHallituksen esitys HE59/2011vpHallituksen esitys HE119/2011vp

Hallituksen esitys HE128/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM26/2011vp

Talousarvioaloite TAA1-407,409-551/2011vp

Pääluokka 35

Ympäristöministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Homevaurioita on sekä julkisella että yksityisellä puolella hyvin paljon Suomessa. Taannoin pidettiin kansalaisinfo, ja se oli sikäli menestys, että oli valtavasti ihmisiä ja näitä probleemoita paljon. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: onko ajatuksena, että puututtaisiin siihen, että teknologia kosteusvaurioiden löytämiseksi parantuisi? Esimerkiksi kuntotarkastajat rakennuksissa eivät ole luvanvaraisia, elikkä kuntotarkastajaksi voi ryhtyä vaikka suoraan kadulta, ja tämä on suuri probleema, koska usein rakennuksessa voi olla enemmän kuin yksi kosteusvaurio. Onko teknologian kehitykseen lisää rahaa tulossa, se oli kysymys.

 

 

 

PTK 90/2011 vp

90. TIISTAINA 20. JOULUKUUTA 2011 kello 10.05

1) Hallituksenesitysvaltiontalousarvioksivuodelle2012 Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)täydentämisestä Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)toisestatäydentämisestä
Ainoakäsittely

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Hallituksen esitys HE119/2011vp

Hallituksen esitys HE128/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM26/2011vp

Talousarvioaloite TAA1-407,409-551/2011vp

Pääluokka 33

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Budjetin laatimisen yhteydessä on selvää, että kun jonnekin lisätään, niin toisaalta pitää vähentää vastaava summa. Sosiaali- ja terveyssektorilla leikkauksiin kohdistuu erityinen paine eettisestä näkökulmasta. Etenkin nyt vallitsevassa hankalassa taloustilanteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota valtion rahoituksen kohdentamiseen.

Vanhusten ja veteraanien hoitoon tulisi kovin rajallisista resursseista huolimatta panostaa vielä, kun se ylipäätään on mahdollista. Jo inhimillisistä syistä jokaisen yksilön elämän tulisi olla elämisen arvoista loppuun asti. Yhteiskunnan päätöksentekijöiden tulisi pitää mielessä, ettei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ole syntynyt itsestään vaan että sitä on jo sukupolvien ajan rakennettu kovalla työnteolla ja suomalaisella sisulla. Näistä ikäpolvista, jotka ovat jo kantaneet kortensa kekoon Suomen ja kaikkien meidän puolesta, tulee ehdottomasti pitää erittäin hyvää huolta ja taata heille hyvä ja arvokas vanhuus. Tämä puolestaan ei toteudu, jos vanhusten ja veteraanien hoitoon varatut määrärahat eivät yksinkertaisesti kata laadukkaan vanhustenhoidon vaatimia kustannuksia.

Tällä hetkellä kuntoutustoiminta ja kotihoito eivät ole toivotulla tasolla. Esimerkiksi koulutetun ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan riittävyys on ehdoton edellytys vanhustenhoidon menestyksekkäälle toteutukselle. Ikääntyvien ihmisen määrän lisääntyessä tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös omaishoidon rooli on tärkeä osa laadukasta vanhustenhoitoa, sille tulee ehdottomasti kohdentaa riittävät resurssit.

Arvostan toki hallituksen elettä täydentää talousarvioesitystä veteraanien kuntoutuksessa. Määrärahan korotus ei vastaa kuitenkaan todellista tarvetta. Tuntuu siltä, että hallitus syytää mieluummin suomalaisten veronmaksajien eurot EU:n kriisimaille mutta ei sotaveteraaneille, kunniakansalaisillemme, tarpeeksi. Aina löytyy rahaa, kun käsky EU:sta käy.

Kaiken kaikkiaan hyvän vanhustenhoidon järjestäminen on valtion budjettia ajatellen todella pieni rahareikä verrattuna EU:n talouskriisin aiheuttamien takausvastuiden kasvattamiseen. Prosenteilla mitattava invaliditeetti veteraanien kohdalla pitäisi kokonaan poistaa. Kotihoidon ja kuntoutuksen tulisi olla itsestään selvä etu jokaiselle sodassa olleelle. Vanhusten henkinen hyvinvointi on huomioitava jatkossa nykyistä paremmin. Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tulisi suosia vanhustenhoidossakin. Virikkeet vaikuttavat positiivisesti vanhusten henkiseen hyvinvointiin ja samalla edistävät myös fyysistä hyvinvointia.

Yksinäisyys on monen vanhuksen kohdalla tosiasia. Tämän huolen myötä tein talousarvioaloitteen, jossa vanhusten palvelutaloon palkattaisiin henkilö, joka vastaisi erilaisten aktiviteettien järjestämisestä asukkaille. Tässä toimessa korostuisi henkisen inspiroinnin merkitys, joten ohjaajan tulisi olla aktiivinen ja aidosti sitoutunut työhönsä. Juuri terveysnäkökulmasta katsottuna ennalta ehkäisevän vanhustukitoiminnan tulisi olla yksi hallituksen pääpainopisteistä vanhustenhoidon alalla.

Tuleva vanhuspalvelulaki on pääpiirteiltään kannatettava, mutta hallituksen pitäa varmistaa, että laki kokonaisuudessaan toteutuu myös käytännössä.

PTK 90/2011 vp

90. TIISTAINA 20. JOULUKUUTA 2011 kello 10.05

1) Hallituksenesitysvaltiontalousarvioksivuodelle2012 Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)täydentämisestä Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)toisestatäydentämisestä
Ainoakäsittely

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Hallituksen esitys HE119/2011vp

Hallituksen esitys HE128/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM26/2011vp

Talousarvioaloite TAA1-407,409-551/2011vp

Pääluokka 33

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! 4 miljoonaa euroa veteraanien kuntoutukseen on positiivinen asia mutta ei todellakaan riittävä. Edelliset hallitukset ovat hoitaneet huonosti veteraanien kuntoutuksen, ja niinpä kysynkin, eikö prosenteilla mitattava invaliditeetti pitäisi poistaa kokonaan veteraanien kohdalta, koska ikää on jo miltei 90 ja osa on jo yli. Myös monet veteraanit tuntevat jopa nöyryyttävänä, että mainostetaan tavaraa ja myydään televisiossa, jotta veteraaneille saataisiin lisää rahaa.

Omaishoitajista: Eikö olisi edullisempaa myös yhteiskunnalle, että omaishoitajia tuetaan, etteivät he uuvu ja hoidettavat joudu laitoshoitoon? Siitä tulee yhteiskunnalle paljon suurempi lasku.

PTK 88/2011 vp

88. PERJANTAINA 16. JOULUKUUTA 2011 kello 10.05

1) Hallituksenesitysvaltiontalousarvioksivuodelle2012 Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)täydentämisestä Hallituksenesitysvuoden2012talousarvioesityksen(HE 59/2011vp)toisestatäydentämisestä
Ainoakäsittely

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Hallituksen esitys HE119/2011vp

Hallituksen esitys HE128/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM26/2011vp

Talousarvioaloite TAA1-407,409-551/2011vp

Pääluokka 29

Opetusministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lasten, nuorten ja aikuisten liikunta on aivan liian vähäistä tänä päivänä. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä: Onko kaikki tehty yleisen liikunnan lisäämiseksi? Projekteja pitäisi edustaja Elomaan mielestä lisää laittaa.

Toinen kysymys: Vanhemmilta tulee jatkuvasti tuolta Varsinais-Suomesta soittoja: oppivelvollisuus vaarantuu, he ottavat kohta pikkulapsensa pois koulusta, koska sudet ovat pihalla. Tämä on vakava asia. Kysymys kuuluu: voitaisiinko tehdä enemmän ministereiden välillä yhteistyötä, koska tämä on akuutti tilanne?

PTK 85/2011 vp

85. TIISTAINA 13. JOULUKUUTA 2011 kello 12.01

3) Euroalueentalouskriisiäkoskevatratkaisut
Ainoakäsittely

Välikysymys VK2/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysymys on myös siitä, ja varsinkin siitä, mitkä ovat ne miljardimäärät, mihin hallitus on valmis menemään, kuinka pitkälle – onko kysymys 40, 50, 60 miljardista, joka on jo budjetin luokkaa? Mikä on Suomen vastuu? Siitä olemme huolissamme, emmekä perussuomalaisina voi olla sitä mieltä, että annamme holtittomasti rahaa vakuuksiin. Meitä on täällä syytetty tästä asiasta, ja emme tosiaan ole sitä mieltä, että myymme itsenäisyytemme tällä. Siinä on erikoisesti tämä ydinasia, pitääkö ja pysyykö veto-oikeus Suomella jatkossakin. Se on ydinasia.

 

 

 

PTK 85/2011 vp

85. TIISTAINA 13. JOULUKUUTA 2011 kello 12.01

3) Euroalueentalouskriisiäkoskevatratkaisut
Ainoakäsittely

Välikysymys VK2/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ihan muutamalla sanalla aluksi: Täällä on arvosteltu paljon perussuomalaisia ja Soinia, että ollaan impivaaralaisia. Täällä ei puhuta nyt tällä hetkellä EU:sta irrottautumisesta vaan euron tilasta, miten se on vaikuttanut Suomeen ja mikä on sen tulevaisuus. Täytyy sanoa, että hyvin positiivista kuvaa ei tästä ole tullut, ja tämä tulee maksamaan Suomelle todella paljon, jos jatkamme tällä linjalla.

Arvoisa herra puhemies! Euroalueen talouskriisi on ajautunut todella hälyttävään tilanteeseen. Jo yritetyt pelastustoimet eivät ole purreet kriisiin toivotulla tavalla, ja vaikuttaa siltä, ettei kukaan tiedä, miten näin laajamittaista ja monitahoista talouskriisiä tulisi lähteä purkamaan. Viimeisimmän huippukokouksen neuvottelutulokset ovat vakuuttaneet jotkut poliitikot, mutta eivät markkinoita, mikä näkyy osakkeiden ja euron arvon laskuna. Jos markkinat eivät usko kriisin ratkaisuksi suunniteltuihin toimiin, niin miksi Suomen kansan pitäisi luottaa sokeasti näihin ratkaisuihin ja sitoutua kantamaan jatkuvasti paisuvaa velkataakkaa?

Takausvastuun määrä tuntuu vain paisuvan ja paisuvan, ja loppua ei näy. Kaavailtu 4 miljardin lisäys muuttuu äkkiä 40 miljardiksi, ja EU:n talouskriisi tuskin on vielä tässä vaiheessa ratkaistu. Joidenkin arvioiden mukaan takausvastuu saattaa kasvaa jopa suuremmaksi kuin Suomen valtion vuotuinen budjetti, joka on suuruudeltaan noin 50 miljardia euroa. Vero- ja velkarahaa syydetään Suomesta ulos ilman mitään takeita, että nämä toimet pelastaisivat pitkällä tähtäimellä euroalueen talouden. Kaiken kukkuraksi näiden tuhoon tuomittujen kalliiden ja tehottomien pelastustoimien suunniteltu läpivienti edellyttäisi puuttumista perustuslakiin. Tätä ei voi sallia. Perustuslaki ei ole mikään hömppäpaperi, josta joustetaan, kun käsky käy EU:n ytimestä.

Korostan vielä lisäksi sijoittajan vastuun merkitystä maailmantalouden toimivuuden kannalta. Riskisijoittajien ja pelureiden tappioita ei missään nimessä tule rahoittaa julkisin varoin. Suuren voiton tavoitteluun liittyy aina suuri riski, ja tämä on varmasti ollut myös nyt vaikeuksissa olevien rahoituslaitosten tiedossa. Tässä kaaoksessa tähdennän termiä ”väistyvät takaajat”, eli ongelmamaat siirtyvät taka-alalle, kun tulee vaikeuksia, ja puolestaan maat, jotka ovat hoitaneet taloutensa hyvin, kuten Suomi, astuvat eturintamaan auttamaan.

Ongelmamaiden ja pankkien tukemiselle pitää laittaa piste ja keskittää katseemme jo oman maamme vaikeuksiin. Eikö hallitus näe, mitä täällä on tapahtunut? Vertaamalla Ruotsin ja Suomen tilannetta voimme havaita euron todellisen vaikutuksen talouskehitykseen pitkällä aikavälillä. Naapurimaalla menee melko hyvin ilman euroakin, vai mitä? Eikä ole Ruotsin vientikään romahtanut kruunun takia. Ruotsin vaihtotase on kehittynyt paremmin EU:n aikana kuin Suomen.

Veto-oikeuden säilyminen on ehdoton asia. Pitäähän pienelläkin valtiolla olla jokin muu vaihtoehto kuin jatkuvana maksuautomaattina toimiminen.

Arvoisa puhemies! Yleisestä taloustilanteen vaikeudesta kielii se, ettei selkeää linjaa ja päätöksiä tunnu löytyvän, vaikka ongelma on ollut pöydällä jo pitkän aikaa. Nyt EU:lta odotettaisiin todellista kykyä johtaa unionia ja iskeä nopeasti ja tehokkaasti kiinni kriittisiin ongelmiin. Valitettavasti joudun toteamaan, etten odota liikoja Brysselin päätöksenteolta.

Tässä vaiheessa vetoan Suomen hallitukseen. Hallituksemme on oltava hankalassa tilanteessa rohkea ja suoraselkäinen, seistävä Suomen kansan takana ja vaalittava sen etua. Uskallusta toimia rohkeasti ja määrätietoisesti edellytetään juuri nyt vallitsevassa hankalassa tilanteessa. Hallitus on kuitenkin viemässä Suomea vahvasti kohti liittovaltiota ja valtavaa velkataakkaa, jota vielä monet tulevat sukupolvet joutuisivat harteillaan kantamaan. Tätä en suomalaisena kansanedustajana voi hyväksyä.

Näin ollen kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta.

PTK 84/2011 vp

84. MAANANTAINA 12. JOULUKUUTA 2011 kello 14.01

1) ValtioneuvostonselontekoEduskunnalleAfganistanintilanteestajaSuomenkokonaistuestaAfganistanille,mukaanlukienosallistumisestasotilaalliseenkriisinhallintaan
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS2/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomesta on rauhanturvaajia lähetetty maailmalle jo vuodesta 1956. Suez oli ensimmäisiä paikkoja. Operaatioita on tehty kolmisenkymmentä tähän mennessä: on Bosniaa, Intiaa, Pakistania, Kongoa, Kosovoa, Sudania, Tšadia, Liberiaa, Syyriaa, Libanonia jne. Rauhanturvaajia on ollut tähän mennessä noin 38 000.

Afganistanissa tilanne on kireä edelleen, on ollut kymmenen vuoden jälkeenkin ja on edelleen. Siellä olleet rauhanturvaajat ovat joutuneet varsinkin viime aikoina erittäin suuriin vaaratilanteisiin.

Kun tarkastellaan kulunutta aikaa, suomalaiset ovat tehneet siellä todella hyvää työtä ja heitä arvostetaan rauhanturvaajina. Afganistanissa tukemisen painopiste siirtyy lähivuosina enemmän humanitääriseen apuun ja maan moninaiseen kehittämiseen. Tämä on hyvä linja. Eritoten naisten ja tyttöjen koulutusta tulee tukea vahvasti. Tämä on eräs ydintoimenpide, jolla voidaan naisten asemaa parantaa oleellisesti.

Omat sotilaamme Afganistanissa tulevat vetäytymään ehkä jo vuoteen 2014 mennessä. He menevät mahdollisesti muihin tehtäviin maailman kriisipesäkkeissä, ja niitä pesäkkeitähän riittää.

Rauhanturvaajiemme fyysinen ja psyykkinen terveydenhoito ei ole kuitenkaan ajan tasalla. Siinä on puutteita, jotka pitää korjata viipymättä. Puheenvuoroista, jotka täällä salissa on tähän mennessä käytetty, voin huomata, että yli puoluerajojen ollaan tätä yhtä mieltä, että tämä rauhanturvaajien terveydenhoito tullaan saattamaan ja pitää saattaa ajan tasalle. Poliitikon sanaanhan pitää voida luottaa; olen luottavaisin mielin tämän suhteen.

 

PTK 81/2011 vp

81. KESKIVIIKKONA 7. JOULUKUUTA 2011 kello 14.05

27) Lakilastenkanssatyöskentelevienrikostaustanselvittämisestäannetunlain2ja3 §:nmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA46/2011vp Arja Juvonen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen perusteli lakialoitteensa erittäin hyvin. Lasten asia on todella tärkeä, varsinkin kun puhutaan tästä asiasta, mahdollisesta rikosasiasta lapsia kohtaan. Näin ollen kannatan edustaja Juvosen lakiesitystä.

 

 

 

PTK 77/2011 vp

77. TIISTAINA 29. MARRASKUUTA 2011 kello 12.01

27) Hallituksenesityseduskunnallelaiksiyliopistolain49 §:n2momentinväliaikaisestamuuttamisesta
Toinenkäsittely

Hallituksen esitys HE79/2011vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM3/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän esitystä.

 

 

 

PTK 75/2011 vp

75. TORSTAINA 24. MARRASKUUTA 2011 kello 16.00

61) Metsästys uusilla luonnonsuojelualueilla

Suullisen kyselytunnin asia SKT 61/2011 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olin viime maanantaina susipaneelissa, ja koska metsästyksestä on nyt kysymys, haluaisinkin kysyä asianomaiselta ministeriltä: Varsinais-Suomessa susivaara on erittäin suuri. Pienten lasten vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan kouluun, vaan heidät on vietävä sinne, ja se maksaa yhteiskunnalle. Sudet ovat tulleet erittäin lähelle asujaimistoja, ja myös koiria ja peuroja on raadeltu.

Eli kysymys kuuluu: mitä on tehtävissä valtion ja hallituksen taholta, jotta sudet eivät asujaimistoissa olisi ja vaarantaisi jopa pienten lasten henkeä?

PTK 75/2011 vp

75. TORSTAINA 24. MARRASKUUTA 2011 kello 16.00

2) Valtioneuvostonselontekovaltiontaloudentarkistetuistakehyksistävuosille2012-2015
Ainoakäsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS1/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM15/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen päämäärät ja suunnitelmat valtiontalouden kehyksiin liittyen kuulostavat monin kohdin kauniilta, mutta konkreettiset suunnitelmat epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden edistämiseksi tuntuvat jäävän puolitiehen. Toisaalta taas toivoisin lisäharkintaa siinä, millä aikataululla asioihin paneudutaan ja kuinka resurssit kohdistetaan.

Aikatauluihin liittyen hyvin selkeä esimerkki on opintotuen indeksiin sitominen. Jaksan yhä hämmästellä, kuinka niin moni kansanedustaja vielä vaalien alla kannatti opintotuen sitomista indeksiin vuoden 2012 alussa. Kaikesta päätellen tämä asia ei enää vaalien jälkeen ollutkaan niin tärkeä monille teistä, arvon kollegat. Voisi kuvitella, että tämän suuruusluokan asia olisi voitu hoitaa lupausten mukaan ajallaan eikä vasta vuonna 2014. Me perussuomalaiset olemme yrittäneet kannanotoillamme auttaa hallituspuolueiden edustajia muistamaan vielä oman kantansa opintotuen indeksiin sitomisesta vaalien alla, mutta mitä ilmeisimmin turhaan.

Puolustusministeriön hallinnonalalla toiminnan painopiste vuosina 2012-2015 on laaja puolustusvoimauudistus laajoine leikkauksineen. On selvää, että 200 miljoonan leikkaukset laskevat puolustuksen toiminnan tasoa merkittävästi. Keskusteluissa ovat tulleet esille myös mahdolliset lisäleikkaukset. Varuskuntien lakkautuslistaa on pohdittu jo kuumeisesti. Se merkitsisi yleisen asevelvollisuuden vaarantumista ja lukuisten työpaikkojen menettämisen uhkaa. Armeijan tulevaisuuden koulutustavoitteita pitäisi tarkastella myös yhteiskunnallisesti. Koulutetut asevelvolliset ovat elintärkeä apu pelastusviranomaisille, jos maatamme kohtaisi esimerkiksi öljykatastrofi tai jokin muu uhka. Yleinen asevelvollisuus merkitsee nuorelle myös perusasioiden oppimista ja sosiaalista kanssakäymistä. Siksi pitäisi ennakoida niitä asioita, jotka ovat usein todellinen syy aseistakieltäytymiseen, eli ylipainoa ja huonoa kuntoa. Tukiohjelmia tähän on jo kokeiltu menestyksellisesti muutamilla paikkakunnilla.

Sotiemme veteraanien kuntoutus ja kotihoito eivät hoidu läheskään tyydyttävästi näillä kehyksillä. Vanhuspalvelulaki on hyvä, jos se saadaan toimimaan.

Kulttuuripolitiikassa kehyskauden tavoitteena on edistää kulttuurin ja luovan alan työllistävyyttä, lisätä kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja kulttuurin kansantaloudellista vaikuttavuutta. Tästä huolimatta ammattikorkeakoulujen leikkaustalkoiden johdosta lopettamisuhan alle päätyvät usein myös kulttuurialan koulutusta järjestävät yksiköt, kuten esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun muotoilun ja musiikin opetus, jotka ovat edistäneet ainutlaatuisella panoksellaan suomalaista osaamista. Myös käsi- ja taideteollisuusjärjestöt ovat huolissaan valtionavun leikkausten vaikutuksista käsityökulttuurin jatkuvuuteen.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi korostan hallitusohjelman mukaisen yhteiskuntatakuun laajentamista huomioimaan myös 25-30-vuotiaat tutkintoa vailla olevat nuoret työttömät, jotka ovat kipeästi avun tarpeessa.

Arvoisa puhemies! Syrjäytyminen aiheuttaa ihmiselle kärsimystä ja tuskaa. Yhteiskunnalle se merkitsee kallista hintalappua. On korkea aika suunnata voimavarat oman maan asioihin eikä pitää piikkiä auki rajattomasti Euroopan kriisivaltioiden tukemiseen. Omavaraisuus ruoantuotannossa ja pienten sekä keskisuurten yritysten hengissä pysyminen ovat avainasemassa, että jatkossakin voimme edes jossain määrin puhua hyvinvointivaltiosta Suomen kohdalla. Puhdas ruoka ja vesi voisivat olla se uusi nokia.

Lopuksi kannatan edustaja Ismo Soukolan esitystä.

PTK 75/2011 vp

75. TORSTAINA 24. MARRASKUUTA 2011 kello 16.00

6) Hallituksenesityseduskunnallelaiksiyliopistolain49 §:n2momentinväliaikaisestamuuttamisesta
Ensimmäinenkäsittely

Hallituksen esitys HE79/2011vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM3/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kivelän esitystä.

 

 

 

PTK 69/2011 vp

69. TIISTAINA 15. MARRASKUUTA 2011 kello 14.04

1) Hallituksenesityseduskunnallelaiksiarvonlisäverolainmuuttamisesta
Ensimmäinenkäsittely

Hallituksen esitys HE52/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM9/2011vp

Lakialoite LA20,24/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Lukemisella on yleissivistävä merkitys, ja tämä 9 prosentin alvin nousu lehdille vaikuttaa varsinkin pienituloiselle, joka on laskenut sen lehden tilauksensa, että hän juuri ja juuri sen pystyy tekemään. Ja se aamun lehti kun tulee, on se sitten kaupungissa tai maaseudulla, niin se on tärkeä tiedon tuoja.

Ja mitä nämä säästöt todellisuudessa ovat? Varsinaissuomalaiset edustajat kutsuttiin maakuntalehtien tilaisuuteen, ja siellä tuli ilmi, että kunnon tutkimusta siitä, kuinka suuret ne säästöt todellisuudessa olisivat, kun lasketaan myös todennäköiset työpaikan menetykset, tällaista tutkimusta ei ole olemassakaan, joten se, että tämä 9 prosenttia tulee voimaan, on todella negatiivista ihan yleissivistykselle, niin kuin alussa totesin. Tämä lukemisen oikeus pitää olla jokaisella suomalaisella.

Ja edustaja Kärnälle: Meidän perussuomalaisten varjobudjettiin voi tutustua paremmin. Siellä on selvät leikkaukset ja säästöt, mihin osoitetaan rahaa ja mistä sitä otetaan pois.

EnsimmäinenvarapuhemiesPekkaRavi: Myönnän vielä neljä vastauspuheenvuoroa: edustajat Rundgren, Savola, Kalli ja Tolppanen.

PTK 69/2011 vp

69. TIISTAINA 15. MARRASKUUTA 2011 kello 14.04

4) Hallituksenesityseduskunnallelaiksiajoneuvoverolainmuuttamisesta
Ensimmäinenkäsittely

Hallituksen esitys HE56/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM10/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomessa auton käyttö on monelle ihmiselle aivan pakko. Me elämme maassa, jossa etäisyydet ovat suuret ja bussi-, juna-, joukkoliikenne ei ole kovinkaan tiheää, kun mennään vähän sivummalle. Nyt, kun autoveroa nostetaan, tämä viisikymppinenkin on todella suuri, koska kaikki muukin eläminen nousee ja maksaa, ja nämä pienituloiset laskevat sen päälle, sitten siellä kaupassakaan ei pysty enää kovin usein käymään. Eli kun sitä työpaikkaakaan ei ole ja elinkustannukset nousevat, auton käyttö ei saa olla torpedoitua niin, että köyhä ihminen joutuu siitäkin luopumaan. Koska niitä joukkoliikennevälineitä, kulkuvälineitä, joilla pääsisi hoitamaan omia asioitaan, pankkiasioita, ihan perusasioita, kauppaan, lääkäriin, ei ole tiheässä, omaa autoa on käytettävä, se on tarpeellinen. Hyvin tarkkana pitäisi olla auton käytön suhteen sikäli, että ne käyttökustannukset eivät nousisi joka vuosi. Suomessa auton pitäminen yleensä on todella kallista. Sen hankinta ja käyttökustannukset ovat todella kalliit, ja näin ollen tällä veron nostamisella ei kyllä niitä köyhempiä ihmisiä olla ajateltu ollenkaan.

 

 

 

PTK 67/2011 vp

67. TORSTAINA 10. MARRASKUUTA 2011 kello 16.01

3) Lakikäräjäoikeuslain6 §:nmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA31/2011vp Juha Väätäinen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Väätäinen esitti erittäin hyviä perusteluja lakialoitteelleen, ja se on erittäin kannatettavaa, että tätä yläikärajaa lautamiehelle nostetaan.

 

 

 

PTK 66/2011 vp

66. KESKIVIIKKONA 9. MARRASKUUTA 2011 kello 14.03

1) Talousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Talousarvioaloite TAA1-407,409-550/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Minulla on tässä muutamia talousarvioaloitteita, ja lähden liikenteeseen perussuomalaisten yhteisellä, nimittäin opintotuen sitomisella indeksiin. Tämä aihe on puhuttanut erittäin paljon, ja varsinkin ennen vaaleja milteipä kaikki puolueet taisivat olla sen kannalla, mutta jopa opiskelijat, jotka lähtivät varmaan tämän perusteella, että opintotuki sidotaan indeksiin nopeaan tahtiin, uurnille äänestämään, ovat erittäin pettyneitä, jos tämä toimenpide tehdään vasta 2014. Opintotuen sitominen indeksiin kuuluu hallituksen lupausten listalle, mutta toteutus olisi vasta joskus tulevaisuudessa, elikkä se 2014. Perussuomalaiset ovat valmiita korjaamaan tämän epäkohdan ja sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna.

Opintotuki on jo vuosia laahannut nousevien elinkustannusten perässä, mikä on ajanut monet opiskelijat taloudellisesti vaikeaan asemaan. Jos Suomessa halutaan säilyttää aidosti tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun tulotasosta tai sosiaaliluokasta riippumatta, on opintotuen mahdollistettava päätoiminen opiskeleminen kaikille halukkaille ja kyvykkäille. Opintotuen sitominen indeksiin aiheuttaa noin 15 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Ensi vuonna opintotuen korottaminen voidaan kuitenkin käytännössä toteuttaa vasta uuden lukukauden alkaessa syksyllä, ja näin ollen tämä kustannus olisi noin 4,4 miljoonaa.

Edellä olevan perusteella perussuomalaiset ehdottavat, että vuoden 2012 talousarvioon tulee momentille 29.70.55 lisäyksenä 4,4 miljoonaa euroa opintotuen sitomiseen indeksiin.

Muita talousarvioaloitteita. Muun muassa tämä on hyvin lähellä monen suomalaisen sydäntä, nimittäin sotaveteraanit ja heidän kuntoutuksensa ja heidän hyvinvointinsa. Nyt on ajateltu hallituksen toimesta laskea tätä kustannusta 6,3 miljoonaa euroa. Määrärahat siis vähenevät erittäin runsaasti, ja sotaveteraanien keski-ikä on korkea. Tämä yhtälö ei oikein sovi, ei edes siinä tapauksessa, kun sanotaan syyksi, että heidän määränsä vähenee.

Kotihoidon tarve on erittäin suuri tällä hetkellä ja kasvaa koko ajan. Sotaveteraaniliiton mukaan rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan varatut 26 588 000 euroa eivät riitä kaikkien veteraanien kuntoutukseen. Tämän määrärahan mitoituksessa on huomioitu veteraaneille kotiin vietävät kunnalliset avopalvelut, joihin kohdistetaan 2,3 miljoonaa. On ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa kaikkien sotaveteraanien kuntoutus heille sopivimmalla tavalla. Monille veteraaneille kotona asuminen mahdollisimman pitkään on todella merkittävä asia.

Jotta tämä turvattaisiin ja huomioitaisiin, ehdotan, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 33.50.56 lisättäisiin 1,5 miljoonaa euroa veteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden edistämiseksi.

Kolmas talousarvioaloite, minkä esitän, on Askaisten koulun ala-asteen – Askainen sijaitsee Maskussa – peruskorjauksen tarpeeseen. Koulujen peruskorjaukset kautta Suomen ovat esillä hyvin paljon, koska monet koulut on peruskorjattu ehkä vasta joskus 1950-luvulla. Sen jälkeen on tehty joku pieni korjaus, mutta monet koulut ovat erittäin huonossa kunnossa. Otin nyt esimerkiksi tämän Askaisten koulun. Se on rakennettu 1952, ja siellä ei ole oikein semmoista kunnollista peruskorjausta tehty. Nyt kunnilta vähennetään varoja ja mahdollisuuksia hoitaa tämä peruskorjaus kokonaan. Valtionavun pitäisi olla paljon suurempi.

Muun muassa tässä Askaisten koulussa opiskelee tällä hetkellä 62 oppilasta ja 10 esikoululaista. Masku on kasvava kunta, ja väestörakenteeseen perustuvat arviot puoltavat tarvetta Askaisten ala-asteen olemassaololle tulevaisuudessa. Myös Maskun kunta ja Varsinais-Suomen liittokin ovat havainneet koulun peruskorjauksen tarpeellisuuden. Kokonaisuudessaan korjaushankkeen kustannukset ovat noin miljoona euroa, josta Maskun kunta on varautunut maksamaan puolet ja valtionosuus kattaisi toisen puolen.

Ehdotankin, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 29.10.30 lisättäisiin 500 000 euroa tämän koulun peruskorjausta varten.

Vielä talousarvioaloite, joka koskee vanhusten henkistä hyvinvointia ja sen edistämistä etenkin. Olen ollut vanhusten kanssa paljon tekemisissä ja käynyt palvelutaloissa kymmenien vuosien ajan, ja tämä talousarvioaloite tulisi todella tarpeeseen. Yksilön kannalta on inhimillistä ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä, että elämä on elämisen arvoista loppuun asti. Kodeissa, palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa on suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tunne elämäänsä enää arvokkaaksi ja hyödylliseksi. Tähän tunnetilaan vaikuttaa suuresti se, että kotona ja laitoksessakin voi tuntea itsensä yksinäiseksi vailla määränpäätä.

Henkinen hyvinvointi on yksi terveyden peruspilareista. Virikkeiden ja pientenkin elämysten kokeminen sekä vapaaehtoinen osallistuminen yhteiseen tekemiseen antaa sisältöä elämään. Monissa palvelutaloissa on toki virikkeellistä toimintaa, mutta yleisesti tarkasteltuna tilanne ei ole hyvä. Henkilökunta on usein täystyöllistettynä perushoidon taholta, joten vanhusten virkistystoiminta jää monesti vapaaehtoistyön varaan. Vapaaehtoistyön voimin ei kuitenkaan kyetä huolehtimaan laajamittaisesta ja jatkuvasta virkistystoiminnan järjestämisestä palvelutaloissa.

Näin ollen tätä tarkoitusta varten tulisi palkata erikseen idearikas, innostava ja kannustava henkilö, joka huolehtisi päätoimisesti palvelutalojen asukkaiden henkisestä hyvinvoinnista. Yksi henkilö voisi vastata useamman palveluyksikön virkistystoiminnasta. Lisäksi tämä henkilö voisi olla aktiivinen toimija koulujen, vapaaehtoisjärjestöjen, harrastajapiirien ja palvelutalojen välisessä yhteistoiminnassa.

Vanhusten henkisen hyvinvoinnin parantamisen tarve on merkittävä, ja tätä varten tulisi kohdentaa valtion määrärahoja hankkeeseen, jossa kartoitettaisiin tarvetta palvelutalojen virkistystoiminnasta vastaavien henkilöiden palkkaamiseksi. Käytännössä tämä tapahtuisi rekrytoimalla virkistystyöntekijöitä kokeiluluonteisesti muutamiin palvelutaloihin vuoden määräajaksi. Vuoden kuluttua tulisi tutkia hankkeen onnistumista keräämällä kattava palaute palvelutalojen asukkailta, heidän omaisiltaan ja henkilökunnalta. Toiminnan laajentamisen mahdollisuutta myös kotona asuviin vanhuksiin selvitettäisiin. Tämän tutkimushankkeen voisi suorittaa Varsinais-Suomen alueella eri vanhuspalvelukeskuksissa näin aluksi. Tutkimus voitaisiin toteuttaa palvelutalojen ja alueen korkeakoulujen yhteistyöhankkeena. Tämä voisi olla todella hyvä ja myös kaventaa sukupolvien välistä kuilua ja tehdä yhteistä hyvää.

Tämän vuoksi esitänkin, että vuoden 2012 talousarvioon momentille 30.60.31 lisäyksenä olisi 500 000 euroa vanhusten henkistä hyvinvointia edistävän hankkeen käynnistämiseksi Varsinais-Suomessa.

Perussuomalaiset ovat tehneet erittäin monia hyviä talousarvioaloitteita. Näistä muutama tässä esityksessäni.

PTK 66/2011 vp

66. KESKIVIIKKONA 9. MARRASKUUTA 2011 kello 14.03

1) Talousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Talousarvioaloite TAA1-407,409-550/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen esitti, sujuvasanaisesti kyllä, kokoomuksen kannan, miksi opintotuen indeksi sidotaan vasta 2014. Mutta kyllähän totuus on se, että tämän päivän opiskelijalle varmaan enemmän jäisi käyttörahaa, jos se sidottaisiin heti ensi vuonna eikä 2014, koska monet opiskelijat ovat jo valmistuneet eivätkä he, jos he valmistuvat esimerkiksi 2013, ole saaneet silloin tätä etua, mikä heille periaatteessa luvattiin, ja monetkaan eivät varmaan ymmärtäneet, että päätös menee näin pitkälle. Myös hallitus on todennut, että kansantaloudellisesti se ei olisi ollenkaan rasittavaa maalle. Opiskelijoilla olisi silloin vähän enemmän käyttövaraa, ja kuitenkin raha kiertäisi. Perussuomalaiset ovat tehneet tätä koskien lakialoitteen, ja oikein mielenkiinnolla odotan, kuinka siihen suhtaudutaan.

 

 

 

PTK 65/2011 vp

65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello 14.01

1) PääministerinilmoitushuippukokouksestajaajankohtaisestatilanteestaEuroopantaloudessa
Keskustelu

Pääministerin ilmoitus PI2/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ajattelin tehdä tämä kysymyksen pääministerille, mutta yhtä hyvin edustaja Backman voisi myös vastata tähän.

Eli kun vastuuta kysytään, niin mikä on se piikin takaraja? Meneekö se Suomen piikki taivaisiin asti, kun meiltä pyydetään rahaa ja takuita? Ja kun mahdollisesti Italia ja mahdollisesti Espanja ovat tulossa myös tähän samaan karuselliin mukaan, niin jatkuuko se piikki edelleenkin? Odotammeko, että Suomi menee kahden A:n luokitukseen, vai laitammeko sen piikin nyt kiinni?

PTK 65/2011 vp

65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello 14.01

3) Hallituksenesityseduskunnallelaiksipuolustusvoimienravitsemispalvelujenyhtiöittämisestä
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE109/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien leikkaukset ovat huolestuttavan mittavat ihan kautta linjan. Minulla oli ilo eilen käydä Heikkilän kasarmilla, koska siellä on hienoa henkilökuntaa, ja olen vuosien mittaan aina eri yhteyksissä siellä käväissyt. Edustajia oli kutsuttu sinne tutustumaan paikkaan ja tähän tilanteeseen. Ja koska minulla on myös tuttavia siellä muonituspuolella, niin aina käyn juttelemassa heidän kanssaan, ja tunnelma Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittämiseen liittyen ei ollut henkilökunnan keskuudessa järin positiivinen.

Kaikki varmaan tietävät, että aika monessa tilanteessa, kun on luvattu hoitaa henkilökunnan asiat, kun tulee muutoksia, niin niin ei ole aina tapahtunut. Joten luonnollisesti työntekijän mieltä painaa pelko ja epäilys oman työpaikan tulevaisuuden suhteen. Tilanne herättää varmasti kysymyksiä esimerkiksi mahdollisista irtisanomisista ja työehtojen heikentymisestä.

Yhtiöittämisen asteittainen avaaminen kilpailulle asettaa tulevaisuudessa myös omat haasteensa palveluntuottajien kilpailutukseen liittyen. Tällaisessa tilanteessa on aina riskinä se, ettei kilpailutuksen tuloksenakaan saavuteta toivottua palvelun laadun tasoa. Saattaa käydä jopa päinvastoin, kun yksityinen toimija aloittaa kustannustehokkuuden tavoittelemisen pahimmassa tapauksessa ruokahuollon parissa työskentelevään henkilöstöön kohdistuvilla leikkauksilla ja elintarvikkeiden laadusta tinkimällä, joka sitten puolestaan heijastuu suoraan varusmiesten lautasille.

Kyseenalaistan mahdollisen säästön saavuttamisen hallituksen Puolustusvoimien ruokahuollosta. Suuri vaarahan on, että lopputulos ei tule olemaan ainakaan henkilökunnan ja varusmiesten edun mukainen. Lisäksi periaatteellisella tasolla Puolustusvoimien toimintaa ja sen toimintahistoriaa kokonaisuutena ajatellen yhtiöittäminen ei ole oikeamielinen ja tervehenkinen ratkaisu.

PTK 63/2011 vp

63. KESKIVIIKKONA 2. MARRASKUUTA 2011 kello 14.04

1) Vuoden2012tuloveroasteikkolaki
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA22/2011vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olikohan se edustaja Nylander, joka esitti asian, että perussuomalaiset eivät olisi kulttuurin puolesta ja olisivat jopa opetusasioita vastaan eivätkä edistäisi tätä puolta. Me olemme esittäneet tässä varjobudjetissamme monta kohtaa, jotka koskevat opetusta, koulutusta ja parannuksia. Samoin emme ole mitenkään kulttuurin vastustajia. Toivonkin ja otan huomioon sen, että tulevaisuudessa ja hyvin lähitulevaisuudessa myös sivistysvaliokunta tulee tekemään eriäviä mielipiteitä hallituksen esityksiin näistä asioista.

 

PTK 59/2011 vp

59. KESKIVIIKKONA 26. LOKAKUUTA 2011 kello 14.00

3) Lakisotilasvammalain6 §:nmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA9/2011vp Jouko Skinnari /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Lakialoite, josta nyt puhumme, on erittäin kannatettava asia. Kaikki toimenpiteet, mitkä tähtäävät veteraanien, sotainvalidien hyvinvoinnin parantamiseen, ovat kannatettavia. Nämä asiat, jotka ovat tähdänneet heidän olotilansa ja asemansa parantamiseen, ovat kyllä viipyneet liian kauan. Tässä on ollut lihavat vuodet, taloudellisesti on mennyt todella hyvin, mutta silti veteraanien ja sotainvalidien asiaa ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla, jota heidän asemansa edellyttäisi. Suomen kansa on varmasti tässä asiassa suurella todennäköisyydellä vahvasti mukana ja haluaisi, että kuntoutusta ja kotihoitoa tuettaisiin paljon vahvemmin ja suuremmalla rahamäärällä.

Kuitenkin nyt, kun puhutaan tästä lakialoitteesta, tosiaan vielä totean, että se on kannatettava, ja ehdottaisinkin, että myös jatkossa hyvin nopeaan tahtiin huomioisimme, että kaikki tämmöiset prosentit poistettaisiin, koska keski-ikä on jo melkein 90 vuotta ja se tarkoittaa sitä, että he ovat jo aika huonossa kunnossa. Niinpä jokaisen veteraanin ja invalidin pitäisi saada tarpeellista hoitoa, kotihoitoa, hoivaa ja kuntoutusta niin paljon kuin he sitä tarvitsevat. Ei myöskään sovi unohtaa sotaorpoja tässä kohtaa.

PTK 56/2011 vp

56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011 kello 16.03

2) Koulutuksenjatutkimuksenkehittäminen
Ajankohtaiskeskustelu

Keskustelualoite KA2/2011vp Raija Vahasalo /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan kaikessa koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa, liikunnassa ja nuorisotyössä on toteutettava yhdenvertaisuusperiaatetta. Tämän lisäksi korostetaan, että palveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Ymmärrän tämän lausuman käsittävän myös – ja etenkin – koulutuspalvelut. Koulutuspalveluihin kytkeytyvät vahvasti liikuntapalvelut erilaisten kenttien ja liikuntasalien muodossa. Koulujen rooli lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen sekä nuorisotyön osalta on keskeinen. Myös tieteen olisi tultava entistä lähemmäksi tavallista ihmistä, ja eriasteen oppilaitoksilla onkin merkittävä asema tiedekoulutuksessa. Tämän lisäksi koulut edistävät ihmisten yhteisöllisyyttä paikallisella tasolla sekä samalla mahdollistavat yleisten sosiaalisten taitojen omaksumisen, mikä on erittäin tärkeä nuorten tulevaisuuden kannalta. Koko koulutusjärjestelmämme tärkeyttä aina peruskoulusta lähtien ammatti- ja korkea-asteelle saakka tuskin kukaan voi vähätellä.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä ja perussuomalaisten kansanedustajana kannan erityistä huolta etenkin harvaan asuttujen ja jopa kasvavien kuntien koulujen lakkauttamisesta. Toisinaan koulujen lakkauttamisten perusteet ovat täyttä ilmaa, ja toivonkin jatkossa perusteellisempaa harkintaa, ennen kuin tehdään lukuisten ihmisten elämää ja tulevaisuutta koskevia merkittäviä päätöksiä. Koulujen lakkauttaminen tuskin edistää hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 otetaan kantaa koulutukselliseen tasa-arvoon, koulutuksen periytyvyyden vähentämiseen ja sukupuolten välisten koulutuserojen kaventamiseen. Odottaisin kehittämissuunnitelmalta enemmän huomiota koulutustarjonnan jakautumiseen maantieteellisesti. On täysin ymmärrettävää, ettei jokainen kylä tarvitse omaa yliopistoa, mutta ammattikorkeakoulujen ja yliopistokeskusten lakkauttaminen merkittävistä maakuntakeskuksista olisi hälyttävä asia.

Ja nyt kun vielä jäi varmaan puoli minuuttia aikaa, niin nyt esitän kysymyksen.

PuhemiesEeroHeinäluoma: Ei kyllä jäänyt, se on 8 sekuntia yli jo!

Puhuja: Tuliko yli jo?

Puhemies: Kyllä, ikävä kyllä!

Puhuja: Otetaan sitten uusiksi.

PTK 56/2011 vp

56. TORSTAINA 20. LOKAKUUTA 2011 kello 16.03

2) Koulutuksenjatutkimuksenkehittäminen
Ajankohtaiskeskustelu

Keskustelualoite KA2/2011vp Raija Vahasalo /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kuten on nyt selvitetty, aloituspaikat vähenevät ja radikaalisti. Se tarkoittaa myös sitä, että myös opettajia joutuu ilmeisesti työttömiksi. Kuinka varmistetaan, että opiskelija, joka juuri on lunastanut opiskelupaikkansa, saa hyvän ja laadukkaan opetuksen opiskelunsa loppuun asti?

Ja kiitos ministerille positiivisesta suhtautumisesta liikuntaan, kiitos siitä.

PTK 51/2011 vp

51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011 kello 10.01

1) Hallituksenesityseduskunnallevaltiontalousarvioksivuodelle2012
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustajat Karimäki ja Tölli olivat vähän samalla asialla kuin minäkin: haluaisin kysyä veteraanien kuntoutuksesta. Se on aivan riittämätön, ja tämä kotiapu, mihin nyt annetaan lisää rahaa, vaikka on positiivinen asia, että siihen annetaan lisää, on riittämätön edelleen. Jos ajatellaan näitä menneitä hallituksia, yksikään ei ole tätä asiaa saanut kuntoon.

Kunniakansalaisemme veteraanit – varmaan kansa on sitä mieltä, että heille kuuluu enemmän kuin se kaksi viikkoa mahdollisesti vuodessa kuntoutusta. Näin ollen tämän lisärahoituksen pitäisi olla paljon suurempi ja myös sen saatavuuden, nimittäin nyt kuntoutukseen pitää anoa. Monet iäkkäät veteraanit eivät jaksa anoa erikseen kuntoutukseen.

PTK 51/2011 vp

51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011 kello 10.01

1) Hallituksenesityseduskunnallevaltiontalousarvioksivuodelle2012
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Gustafssonilta seuraavaa asiaa: Suomalainen kirjastolaitos on erittäin kattava ja hyvä, ja niinpä lainausten määrässä korvauksen piirissä olevista kirjastoista Suomi johtaa Pohjoismaita, elikkä lainausten määrä on erittäin suuri. Mutta lainauskorvauksiin varatun määrärahan suuruus on minimaalinen. Ruotsissahan se on 14 miljoonaa, Tanskassa 20, Norjassa 25, Suomessa vain 3 miljoonaa.

Jotta takaisimme laadukkaan suomalaisen kirjallisuuden jatkossakin, niin kohtuullinen korvaus tekijöille varmaan olisi aiheellinen ja tätäkin määrärahaa pitäisi nostaa. Opetus- ja tutkimuskirjastot tulee ottaa mukaan lainauskorvausjärjestelmään myös. Ne eivät siinä tällä hetkellä ole.

PTK 51/2011 vp

51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011 kello 10.01

1) Hallituksenesityseduskunnallevaltiontalousarvioksivuodelle2012
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja urheiluministerille haluaisin esittää kysymyksen. Peruspäiväraha, perusturva, tämä 100 euroa, se ei todellakaan ole se, mitä ihmiselle jää käteen.

Mutta nyt kun puhumme teidän alanne asioista, niin haluan, että huomioitte, että on muitakin lajeja kuin jalkapallo, vaikka se on erittäin suosittua ja maailman suosituin laji. Suomalaiset ovat pärjänneet myös muissa lajeissa, muun muassa voimalajeissa kautta vuosikymmenien, ja niistä yleensä ei puhuta.

Mutta kysymys: Lasten, nuorten ja kaikenikäisten liikunta on erittäin vähäistä tarpeeseen nähden. Se aiheuttaa yhteiskunnalle suuria menoeriä tulevaisuudessa. Paineita liikuntatuntien lisäämiseen kouluihin on, ja ne ovat suuria. Mikä on ministerin ajatus tästä: Onko lähitulevaisuudessa teidän mielestänne tarvetta lisätä liikuntatunteja ihan lapsista nuoriin ja vähän jokaiselle, joka koulussa on? On sitten minkä ikäinen tahansa, niin tämä tarve on suuri, koska (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) koululiikunta on liian vähäistä tänä päivänä.

PTK 49/2011 vp

49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011 kello 12.04

1) Hallituksenesityseduskunnallevaltiontalousarvioksivuodelle2012
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Näistä vakuuksista on puhuttu, kuinka loistavat ne Suomelle ovat. Eiköhän siinä yksinkertaisesti tullut vastattua tähän, kun euroryhmän puheenjohtaja Juncker lausui, että kukaan muu valtio ei näitä halua.

 

 

 

PTK 49/2011 vp

49. MAANANTAINA 10. LOKAKUUTA 2011 kello 12.04

1) Hallituksenesityseduskunnallevaltiontalousarvioksivuodelle2012
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE59/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Veteraanien kuntoutuksesta ollaan vähentämässä määrärahoja rajusti, eikä näytä opiskelijoidenkaan tilanne järin ruusuiselta. Sivistysvaliokunnan jäsenenä kannan erityistä huolta nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Hallitusohjelmassa mainitaan tavoitteeksi saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä tilanne, jossa yli 90 prosentilla 20-24-vuotiaista olisi peruskoulun jälkeinen tutkinto. Tämä tavoite on erittäin hieno, mutta olisi ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa sen toteutuminen tarjoamalla opiskelijoille realistiset mahdollisuudet suorittaa tutkintonsa loppuun tavoiteaikojen puitteissa.

Opiskelumahdollisuuksien tasapuolisen takaamisen lisäksi tulisi miettiä opiskelun kannustavuutta vaihtoehtona tulevaisuuttaan suunnittelevalle nuorelle. Useita vuosia köyhyysrajan alapuolella kitkuttelu ei välttämättä tunnu houkuttelevalta vaihtoehdolta, kun vaihtoehtona on mennä töihin ja saavuttaa välittömästi säännölliset kuukausiansiot. Koulutuksen tuloksena jossain kaukana tulevassa häämöttävä loppututkinto ja mahdollisesti korkeampi palkkataso tuntuvat kovin etäisiltä nuorten mielessä loppuelämään vaikuttavaa ratkaisua tehtäessä.

Jos opintotuella tulisi paremmin toimeen, yhä useampi nuori päätyisi ratkaisuun kouluttautua häntä kiinnostavaan ammattiin, ja näin toteutuisi hallituksen paljon peräämä nuorista huolehtiminen. Monille niistä henkilöistä, jotka päätyvät valitsemaan vuosia kestävän opintien, tulee välttämättömästi eteen hakeutua töihin jo kesken opintojen, koska opintotuki ei yksinkertaisesti riitä elämiseen. Esimerkiksi suurissa kaupungeissamme opintotuki ja sen asumislisä riittävät juuri ja juuri vuokraan, eivät mihinkään muuhun. Tämä taas osaltaan lisää tutkinnon suorittamiseen kuluvaa aikaa.

Myös varsinaiseen opiskeluun käytettävissä oleva aika vähenee työnteon myötä, ja näin ollen opintotulokset saattavat laskea. Monet opiskelijat päätyvätkin työelämään, mikä on tavallaan positiivinen asia, mutta toisaalta tuoreiden tutkimusten mukaan useilta opiskelijoilta jää samalla tutkinnon suorittaminen kesken. Opintotuen indeksikorotus onkin välttämätön uudistus, ja olisi todella tärkeää saada korotus astumaan voimaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Hallitusohjelman mukaan opintotuki sidotaan indeksiin vasta 1.9.2014. Kummastelen tätä, sillä valtaosa hallituksessa istuvista kansanedustajista oli vielä alkuvuodesta vaalien alla sillä kannalla, että opintotuen sitomisen indeksiin tulisi tapahtua jo 1.1.2012. Takki kääntyy, ja mieli muuttuu. Vaikka yleinen taloustilanne onkin tiukka, niin olisi ensiarvoisen tärkeää varata valtion budjetista varoja opintotuen indeksikorotukseen jo vuonna 2012. Tämä sijoitus tuottaisi varmasti tulosta jo lähitulevaisuudessa.

Täällä on myös arvosteltu, että perussuomalaiset eivät keksi, mistä saadaan rahaa lisää valtiolle, mutta esimerkiksi harmaa talous on sellainen osa-alue, jolla toimenpiteet pitäisi laittaa toimeen hyvin nopeaan tahtiin. Hallituksen tekemät eivät tule olemaan riittävät. Tämä nopeus on tärkeää, koska pienet firmat, joilla on muutama työntekijä, eivät kestä odottamista puolta vuotta, vuotta, jotta tapahtuu muutoksia. Ne ovat jo silloin konkurssissa, tai työntekijät ovat lähteneet muualle työnhakuun tai jopa työttömyyskortistoon.

Maamme ottaa miljardeja velkaa. Näillä toimenpiteillä ei taitettuja indeksejä ja omaishoitoa tulla millään ja missään muodossa pystymään hoitamaan tulevaisuudessa.

PTK 45/2011 vp

45. TIISTAINA 4. LOKAKUUTA 2011 kello 14.04

1) Hallituksenesityseduskunnallelaiksivaltioneuvostonjäsenillemaksettavistapalkkioistajakorvauksistaannetunlain1 §:nväliaikaisestamuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE34/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ministerien palkkojen alennus on positiivinen asia ja siitä kyllä annetaan hyvää palautetta. Kansa pitää tästä eleestä.

Edustaja Heinoselle sanoisin, että tulee mieleen oikein populistien kuningas, kun sätitte perussuomalaisia täällä. Nimittäin mehän olemme antaneet hyviä ehdotuksia näihin säästötalkoisiin, ja olen samoilla linjoilla kuin edustaja Kuusisto: Hyväntekeväisyyttä voi harrastaa jokainen kansanedustaja joko antamalla palkastaan tai tekemällä hyvää. Lähistöllä on varmaan jokaisella ihmisiä, joita voi auttaa, ja se porukka ei vähene, joten korostan, että hyväntekeväisyyttä jokainen voi lähteä tekemään täysin.

PTK 43/2011 vp

43. TORSTAINA 29. SYYSKUUTA 2011 kello 16.01

2) Kunnallistenlähipalvelujenturvaaminen
Ainoakäsittely

Välikysymys VK1/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaalikoneet tulivat myös esille hetki sitten, ja sanotaan niin, että aika monen kohdalta löytyy varmaan siellä yllätyksiä, jos kaivelemaan ruvetaan.

Kun ajatellaan lähipalveluja, niin minua on koko aika askarruttanut se ajatus, että useissa puheenvuoroissa tulee myös esille vastakkainasettelu kaupunkilaiset vastaan maaseutu, ja jotta tämä Suomi on elinvoimainen, me tarvitsemme molempia ja molempien on oltava voimakkaita ja elinkelpoisia.

Oma pieni lähtökohtani on Lokalahden pieni paikkakunta Uudenkaupungin liepeillä, ja se liitettiin Uuteenkaupunkiin 20 vuotta sitten. Se oli vähän vastahakoinen liittäminen, mutta sen olen huomannut, että esimerkiksi kauppoja on enää yksi, kun silloin oli kolme, ja lähipalvelut ovat vähentyneet. Nyt asun Maskussa, ja Lemu ja Askainen liitettiin, tuli kolmen paikkakunnan yhteis-Masku. Nyt sitten jännityksellä odotetaan, kuinka näiden lähipalvelujen käy siellä. Huoli on kova, mutta enemmän yhteen hiileen pitäisi puhaltaa täällä; jotenkin tämä vastakkainasettelu askarruttaa.

PTK 41/2011 vp

41. TIISTAINA 27. SYYSKUUTA 2011 kello 14.04

1) HallituksenesityseduskunnalleBelgian,Saksan,Viron,Irlannin,Kreikan,Espanjan,Ranskan,Italian,Kyproksen,Luxemburgin,Maltan,Alankomaiden,Itävallan,Portugalin,Slovenian,Slovakian,SuomenjaEuroopanrahoitusvakausvälineenvälisenERVV-puitesopimuksenmuuttamistakoskevansopimuksenhyväksymisestäsekälaiksisenlainsäädännönalaankuuluvienmääräystenhyväksymisestäjalaiksiEuroopanrahoitusvakausvälineelleannettavistavaltiontakauksistaannetunlain2 §:nmuuttamisesta
Osittainainoa,osittaintoinenkäsittely

Hallituksen esitys HE31/2011vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM3/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat uutisoi tänään kuluttajien luottamuksen talouteen olevan jyrkässä alamäessä. Erityiset huolenaiheet suomalaisille kuluttajille ovat pelko Suomen talouden tilasta ja työttömyydestä.

Kansan huolenaiheet eivät ole tuulesta temmattuja, ja syynä tähän ovat euroalueen pitkittyneet talousongelmat. Suomen enimmäistakausosuuden nousu noin 14 miljardiin euroon on jo sellaisenaan suuri huolenaihe. Mutta mihin tämäntyyppinen toiminta tuleekaan johtamaan jatkossa? Jo 1.7.2010 hyväksytyn Euroopan rahoitusvakausvälineen puitesopimuksen muuttaminen on mielestäni hälyttävä merkki siitä, mitä on mahdollisesti luvassa lähitulevaisuudessa. Tätä muutosta pidetään välttämättömänä Euroopan talouskriisin hoitamisen kannalta.

Suomen hallitukselle perusteet ERVV:n puitesopimuksen muuttamiselle ovat olleet näemmä riittävät. Entä mikä on tilanne seuraavalla kerralla, kun Suomen takausvastuuta ollaan taas nostamassa? Suomella ei ole jatkuvasti varaa tällaiseen toimintaan. Mitä aiemmin tilanteeseen herätään, sen parempi. Velkapyörä tulisi pysäyttää mahdollisimman pian. Suomen vaatimien vakuuksien osalta tilanne on yhä auki päivää ennen äänestystä ERVV:n puitesopimuksen muuttamisesta. Lisäksi puitesopimuksen uudet elementit mahdollistavat muun muassa sellaisten valtioiden tukemisen, joilla ei ole vahvistettua talouden sopeutusohjelmaa. Tämä puolestaan herättää epäilyksen ERVV:n toiminnan kontrollista ja tehokkuudesta. Seuraava etappi on EVM, Euroopan vakausmekanismi, joka ei ole juridisesti velvollinen kenellekään, siis ei ole juridisesti velvollinen kenellekään – luulisi hälytyskellojenne jo soivan tässä kohtaa. Täytyy muistaa myös, että on olemassa kansanäänestys, jota voitaisiin käyttää, kun ovat vakavat asiat kysymyksessä.

Nyt käsitteillä oleva asia on merkittävä koko Suomen kansan kannalta. Tulee mieleen, olisiko parempi ottaa Elon laskuoppi jälleen käytettäväksi eduskunnassa ja hallituksessa, koska summa 14 miljardia on järisyttävä ja sillä olisi varmaan käyttöä täällä sisäisesti, kotimaassamme.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Kaj Turusen esitystä ERVV:n puitesopimuksen hylkäämisestä.

PTK 27/2011 vp

27. TIISTAINA 6. SYYSKUUTA 2011 kello 14.03

3) Hallituksenesityseduskunnallejalkaväkimiinojenkäytön,varastoinnin,tuotannonjasiirronkieltämisestäjaniidenhävittämisestätehdynyleissopimuksenhyväksymisestäjalaiksisopimuksenlainsäädännönalaankuuluvienmääräystenvoimaansaattamisestajasopimuksensoveltamisestasekäeräiksisiihenliittyviksilaeiksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE15/2011vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä EU:n puristuksessa Suomella on vielä vähän itsenäisyyttä jäljellä. Maa on itsenäinen, jos sillä on uskottava puolustus. Jalkaväkimiinat on Suomen puolustuslaitos asiantuntijoineen joskus räätälöinyt Suomelle. Se on edullisin tapa pitää Suomen puolustusta yllä. Myöskään Suomi ei tule koskaan käyttämään sitä muuten kuin silloin, kun on suuri uhka ulkoa, joten se on turvallinen tapa, ja kannatankin jalkaväkimiinojen pitämistä Suomen puolustuksessa.

 

 

 

PTK 13/2011 vp

13. TIISTAINA 7. KESÄKUUTA 2011 kello 14.02

3) Lakialkoholilainmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA3/2011vp Tuula Väätäinen /sd:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kokemukseni on noin 30 vuoden ajalta. Olen seurannut suomalaisten alkoholinkäyttöä, ja viimeisin kokemukseni on viime lauantailta, kun olin keikalla. Todellisuudessa on niin, että kansa tulee ravintoloihin vasta illalla myöhään, lähellä puoltayötä jopa, joten tämä jatkoaika ei ole tämän alkoholinkäytön syy eikä juopumisen syy vaan se, että kansa juo jo valmiiksi kotonaan ennen ravintolaan tuloa.

Tässä lakialoitteessa on paljon hyvää. Paikassa, jossa lapset varsinkin käyvät, voisi ajatella hyvin, että alkoholin anniskelua rajoitetaan, mutta ravintoloiden anniskeluun ei pitäisi kajota, koska tosiaan tämä on se todellinen syy: ihmiset tulevat myöhään ja ovat jo tarpeeksi kännissä silloin, suoraan sanottuna.

Tärkeää olisi korostaa sitä, että asenteet ja syrjäytyminen ovat ne syyt, miksi ihmiset usein juovat, ja niihin puuttuminen olisi tärkeintä. Jos alkoholiveroa korotetaan, rumba Tallinnaan ja takaisin kiihtyy. Se ei varsinaisesti ongelmaa ratkaise.

PTK 9/2011 vp

9. TIISTAINA 24. TOUKOKUUTA 2011 kello 12.03

1) ValtioneuvostontiedonantoeduskunnallePortugalilleannettavaalainoitustavartenEuroopanrahoitusvakausvälineenvarainhankinnallemyönnettävästävaltiontakauksesta
Ainoakäsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT1/2011vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies ja kansanedustajat! Perussuomalaisten suhtautuminen Portugali-pakettiin on ollut kielteinen jo ennen eduskuntavaaleja 2011, ja tämä sama linja jatkuu myös vaalien jälkeen. Samaa kantaa kanssamme edustaa myös laaja äänestäjäkuntamme, mikä näkyy selkeästi jo eduskuntavaalien tuloksessa. Perussuomalaisten jättäydyttyä pois hallituksesta juuri Portugali-tukipaketin johdosta kahdeksan eri lehden teettämän gallupin mukaan kannatuksemme nousi peräti 22,4 prosenttiin, mistä voikin päätellä kansan olevan kanssamme samoilla linjoilla tukipakettikysymyksen osalta.

Portugalille suunnatun tukipaketin tuloksista ei ole mielestäni tässä tilanteessa riittäviä takeita. Esimerkiksi Kreikan tapauksessa tukipaketin seuraukset eivät ole olleet toivotunlaiset. Samalla kun Kreikka tarvitsee apua 27 miljardin suuruisen rahoitusvajeen paikkaamiseen, palkat ja eläkkeet ovat yleisesti laskeneet noin 20 prosenttia, mutta samaan aikaan valtion virkamiesten palkat ja bonukset ovat tavallisen palkansaajan tuloihin nähden huikealla tasolla. Lisäksi Kreikassa arvioidaan olevan yli 200 000 kotitaloutta, joita ei ole rekisteröity mihinkään, ja näin ollen aukko noin 11 miljoonan asukkaan valtion verotuloissa on merkittävä.

Säästökuurin käytännön toteuttaminen tuleekin olemaan suuri haaste myös Portugalin tapauksessa. Näin ollen suhtaudunkin erittäin kriittisesti Portugalin lainan takaisinmaksukykyyn. Lähtökohtana lainaa annettaessa on oletus sijoituksen saamisesta takaisin korkojen kera. Tässä tapauksessa kaikki on vielä epävarmaa. Meillä Suomessa on omat talouteen liittyvät ongelmamme. Pitäisikö Portugalin mahdolliset tulevat maksuongelmat ratkoa lisäämällä valtiomme velkaa? Lisäksi sijoittajavastuun toteutuminen tukipakettiin liittyen on epävarmaa. Loppujen lopuksi kovimman hinnan maksaa tavallinen kansa, kuten Kreikan tapauksessa jo olemme nähneet. Tämä ei ole oikein.

Arvoisa puhemies! Tähän asti tukipakettia tarvinneet maat ovat Kreikka, Irlanti ja Portugali. Lista voi kasvaa lähivuosina, koska vakavia ongelmia on jo monella muullakin EU-maalla. Suomi imetään kuiviin nopeaan tahtiin. Se valtava vuosikymmenien työ maamme talouden vakauttamiseksi on kohta kuten Jouko ja Kosti 70-luvulla lauloivat: muisto vain jää.

Lopuksi kannatan edustaja Soinin esitystä Portugali-paketin hylkäämisestä.

PTK 7/2011 vp

7. TIISTAINA 17. TOUKOKUUTA 2011 kello 14.01

2) Lakivaalilain41 §:nmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA1/2011vp Markku Eestilä /kok:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vielä puolustan kyllä tätä omaa kantaani sen väkäsen laittamisessa seiskaan, että pidettäisiin ne numerot kuitenkin muistissa ja ihan sieltä koulusta lähtien. Mutta sähköinen järjestelmä, totta kai, on tulevaisuutta, ja mitenkään sitä unohtamatta sähköinen menetelmä tulee olemaan varmaan tulevaisuudessa rinnalla varsinkin.

Tämä kaunokirjoitus, josta Tolppanenkin tuossa puhui, voisi tulla uudelleen kouluihin. Se ei olisi yhtään pahitteeksi, jotta saadaan selville, mitä kirjoitetaan, on sitten numeroista tai kirjaimista kysymys.

Tämähän on tätä harjoittelua nyt meille uusille. On oikein hienoa, että saadaan tämä tilaisuus täällä tästäkin aiheesta puhua, ja kyllä me varmaan pääsemme sitten yhteisymmärrykseen kaikesta.

Vielä tästä seiskasta: Ehkä puheenvuoroja tulee vielä lisää, mutta kannatan tätä vanhaa systeemiä, että muistamme ne numerot, olemme sitten minkä ikäisiä tahansa.

PTK 7/2011 vp

7. TIISTAINA 17. TOUKOKUUTA 2011 kello 14.01

2) Lakivaalilain41 §:nmuuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA1/2011vp Markku Eestilä /kok:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Koulussa on opetettu numerot, ja sen verran viitseliäisyyttä pitäisi olla, että sen väkäsen jaksaa laittaa siihen seiskaan. Tulee mieleen vähän samoin tämä perussuomalaiset-nimi; olisi ihan suotavaa, että jaksettaisiin sanoa se koko perussuomalaiset eikä persuun jätettäisi. Viitseliäisyyttä pitäisi olla, ja sitä pitäisi kannustaa myös kouluissa. Numerot ovat numeroita.

Comments are closed