Puheet 2012

PTK 109/2012 vp

109. TIISTAINA 13. MARRASKUUTA 2012 kello 14.00

1) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission tiedonannosta (Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio) ja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (monivuotinen rahoituskehys 2014-2020), ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (omat varat), ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (omien varojen päätöksen soveltaminen), ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (omien varojen käyttöön asettaminen) sekä luonnoksesta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi (toimielinten talousarvioyhteistyö) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista yhteisen strategiakehyksen mukaisiksi yhteisiksi säännöiksi sekä koheesiopolitiikan asetusehdotuksiksi ohjelmakaudelle 2014-2020 (koheesiopolitiikan asetuspaketti)
Keskustelu

Valtioneuvoston kirjelmä U 40/2011 vp

Valtioneuvoston kirjelmä U 69, 72/2011 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Totta kai ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja myös Suomen maatalous ja maanviljelijät ovat sen ymmärtäneet, mutta kyllä se suurin saastuminen tulee sieltä Puolasta ja Venäjältä. Meidän täytyy laittaa enemmän paineita sinne ja myös heidän maanviljelykseensä. Sieltä tulee se suurin saastuttaminen kyllä Itämeren suhteen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sitten puheenvuorolistaan.

 

PTK 109/2012 vp

109. TIISTAINA 13. MARRASKUUTA 2012 kello 14.00

1) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission tiedonannosta (Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio) ja ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (monivuotinen rahoituskehys 2014-2020), ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (omat varat), ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (omien varojen päätöksen soveltaminen), ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (omien varojen käyttöön asettaminen) sekä luonnoksesta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi (toimielinten talousarvioyhteistyö) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista yhteisen strategiakehyksen mukaisiksi yhteisiksi säännöiksi sekä koheesiopolitiikan asetusehdotuksiksi ohjelmakaudelle 2014-2020 (koheesiopolitiikan asetuspaketti)
Keskustelu

Valtioneuvoston kirjelmä U 40/2011 vp

Valtioneuvoston kirjelmä U 69, 72/2011 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ajattelin puhua muutaman minuutin Suomen maanviljelyksen ja maatalouden puolesta, ja puhun siitä sillä kokemuksella, mikä minulla on maatalon tyttärenä, ja olen myös seurannut veljeni viljelyä kotitilalla noin 30 vuotta.

Suomalainen maanviljelys. Jos ajattelemme, mitä tapahtui 50-60-luvuilla, silloin vielä oli pientiloja ja jopa pientila pystyi kouluttamaan lapsensa. Tänä päivänä pienviljelijöitä ei ole enää olemassakaan. On joitakin keskisuuria tiloja ja on isoja tiloja, joille nyt EU on asettanut sellaiset säännöt, että keskisuurikaan viljely ei ehkä ole enää mahdollista tulevaisuudessa, eli suuret yksiköt.

Niistä tuista, mitä Suomi saa, vuodessa noin 2,1 miljardia maataloustukea, byrokratiaan menee 450 miljoonaa, ja siinä ei puhuta vielä kalataloudesta eikä metsätaloudesta. Siis neljäsosa menee byrokratiaan. 2 000 tarkastajaa käy maatiloilla ja hoitaa tarkastusasioita ja tutkii, ovatko pellot juuri oikeankokoiset, onko viljelyä harrastettu ja mitä peltoon on pistetty. 2 000 virkailijaa, se on paljon.

Eräs maanviljelijä soitti minulle just yksi päivä ja sanoi, että hänen tilallaan oli käyty kaksi kertaa viime vuonna ja ensimmäisen kerran jälkeen hän sai 186 euron sanktion ja maksulapun, koska oli ilmoittanut väärin tilansa asioita. Tarkastuskerralla, joka tuli sitten loppuvuodesta, huomattiinkin, että hänellä olikin yksi hehtaari enemmän ja tämä 186 oli virheellinen. Nyt pohditaan sitä, maksetaanko hänelle tämä 186 euroa takaisin. Onko suomalainen maanviljelys sitä, että pitää käydä tarkastamassa ja laittamassa näin paljon aikaa ja rahaa näihin tutkimuksiin? Eikö voida luottaa suomalaiseen maanviljelijään? Tuskinpa Keski-Euroopassakaan ovat jatkuvasti tarkastukset niin viimeisen päälle tehtyjä.

Myös haluan puuttua siihen asiaan, ja huomionarvoista on se, että esimerkiksi nyt, kun tulivat virikehäkit kanaloihin ja lattiakanalat, mikä oli ihan hyvä asia, että eläimillä on paremmat olosuhteet, niin sataprosenttisesti suomalaiset viljelijät menivät tähän ja tuottavat kananmunia. 84 senttiä nousi kananmunan hinta kilolta, nyt vuoden aikana on noussut 84 senttiä. Siitä viljelijä saa 15 senttiä, vaikka hän on uhrannut näihin hyviin asioihin, näitten häkkien vaihtamiseen rahaa ja varoja. Siis 15 senttiä, ja loput saivat kauppa ja pakkaamot. Tämä suhde pitäisi olla aivan erilainen. 70 senttiä meni johonkin muuhun.

Kun veljen viljelyä olen seurannut, niin en haluaisi vaihtaa hänen kanssaan paikkoja, nimittäin se on kovaa hommaa. Aina pitää keksiä, kuinka tilalla pärjää, kuinka pystyy elättämään perheensä, jos ei ole mitään suurta jättituotantolaitosta. Kun Suomen nokioita haetaan, mielestäni juuri keskisuurten ja pienempien tilojen viljelijöiden oleminen ja eläminen ja pysyminen ja pystyminen harrastaa tätä omaa tuotantoaan on Suomen uusi Nokia. Puhdas ruoka, Suomessa tuotettu puhdas ruoka, on meidän vientivalttimme, ja siihen pitää panostaa. Tämä, että maanviljelijät ajetaan näin ahtaalle ja palkkapussi pienenee joka vuosi, on aivan epäsuhde. Mitenkä pystyy harrastamaan ja harjoittamaan varsinkin tätä omaa elantoaan, kun se ei elätä? Maanviljelijöiden määrä, tilojen määrä hupenee jatkuvasti.

Olen tosiaan huolissani siitä, kuinka suomalaiset pärjäävät tulevaisuudessa, kun meidän oma tuotantomme menee minimiin ja ehkä loppuu kokonaan. Mitä me syömme? Syömmekö ruokaa, joka tuotetaan ulkomailla, emmekä ole omavaraisia? Käy ihan niin kuin jos meillä ei olisi omaa armeijaa. Jos meillä ei ole omaa armeijaa, se on jonkun muun valtion armeija, joka häärää täällä. Suomalaisen maanviljelyksen ja maatalouden puolesta on puhuttava ja ymmärrettävä se, että viljelijöitä pitää auttaa nyt. Maanviljelystä ei voida uudistaa, jos se on hävinnyt kokonaan. Se ei tapahdu vuodessa ja kahdessa, vaan nyt niitä viljelijöitä, jotka vielä ovat jaksaneet, pitää tukea.

Suomi maksaa nettomaksajana EU:lle ensi vuonna noin 700 miljoonaa, ja tämä on koko ajan kasvusuuntainen. Me emme saa unohtaa suomalaista maanviljelijää ja suomalaista ihmistä, joka haluaa tulevaisuudessa syödä kotimaista lähiruokaa.

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

12) Talousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Talousarvioaloite TAA 1-227, 229-424, 426-601/2012vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen talousarvioesityksessä on parantamisen varaa niin suurten kuin pienten linjausten suhteen. Kaikkia niitä, jotka eivät vielä ole ennättäneet, kehotan tutustumaan perussuomalaisten varjobudjettiin. Se esittää suomalaisten hyvinvoinnin kannalta hallituksen esittämää paremman vaihtoehdon. Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan korostaa perussuomalaisten merkittäviä linjauksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyen ja perustella jätettyjen talousarvioaloitteiden merkitystä.

Tässä salissa on todettu vuodesta toiseen lukuisia kertoja, että nuorissa on tulevaisuus. Kai se on sitten uskottava. Koulutusjärjestelmä ja erilaiset nuorisopalvelut on nähtävä tulevaisuuteen investoimisena, ei kuluerinä, kaikkialla Suomessa. Syrjäseutujen koulujen lakkauttaminen on selvä signaali hallitukselta haja-asutusalueiden asukkaille. Hallitus ei välitä, koska se ei ole valmis tukemaan tulevaisuuden rakentamisessa muita kuin alueellisia kasvukeskuksia. Tämä linja ei perussuomalaisia miellytä, koska se ei ole tasapuolinen eikä oikeudenmukainen. Yleissivistävä koulutus muodostaa osaamisen selkärangan antamalla nuorille hyvät eväät mahdollisiin jatko-opintoihin. Lisäksi kouluilla on merkittävä vaikutus lapsiin ja nuoriin kasvatusnäkökulmasta, joten liialliset leikkaukset tällä sektorilla heijastuvat suoraan nuorten kansalaisten hyvinvointiin. Puitteiden yleissivistävän koulutuksen järjestämiseksi tulee olla kunnossa ja suomalaista koulutuksen laatua tulee edistää entisestään.

Opintotuen indeksiin sitominen on taas vuoden 2013 budjetin käsittelyn yhteydessä ajankohtainen asia. Opintotuki ei ole nykyisellä tasolla riittävä tukemaan päätoimista opiskelua ja edistämään tutkintoon johtavien opintojen valmiiksi saattamista mahdollisimman nopeasti. Opintotuki on pudonnut jo vuosia sitten elinkustannusten nousun kelkasta. Näin ollen perusteet opintotuen sitomiselle indeksiin ovat olleet olemassa jo vuosia. Perussuomalaisten mielestä opintotuki tulisi sitoa indeksiin viimeistään syksyllä 2013, ei vasta vuonna 2014 niin kuin hallitus esittää. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat ammattitaitoista suomalaista työvoimaa. Juuri osaava työvoima on ollut suomalaisen menestyksen merkittävimpiä taustatekijöitä. Tästä johtuen korkeakouluille kohdennettuja resursseja tulisi kasvattaa, ei leikata.

Arvonlisäverotus on jo ylittänyt kipukynnyksen. Vallitseva veropolitiikka hankaloittaa pienten yritysten toimintaa ja ajaa suomalaisyrityksiä ulkomaille. Lisäksi urakkakilpailu on vääristynyt ulkomaalaisten halpatoimijoiden ansiosta, ja hallitus ei tee mitään puuttuakseen asiaan. Tähän yhteyteen kytkeytyy usein myös harmaa talous. Hallituksen toimet harmaan talouden kitkemiseksi eivät ole tarpeeksi tehokkaita. Käytännön tasolla toimet eivät pure. Tästä esimerkkinä rakennustyömaille tehtävät tarkastukset, joista ilmoitetaan usein etukäteen. Väärinkäytökset jäävät havaitsematta, kun kohteessa on tiedossa, että tarkastus tulee. Harmaan talouden kitkemiseen on panostettava siten, että tulos alkaa näkyä konkreettisesti esimerkiksi työmailla kautta Suomen, sillä tällä hetkellä urakoista on mahdotonta kilpailla tasapuolisesti.

Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu huolehtimaan opiskelijaliikunnasta. Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan työhyvinvoinnin lisäämisen ja työurien pidentämisen olevan keskeisiä keinoja vakauttaa julkista taloutta ja työllisyyttä. Liikunnan positiivista vaikutusta työhyvinvointiin ei voida vähätellä. Riittämättömästä liikunnan määrästä aiheutuu merkittäviä terveyshaittoja, jotka heijastuvat työhyvinvointiin. Työkyvyttömyyden taustalla ovat yleisimmin mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä sydän- ja verisuonitaudit. Riittävä liikkuminen on omiaan ennaltaehkäisemään juuri edellä mainittuja työkyvyttömyyden taustatekijöitä. Lisäksi liikunnalla on positiivisia vaikutuksia opiskelukykyyn ja jaksamiseen. Opiskelu on opiskelijoiden työtä, joten opiskelijaliikuntaa voidaan verrata työyhteisöliikuntaan. Korkeakoulut ovat valtion liikuntapanostuksen näkökulmasta hyvä paikka tavoittaa laaja joukko nuoria aikuisia ja edistää heidän liikunnallisuuttaan.

Liikunnan asema suomalaisissa korkeakouluissa vaihtelee koulukohtaisesti. Ammattikorkeakouluissa opisikelijoille kohdistetut liikuntapalvelut jäävät jälkeen yliopistojen tarjonnasta. Tähän tulee puuttua valtiovallan taholta ja mahdollistaa kaikille suomalaisille ammattikorkeakouluopiskelijoille vähintäänkin kohtuulliset liikuntapalvelut oppilaitosten puolesta. Laadukkaan korkeakoululiikunnan tarjoaminen edellyttäisi paikoin uusien liikuntapaikkojen rakentamista, mutta useimmilla ammattikorkeakoulupaikkakunnilla korkeakouluopiskelijoiden käyttöön riittäisivät olemassa olevat liikuntatilat, joiden käyttöä voitaisiin tehostaa korkeakoulujen ja kuntien välisellä yhteistyöllä. Hyvä korkeakoululiikunta-suositusten mukaan liikuntapalveluiden rahoitusosuuden tulisi olla noin 30 euroa opiskelijaa kohden. Noin 135 000 ammattikorkeakouluopiskelijalla budjettivaikutukset olisivat yhteensä 4 miljoonan euron luokkaa. Tämän investoinnin positiiviset budjettivaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta ylittäisivät pitkällä aikavälillä helposti sen aiheuttamat kustannukset. Toivottavasti tähän liittyen jättämäni talousarvioaloite otetaan huomioon.

Vanhusten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on panostettava. Henkisen hyvinvoinnin vaikutusta fyysiseen terveyteen ei tällä hetkellä nähdä riittävän merkittävänä. Tästä johtuen jätin talousarvioaloitteen vanhusten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämismahdollisuuksia tutkivan hankkeen käynnistämiseksi.

Sitten toivoisin kaikkien varsinaissuomalaisten edustajien noteeraavan myös Kasitien rakentamisen moottoritieksi ja sen aloittamisen välillä Raisio-Nousiainen. Olisi erityisen tärkeää saada työt käyntiin ennen kuin Maskun pohjavedenottoaluetta koskeva rakennuslupa umpeutuu. Kasitiehankkeen ei voi antaa enää odottaa, vaan nyt on tehtävä kaikki mahdollinen parannustöiden käynnistämiseksi heti, ei ensi vuonna tai 10 vuoden kuluttua.

Sitten vielä kilometrikorvauksista ja niiden leikkaamisesta. Hallitus haluaa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Kilometrikorvausten leikkaaminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Kentällä ollaan tyrmistyneitä. Valtio ei hyötyisi tästä kuin hetkellisesti ja vain vähän, ja seuraukset olisivat vahvasti negatiiviset.

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

11) Laki omaishoidon tuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 68/2012 vp Anneli Kiljunen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, kuinka arvokasta työtä omaishoitajat tekevät. Eräs parhaista ystävistäni on omaishoitaja. Olemme hänen kanssaan jutelleet, mitä tapahtuisi, jos omaishoitajat menisivät lakkoon. Se olisi aivan katastrofaalista. Näin ollen kaikki toimenpiteet, jotka tähtäävät omaishoidon parantamiseen, ovat kannatettavia. Niinpä olen edustaja Kiljusen lakialoitteen puolesta.

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

109) Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat

Suullisen kyselytunnin asia SKT 109/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksesta leikataan rajusti. Opintotukea ei sidota indeksiin 2013, niin kuin Perussuomalaiset ehdotti, vaan vasta 2014. Tätä lähetystä voi katsoa moni nuorikin. Lupaako hallitus nyt jokaiselle alle 25-vuotiaalle koulutuspaikan tai työpaikan, ja yhteiskuntatakuu näin ollen jokaisen kohdalla onnistuu, vai jääkö osa ilman sitä?

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 52/2012 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Viitamies ei ole tässä enää. Hän sanoi, onko jäänyt yksi kierros väliin istunnossa. Ei, vaan hän olisi voinut kuunnella vähän paremmin, mitä puhuin, elikkä sanoin, että taiteen alueellinen edistystoiminta kärsisi väistämättä siellä, mistä alueellinen toimipiste ajettaisiin alas. Elikkä, nämä toimipisteet olivat vaarassa, ja oli erittäin hyvä, että siihen tuli muutos, ja ne pidetään ennallaan. Mutta tämä laki sisältää niin paljon muuta negatiivista, että sinällään se ei ole vielä valmis ja pitäisi palauttaa. Ihmettelen, eikö hallituspuolueiden edustajille ole tullut palautetta, nimittäin sitä on tullut hyvin sähköpostissa näiden taiteilijoiden yhteydenottojen yhteydessä. Eli he ovat erittäin huolissaan eivätkä haluaisi tämän lain tulevan tällaisenaan voimaan.

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vammaisetuuksista annetun lain muuttamiseksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 114/2012 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2012 vp

Lakialoite LA 52/2011 vp, 66/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea korvausta gluteenittoman ruokavaliohoidon aiheuttamista lisäkustannuksista vuodesta 2002 asti. Siihen ei ole tehty tasokorotuksia eikä sitä ole sidottu indeksiin koko aikana tähän vuoteen asti. Hallituksen esitys on 2 euroa 60 senttiä kuukaudessa 2013, jolloin korvaus nousisi 23,60:een kuukaudessa. Korotus ei kata läheskään kymmenen vuoden aikana tapahtunutta ostovoiman alentumista, joten indeksiin sitominen on aiheellinen keliakiassa.

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

9) Laki vammaisetuuksista annetun lain 14 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 48/2012 vp Kimmo Kivelä /ps:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustajat Savola ja Kiljunen puhuivat hyvin tärkeistä asioista. Keliakiakorvaukset ovat laahanneet jo vuosia perässä, ja tämä edustaja Kivelän tekemä lakiehdotus nostaa sen 25 euroon kuukaudessa. Tämä keliakiakorvaus on erittäin kannatettava ehdotus.

 

PTK 103/2012 vp

103. TORSTAINA 25. LOKAKUUTA 2012 kello 16.00

8) Laki alkoholilain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 47/2012 vp Kaj Turunen /ps:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen on kyllä perustellut tämän lakialoitteensa nyt niin monin tavoin ja hyvin, että se on erittäin kannatettavaa, ja koska me täällä eduskunnassa pyrimme tietysti rehellisyyteen ja rehellisiin toimenpiteisiin, niin jotta yrittäjät ovat samassa asemassa ja lähdetään samalta pöydältä, kannatan kyllä Turusen ehdotusta.

 

PTK 102/2012 vp

102. KESKIVIIKKONA 24. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

3) Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat jokaista kansalaista ja niiden onnistunut toteuttaminen on yksi hyvinvointivaltion merkittävimpiä mittareita. Kuntaliitoksia perustellaan usein juuri sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamisella. Kuten tosielämän esimerkit osoittavat, kuntaliitokset eivät automaattisesti tuo ratkaisua sote-palveluiden vahvistamiseen. Uudistuksia pitää useimmiten pyrkiä edistämään, mutta niistä ei saa tulla pakkomielteenomainen itsetarkoitus, eli toisin sanoen olemassa olevaa hyvin toimivaa järjestelmää ei kannata korvata huonommalla.

Hallitus on tässä suhteessa päättänyt laittaa mutkat suoriksi ja päätynyt pientareen puolelle. Sosiaali- ja terveyspalveluista on tullut hallitukselle yksi keskeisimmistä keinoista ajaa läpi kuntaliitokset lähitulevaisuudessa. Nyt on vähintäänkin aikalisän paikka. Hallituksen on tehtävä nykyistä pintapuolista ja huteraa selvitystä tarkempaa tutkimustyötä kuntien omista kannoista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi tulevaisuudessa. Vain tällä tavoin voidaan saada relevanttia ja kokemusperäistä tietoa paikallistasolta.

Henkilöstömitoitukset ovat tärkeässä roolissa pohdittaessa valtion kykyä turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä tarjonta ja laatu. Oudoksun tämän osalta SDP:n työtä hallituksessa. Vanhuspalvelulain kohdalla henkilöstömitoitukseen ei tullutkaan konkreettista parannusta, mikä on ongelmallinen yhtälö kyseisen puolueen kuntavaalihehkutuksen kanssa.

Suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyy vakava henkilöstöongelma, joka tulisi pyrkiä ratkaisemaan Suomen ja suomalaisten edun mukaisesti. Tosiasia on, että hoitohenkilökunnasta ja lääkäreistä on tällä hetkellä huutava pula. Hoitajia ja lääkäreitä haalitaan ulkomailta paikkaamaan aukkoja julkisessa terveydenhuollossa. Pitkällä aikavälillä tähän ongelmaan on keksittävä pysyvää laatua oleva ratkaisu. Valtion konkreettinen vaikutuskeino tähän on järjestää enemmän koulutuspaikkoja terveydenhuollon alalle ja miettiä julkisen terveydenhuollon palkkauksen kannustavuutta. Miksi hoitohenkilökunta hakeutuu muihin töihin?

Välikysymyskeskustelussa käsittääkseni hallitus vastaa kysymyksiin. Tänään monet hallituksen edustajat tivasivat perussuomalaisten linjaa terveyspalveluiden järjestämiseen. Edustaja Soini valaisi linjaamme, mutta hallituksen pakka on sitä vastoin vielä levällään ja alkutekijöissä.

Ensi sunnuntaina on kunnallisvaalit. Kansalaiset varmasti miettivät ja joutuvat arvailemaan, käykö sote-uudistuksessa samalla tavalla kuin henkilöstömitoituksessa vanhuspalvelulaissa: luvataan paljon hyvää, toteutetaan sitten tulevaisuudessa ehkä.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Juvosen esittämää epäluottamuslausetta.

 

PTK 101/2012 vp

101. TIISTAINA 23. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 136/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kamppailu urakoista on monella alalla aivan mahdotonta tällä hetkellä. Ajatellaan vaikka Turun seutua, siellä on 1 500 rakennustyöntekijää lappu luukulla. Yritykset eivät pysty heitä työllistämään, koska ulkolainen yritys halpatyövoimalla jyrää, joten yrityksiä olisi enemmän tuettava ja varsinkin puututtava räikeisiin asioihin, joihin nämä ulkolaiset yritykset syyllistyvät.

Ne tutkijamäärärahat. Elikkä näitä tekijöitä, jotka tekevät työtä väärällä saralla, heitä ei saada kiinni, koska esimerkiksi virolainen virkamies ei tule apuun tässä suhteessa, ja pitäisi enemmän laittaa rahaa näin ollen poliisitutkintaan. Muun muassa eilinen ajankohtaisohjelma tv:ssä valotti tätä todellista tilannetta, ja jos me haluamme, että verorahoja Suomeen jää suomalaisten yritysten taholta, niin näihin räikeisiin epäkohtiin tulee kyllä vahvemmin puuttua hallituksen toimesta.

 

PTK 101/2012 vp

101. TIISTAINA 23. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 110/2012 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen lähtökohtana on säästöjen toteuttaminen maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksista.

Hallituksen mukaan ehtona on, että säästöt toteutetaan heikentämättä maatalousyrittäjien nykyisiä oikeuksia lomituspalveluihin. Kustannussäästöjä haetaan erityisesti pakottamalla maatalousyrittäjät pitämään entistä suurempi osa lomistaan samanaikaisesti. Maatalousyrittäjät ovat kuitenkin painottaneet, että vuosilomaoikeus on henkilökohtainen ja heidän tulee itse voida määritellä lomansa ajankohta.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen esityksen mukaista samanaikaisesti pidettävien vuosilomapäivien määrän korottamista 20:een nykyisestä 16:sta. Myöskään sijaisavusta perittävän tuntimaksun perusosan korottamista nykyisestä 1 eurosta 3 euroon ei voida hyväksyä, sillä maksujen korotukset lisäävät kynnystä sijaispalvelujen käyttämiseen. Korotuksen tuoma rasitus kohdistuu sijaisapua eniten käyttäville tiloille eli niille, joilla maatalousyrittäjiä sairastaa tai perheessä on pieniä lapsia. Perussuomalaiset huomauttavat, että hallituksen esitys on myös ristiriidassa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työurien pidentämiseen tähtäävän työryhmän näkemysten kanssa.

Hallituksen esitys muuttaa säännöstä aikuiskoulutuksesta siten, että sijaisapua saisi vain maatalousyrittäjätoimintaan liittyvästä aikuiskoulutuksesta. Näin ollen se rajaa muun muassa työhyvinvointiin ja vaikuttamistaitoihin liittyvät koulutukset pois, vaikka nämä voivat olla maatalousyrittäjän työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Perussuomalaiset pitävät tätä maatalousyrittäjien nykyisten oikeuksien heikentämisenä.

Hallituksen esitys poistaa paikallisyksiköiltä velvoitteen palkata riittävä ja tarkoituksenmukainen määrä maatalouslomittajia. Näin ollen lakiin jäisi maininta vain lomituspalvelujen joustavasta ja taloudellisesta järjestämisestä. Tämä antaa aiheen olettaa, että lomittajien työmäärät lisääntyvät entisestään, jolloin vaarana on myös lomittajien työhyvinvoinnin kärsiminen. Esitys on tältä osin vastoin sosiaali- ja terveysvaliokunnan aiempia näkemyksiä, joiden mukaan riittävien lomituspalvelujen saannin turvaaminen edellyttää toimia lomitusalan houkuttavuuden lisäämiseksi.

Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä hallituksen esitystä, sillä se heikentää sekä maatalousyrittäjien että lomittajien työhyvinvointia ja vaarantaa tätä kautta myös esityksen tarkoittaman säästötavoitteen pitkällä aikavälillä. Viitaten mietintöön sisältyvään vastalauseeseen numero 2 esitän lakiesitystä hylättäväksi.

 

 

PTK 90/2012 vp

90. KESKIVIIKKONA 3. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

1) Kuntauudistus ja lähipalveluiden turvaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 7/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Karille vielä kerran tästä hallitukseen menemisestä: me perussuomalaiset emme kuulu takinkääntäjien lahkoon.

Hallituksen tyyli sulattaa kuntakartta yhteen ei ole toimiva ratkaisu vallitseviin ongelmiin. Pikemminkin päinvastoin. Toimivien kuntarakenteiden hajottaminen ei ole järkevää toimintaa. Hallituksella on nyt mahdollisuus vielä miettiä uudelleen kuntauudistuksen seurauksia ja kartoittaa tarkemmin ja entistä paikallisemmin, mitkä ovat uudistuksen todelliset tulokset. Hallitus on näennäisesti tinkinyt sanelupolitiikastaan ja ilmoittanut kuuntelevansa kuntia. Toivottavasti kuntauudistusta eteenpäin vievien virkamiesten työssä näkyy kuntien, eli kuntalaisten, todellinen mielipide.

Kuntavaalit varmasti näyttävät suuntaa siitä, mitä mieltä kansa todella on tekeillä olevasta uudistuksesta. Ääniä tulee satamaan perussuomalaisten laariin. Muutos myös kuntapolitiikan kentällä on erittäin tervetullut. On hyvä, että vanhat, suuret puolueet vihdoin saavat hieman paineita päätöksenteolleen niin kuntatasolla kuin valtakunnanpolitiikassa.

Kuntauudistuksen tavoitteena on uuden kuntakartan muodostaminen työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden perusteella. Työssäkäyntialueen laajuuden määritelyssä on todella paljon harkinnanvaraa, ja tämän perusteella kuntaliitosten laatiminen on ongelmallista. Lisäksi tulee muistaa, ettei työssäkäyntialueen perusteella voida keskittää peruspalveluja ja siirtää niitä harvaan asuttujen alueiden ihmisten ulottumattomiin. Tämäntyyppinen kehitys tulee pysäyttää, jos vielä haluamme puhua Suomesta hyvinvointivaltiona. Erityisesti perusterveyspalvelut on välttämätöntä pitää lähellä kuntalaisia.

Suomessa on viime vuosien aikana ollut tapana peilata omaa toimintaamme Keski-Euroopan valtioiden toimintaan ja ottaa mallia niiden menettelystä jopa liiaksikin. Yleisesti Euroopan maissa kuntien määrä pinta-alaan suhteutettuna on suurempi kuin meillä Suomessa. Näin ollen äärimmäistä keskittämistä ei ole muuallakaan Euroopassa nähty kuntien elinehtona. Miksi sen koetaan hallituksen toimesta olevan ainoa ratkaisu Suomen kuntien niin sanottuun elinvoimaisuuden edistämiseen? Keskittämällä saavutetut, lyhytnäköiset säästöt eivät kata kuntien romuttamisen aiheuttamasta yhteisöllisyyden ja alakulttuurien heikkenemisestä aiheutuvaa syrjäytymistä, joka johtaa taas osaltaan lukuisiin muihin ongelmiin.

Paikallinen yhteisöllisyys on jotain sellaista, minkä arvoa ei voi rahalla mitata. Yksilön elämässä tulee olla peruspalveluiden ja toimeentulon lisäksi tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, joka välittää ja pitää huolta omistaan. Miettikää uudistusta myös syrjäytymisongelman näkökulmasta! Tällaiset paikallisyhteisöt edistävät ja rohkaisevat nuorten kehitystä tulevaisuuden suomalaisiksi huippuosaajiksi ja luovat tukea ja turvaa vanhusten arkeen. Toivottavasti hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon suomalaisten henkisen hyvinvoinnin ja arvioi kuntauudistuksen vaikutukset myös tästä näkökulmasta.

Hallituksen kuntauudistushanke on ikään kuin yksi osa suurta yleiseurooppalaista identiteettivarkautta, joka pyritään puskemaan läpi huomioimatta kansan mielipidettä. Säästötavoitteet ovat luonnollisesti vahvasti läsnä tämän hetken poliittisessa päätöksenteossa, mutta hallituksen tulisi nähdä kaikki kuntauudistuksen ja loputtoman keskittämisen varjopuolet ja niiden todellinen vaikutus kuntalaisten elämään sekä suomalaiseen identiteettiin.

Kuntauudistus edustaa kaiken lisäksi luonteeltaan pysyvää muutosta, jonka kumoaminen vasta olisikin hankalaa. Taloudellisia säästöjä, joita kaavaillaan saavutettaviksi muun muassa hallinnon ja terveydenhuollon keskittämisellä, voitaisiin hyvinkin saavuttaa myös ilman kuntien pakkoliitoksia. Edustaja Saarakkalan puheeseen viitaten, pallo on hukassa ja hallituksen joukkue ei nykyesityksellään ole lähelläkään arvokisapaikkaa. Nyt se yrittää hankkia brasilialaisvahvistukset tai kuunnella Suomen kansaa.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Saarakkalan tekemää epäluottamuslausetta.

 

PTK 90/2012 vp

90. KESKIVIIKKONA 3. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

1) Kuntauudistus ja lähipalveluiden turvaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 7/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Valtionosuuksia kunnille on leikattu rajusti, ja sama peli jatkuu. Kunnat ajetaan ahdinkoon, ja tällä perustellaan suurien kuntien tarpeellisuus ja pakko. Miten käy peruspalveluiden saatavuuden varsinkin kuntien reuna-alueilla? Voisin kyllä itse vastata tähän, että huonosti käy.

Ministeri Virkkunen ja myös pääministeri sanoivat puheessaan, että kuntaliitoksista on hyviä tuloksia. Huonoista tuloksista mainitsisin muun muassa Salon seudun ja reuna-alueitten kuihtumisen. Ennaltaehkäisy on sana, joka on hallitukselle toiminnassaan vierasta. Jos perusterveyspalvelut siirtyvät kuntalaisille matkojen päähän, hoitoon menoa pitkitetään viime tippaan. Kysyisinkin ministereiltä: tuleeko tämä yhteiskunnalle halvemmaksi puhumattakaan inhimillisyydestä?

 

PTK 86/2012 vp

86. KESKIVIIKKONA 26. SYYSKUUTA 2012 kello 14.02

15) Laki rikoslain 21 luvun muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 41/2012 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty erittäin hyvät perustelut ympärileikkausten kieltämiseen Suomessa, ja niinpä kannatan edustaja Saarakkalan lakiehdotusta.

 

PTK 83/2012 vp

83. TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2012 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Kyllönen antoi melko skeptisen lausunnon Kasitiestä ja Kasitien parannuksesta Länsi-Suomen uutisille pari päivää sitten. Olen ymmärtänyt, että hallitus kannattaa yrittäjyyttä. Uudessakaupungissa autotehdas alkaa valmistaa Mersuja ensi vuonna, siellä on soijatehdasta, yritystä, jopa autotehdas on aikonut palkata Nokian työttömiä Salosta autotehtaaseen töihin, suunnittelutöihin muun muassa. Kasitien kunto on todella huono. Kuljetukset pitää saada hoidettua hyvin. Maskun ympäristölupa umpeutuu, ja siitä olen tehnyt jo monta talousarvioaloitetta. Toivonkin, että sitä kannatettaisiin täällä. Kysymys kuuluu, kun ei Kasitiehen vielä tullut vastausta ministeriltä: mikä on Kasitien kohtalo?

 

PTK 82/2012 vp

82. KESKIVIIKKONA 19. SYYSKUUTA 2012 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Veteraanit saavat hieman lisää rahaa, ja se on hyvä asia, mutta takaako tämä lisärahoitus sen, että jokainen veteraani, joka kuntoutukseen haluaa, pääsee sinne vuoden aikana? Entä kotihoito heidän kohdallaan, jotka eivät kuntoutukseen enää jaksa, onko se riittävällä tasolla? Heidän auttamisensa on nyt siinä tilanteessa, että monta vuotta ei ole enää jäljellä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministeri Risikon loppupuheenvuoro, jolleka asetetaan tavoitteeksi nyt se 5 minuuttia. Yritetään sitten siinä pysyäkin.

PTK 82/2012 vp

82. KESKIVIIKKONA 19. SYYSKUUTA 2012 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten työkyvyttömyystilanne on hälyttävä. Alle 30-vuotias työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt henkilö maksaa noin 1,5 miljoonaa yhteiskunnalle. Noin 40 prosenttia korkeakouluopiskelijoista liikkuu riittämättömästi terveytensä kannalta. Työeläkeyhtiö Varman teettämän laajan suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin selvityksen mukaan 8 prosenttia työssä käyvistä 18-29-vuotiaista nuorista ei usko olevansa työkykyisiä enää kahden vuoden kuluttua. Tämäkin on todella hälyttävä tieto. Niinpä ministereiltä kysynkin: pitäisikö korkeakoululiikunnalle luoda paremmat edellytykset ja miten, jotta saadaan korkeakouluopiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta lisättyä, ja pitäisikö liikuntapalvelut sisällyttää uudistettavaan ammattikorkeakoululakiin?

PTK 81/2012 vp

81. TIISTAINA 18. SYYSKUUTA 2012 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: onko käytössä nykyään tämä sovittelumenetelmä, varsinkin nuorten kohdalla? Jos teko ei ole kovinkaan vakava, niin olisi varmaan hyvä, että mahdollinen uhri ja sitten tämä tekijä kohtaisivat ja nuorikin saisi enemmän osviittaa siitä, että hän on tehnyt väärin uhria kohtaan

PTK 81/2012 vp

81. TIISTAINA 18. SYYSKUUTA 2012 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vankilat olisivat varmaan puolillaan, jos alkoholi ja huumeet olisivat poissa. Elikkä kysyisin ministeriltä: ovatko vangeille tehtävät vieroitushoidot purreet hyvin, ja olisiko niissä kehittämisen varaa?

 

PTK 81/2012 vp

81. TIISTAINA 18. SYYSKUUTA 2012 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2013
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 95/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Onko Suomella mahdollisuuksia olla tavoitteiden mukaan osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä? Talousarviota silmäiltyäni rohkenen epäillä tämän hienon tavoitteen toteutumista menojen ja tulojen puitteissa. Euroalueen kriisimaiden jatkuva tukeminen laittaa kapuloita rattaisiin oman valtiomme kehitykselle, koska budjetissa on luonnollisesti huomioitava tukipakettien mukanaan tuomat riskitekijät. Suomellakaan ei ole varaa velkautua loputtomiin.

Hallituksen tavoitteet alle 29-vuotiaiden nuorten suhteen ovat opiskelu-, harjoittelu- ja työpaikkojen osalta hyviä. Nuorten syrjäytymisen ongelma on onneksi havaittu hallituksenkin leirissä. Tämä budjetti ei kuitenkaan tuo tosiasiallista ratkaisua nuoriin liittyviin ongelmiin, koska valtaosa nuorista jää edelleen tukitoimien ulkopuolelle. Yleinen oletus on, että nuoret jaksavat opiskella ja tehdä töitä tarmokkaasti, jos muut elämän osa-alueet ovat kunnossa. Nuorten työurien käynnistymistä tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Hallituksen veropolitiikka ja yrittäjyyteen suhtautuminen eivät kuitenkaan ole omiaan tukemaan ylipäätään työllistymistä, ja tämä iskee erityisen kovasti nuoriin, joille työkokemusta ei ole vielä ehtinyt karttua.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä tulisi tukea juuri veropolitiikan keinoin, ja niiden kynnystä palkata työvoimaa pitäisi madaltaa. Hallitus sen sijaan kampittaa verotuksellaan pienyrittäjää. Kilometrikorvausuudistus puolestaan puraisee lukuisia kansalaisia, jotka joutuvat elinkeinonsa puolesta ajamaan pitkiä matkoja. Tämä uudistus ei todellakaan tue työntekoa. Arvonlisäveron korottaminen kouraisee pahiten juuri pienituloisia kansalaisia. Elämän välttämättömät hyödykkeet, kuten ruoka ja lääkkeet, kallistuvat entisestään ja nielevät yhä suuremman siivun vähävaraisten kansalaisten kukkaroista. Tämä ei paranna kansan hyvinvointia, vaan heikentää sitä. Kaikki tämäkö, jotta voimme autuaasti rahoittaa Etelä-Euroopan pitoja? Missä hallituksen raja menee, ja onko sitä ollenkaan?

Varsinaissuomalaisena kansanedustajana en voi olla ottamatta kantaa Kasitiehen. Laadin jo viime vuonna talousarvioaloitteen Kasitien laajentamisen aloittamiseksi, mutta – yllätys yllätys – tuloksetta. Ministeri Kyllösen tuoreet kommentit eivät lupaa hyvää tälle yhdelle Varsinais-Suomen keskeisimmistä kehittämishankkeista.

Olimme, muutamat edustajat, eilen tutustumassa Uuteenkaupunkiin. Sinne on tulossa iso soijatehdas ja autofirma. Autotehdas saa Mersun tilauksen, nimittäin tekee Mersuja ensi vuonna. Tämä tarkoittaa hyvin suurta työllisyysasteen nousemista Uudessakaupungissa ja yrittäjyyden suhteen valoisia aikoja. Mutta jos Kasitie ei ole kunnossa, se on suuri miinus, ja sen takia vetoankin varsinkin varsinaissuomalaisiin kollegoihini – joita ei nyt tällä hetkellä täällä näy – ja muihinkin, että on korkea aika laittaa Kasitien kohdalla asiat kuntoon ja että varat siihen löytyvät.

Vammaiset, vanhukset, lapsiperheet, omaishoitajat, terveyspalvelujen saatavuus, veteraanien kotihoito ja kuntoutus – ovatko näiden ryhmien asiat hyvinvointivaltion tasolla? Mielestäni eivät tänä päivänä Suomessa. Perussuomalaisten varjobudjetti huomioi edellä mainitut ryhmät hallituksen budjettia paremmin.

Aivan lopuksi: olen huolissani myös hallituksen maatalouspolitiikasta, koska terveytemme kannalta puhdas kotimainen ruokatuotanto on ehdottoman tärkeää.

 

PTK 72/2012 vp

72. TORSTAINA 19. HEINÄKUUTA 2012 kello 14.00

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 3/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sanansa voivat tässä salissa kuulemma ministeritkin syödä. Tämänpäiväinen keskustelu osoitti sen taas kerran. Suomenhan ei pitänyt Urpilaisen aiempien lausuntojen perusteella olla mukana tukemassa kriisimaiden pankkeja. Nyt on kyse nimenomaan pankkituesta. Kovasti hehkutetut vakuudet ovat vain hallituksen keino harhaanjohtaa suomalaista äänestäjää, eivätkä ne pidä pinnalla uppoavaa laivaa. Tämän johdosta vakuudet eivät juuri muita euromaita kiinnostaneetkaan. Ei ole ihme, että kansalaistemme päät ovat pyörällä, kun ERVV, EVM, eurobondit, takuut ja vakuudet sinkoilevat eurokeskusteluissa varsinkin, kun hallituksen edustajien puheet ja lupaukset muuttuvat sitä mukaa, kun kriisi etenee.

Pari esimerkkiä tästä: Ministeri Jyrki Katainen tiedotti 17.5.2011, että jatkossa lainatakuita ei myönnetä ilman täysimääräisiä vakuuksia. Kyseessä oli silloin Ecofin-kokous, jolloin käsiteltiin Irlannin ja Portugalin takuita. Ministeri Urpilainen lausui 9.6.2012 useissa lehdissä, muun muassa Iltalehdessä, seuraavaa: suoriin pankkitukiin ei mennä. Iltalehti järjesti samassa yhteydessä myös gallup-kyselyn Espanjan tukipaketista. Ääniä annettiin 15 000, ja puolesta oli ainoastaan 4 prosenttia, vastustajia oli 96 prosenttia. Myös tuore Ylen mielipidekysely, jossa 66 prosenttia suomalaisista on tukipaketteja vastaan, on niin sanottua selvää pässinlihaa. Suomen kansa ei halua, että tukipaketteja jatkossa annetaan.

Nykyiset pelastustoimet eurokriisin taltuttamiseksi eivät ole tuoneet vieläkään ratkaisua venähtäneisiin ongelmiin Euroopan unionin talousalueella, joten ongelmanratkaisukeinoja tulisi puntaroida uudemman kerran useista eri näkökulmista kääntämättä harkitsemattomasti selkää tietyille vaihtoehdoille, jotka ovat hallituksen osalta sisäpoliittisen mukavuusalueen ulkopuolella. Syvempi euroalueen integraatio tarjoaisi nykyistä paremmat työkalut talouskriisin korjaamiseen, mutta pitkän aikavälin menestys ei kuitenkaan olisi taattu. Tämäntyyppiset toimet johtaisivat väistämättä liittovaltiokehitykseen ja päätösvallan valumiseen Brysseliin, joten tällaista polkua eivät itsenäisen Suomen edustajat voi valita.

Tiedonannossa todetaan, että kasvun odotetaan euroalueella vähitellen elpyvän vuodesta 2013 alkaen. Kuinka tämä vähitellen elpyminen heijastuu Suomen asemaan? Pääsemmekö vihdoin vuolemaan eurokultaa? Tuskinpa. Onko vähittäisessä elpymisessä huomioitu mahdolliset uudet taloustukea tarvitsevat kohteet, kuten Italia ja Kypros? Onko vähitellen toipuvasta tai nopeasti romahtavasta euroalueesta Suomelle hyötyä pitkällä aikavälillä? Tämänhetkinen odotusarvo ei päätä huimaa. Hallituksella on käytössään laaja virkamieskoneisto, joten odottaisin seikkaperäisempiä selvityksiä nimenomaan Suomen valinnan mahdollisuuksista ja laskelmia, jotka kattaisivat useita skenaarioita tarkasteltuna useilla eri aikaväleillä. Näin ollen peräänkuulutan edustaja Soinin, edustaja Saarakkalan ja edustaja Ruohonen-Lernerin tavoin tarkempia selvityksiä Suomen ja euron sekä eurokriisin suhteesta.

Vielä lopuksi Urpilaiselle hatunnosto siitä, että hän on ymmärtänyt perussuomalaisten eurokannan, toisin kuin ministeri Katainen. Voimme toki keskustella perussuomalaisten mielipiteistä, mutta ministereiden luulisi ymmärtävän pallon olevan tällä hetkellä heillä. Tutkikaa eri vaihtoehtoja, vertailkaa, analysoikaa, esittäkää, perustelkaa ja tehdään rationaalinen päätös yhteistuumin. Huomenna äänestämme: Suomen kansa on valppaana, mitä nappia kukin painaa.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle.

 

PTK 70/2012 vp

70. KESKIVIIKKONA 20. KESÄKUUTA 2012 kello 14.03

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2012 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 13/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palvelujen tarjoamisesta asiakaslähtöisesti on kannatettava, mutta sen kaavailema tapa sulattaa kuntakartta yhteen ei ole hyväksyttävä. Hallitus on näemmä hieman tinkinyt sanelupolitiikastaan ja päättänyt kuunnella kuntia ainakin näennäisesti. Toivottavasti kuntauudistusta selvittävän virkamiestyöryhmän työssä näkyy kuntien todellinen mielipide. Lähitulevaisuus osoittaa, pääsevätkö kunnat ja kuntalaiset osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoprosessiin.

Valtioneuvoston tiedonannossa kuntauudistuksen etenemisestä ilmeni kuntien lausuntojen pohjalta selvä tarve kunta- ja palvelurakenteen uudistamiselle. Lisäksi tiedonannossa mainittiin kuntien tarkastelevan muutostarvetta usein vain omista tarpeistaan lähtien eikä niinkään oman alueen näkökulmasta.

Kuinka laajoja alueita näillä omilla alueilla mahdetaan tarkoittaa? Hallituksen linjan mukaisesti omat alueet lienevät varmaankin maakuntien kokoisia. Kuntauudistuksen tavoitteena on uuden kuntakartan muodostaminen työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden perusteella. Työssäkäyntialueen laajuuden määrittelyssä on todella paljon harkinnanvaraa, ja tämän perusteella kuntaliitosten laatiminen on ongelmallista. Lisäksi tulee muistaa, ettei työssäkäyntialueen perusteella voida keskittää peruspalveluja ja siirtää niitä käytännössä harvaan asuttujen alueiden ihmisten ulottumattomiin.

Kuntauudistusta koskevan lausuntokierroksen mukaan kuntauudistus ei olisi lähdössä liikkeelle ainoastaan kuntien omien linjausten pohjalta, ja valtiovallan muutostukea ja ohjausta tullaan tarvitsemaan. Näin varmasti on, ja kuntia tulee tukea ja ohjata uudistusprosessissa unohtamatta kuitenkaan sitä, ettei ohjaus tarkoita sanelua ja pakkoliitosten edistämistä.

Suomessa on viime vuosien aikana ollut tapana peilata omaa toimintaamme Keski-Euroopan valtioiden toimintaan ja ottaa mallia niiden menettelystä jopa liiaksikin. Yleisesti Euroopan maissa kuntien määrä pinta-alaan suhteutettuna on suurempi kuin meillä Suomessa. Näin ollen äärimmäistä keskittämistä ei ole muuallakaan Euroopassa nähty kuntien elinehtona. Kysymys kuuluu: miksi sen koetaan hallituksen toimesta olevan ainoa ratkaisu Suomen kuntien elinvoimaisuuden edistämiseksi?

Keskittämällä saavutetut lyhytnäköiset säästöt eivät kata kuntien romuttamisen aiheuttamaa yhteisöllisyyden ja alakulttuurien heikkenemistä ja tästä aiheutuvaa syrjäytymistä, joka johtaa taas osaltaan lukuisiin muihin ongelmiin. Paikallinen yhteisöllisyys on jotain sellaista, minkä arvoa ei voi rahalla mitata. Yksilön elämässä tulee olla peruspalveluiden ja toimeentulon lisäksi tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, joka välittää ja pitää huolta omistaan. Tällaiset paikallisyhteisöt edistävät ja rohkaisevat nuorten kehitystä tulevaisuuden suomalaisiksi huippuosaajiksi ja luovat tukea ja turvaa vanhusten arkeen. Toivottavasti hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon suomalaisten henkisen hyvinvoinnin ja arvioi kuntauudistuksen vaikutukset myös tästä näkökulmasta.

Hallituksen kuntauudistushanke on ikään kuin yksi osa suurta yleiseurooppalaista identiteettivarkautta, joka pyritään puskemaan läpi huomioimatta kansan mielipidettä. Säästötavoitteet ovat luonnollisesti vahvasti läsnä tämän hetken poliittisessa päätöksenteossa, mutta hallituksen tulisi nähdä kaikki kuntauudistuksen ja loputtoman keskittämisen varjopuolet ja todellinen vaikutus kuntalaisten elämään sekä suomalaisten identiteettiin.

Kuntauudistus edustaa kaiken lisäksi luonteeltaan pysyvää muutosta, jonka kumoaminen vasta olisikin hankalaa. Taloudellisia säästöjä, joita kaavaillaan saavutettaviksi muun muassa hallinnon ja terveydenhuollon keskittämisellä, voitaisiin hyvinkin saavuttaa myös ilman kuntien pakkoliitoksia.

Suurin osa edustajista vastasi vaalikoneiden kysymyksiin myös kunta-asioista viime eduskuntavaaleissa. Niihin vastauksiin olisi hyvä palata ja tarkistaa mielipiteet silloin ja nyt. Huomenna äänestämme EVM:stä, ja sain eilen nimilistan edustajista, jotka vastustivat mekanismia runsas vuosi sitten vaalikonevastauksessaan. Huomenna äänestyksen jälkeen tarkastan, onko takki monellakin kääntynyt asian suhteen. Huominen äänestystulos on Suomelle todella kohtalonkysymys.

 

PTK 67/2012 vp

67. TORSTAINA 14. KESÄKUUTA 2012 kello 16.00

72) Nokian irtisanomiset

Suullisen kyselytunnin asia SKT 72/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! 2009 tammikuussa muodostui Suur-Salo elikkä yhdeksän kuntaa liitettiin Saloon. Olen sen huomannut ja kaikki muutkin ovat huomanneet, että neljän vuoden aikana melkein ovat äärireunoilta palvelut menneet hyvin pieniksi elikkä sieltä ovat palvelut loppuneet. Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä, että palvelut pysyisivät eivätkä häviäisi reuna-alueilta ja keskeltä Saloa, koska tämä järkyttävä uutinen varmaan voi sen aiheuttaa? Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä?

 

PTK 66/2012 vp

66. KESKIVIIKKONA 13. KESÄKUUTA 2012 kello 14.15

1) Hallituksen linja euroalueen talouskriisissä
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 5/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Uskon kyllä, että edustajat Paatero ja Haapanen haluavat löytää ulospääsytien euron umpikujasta, mutta EVM:n haikailua mahdollisimman nopeasti apuun en voi käsittää ollenkaan. EVM elikkä pysyvä mekanismi on viimeinen naula arkkuun, ja aivan kuten edustaja Turunen tässä mainitsi, siihen ei vakuuksia heru.

 

PTK 66/2012 vp

66. KESKIVIIKKONA 13. KESÄKUUTA 2012 kello 14.15

1) Hallituksen linja euroalueen talouskriisissä
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 5/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! EU on jatkuvasti kasvava kriisipommi, jonka purkaminen näyttää tällä hetkellä olevan umpikujassa. Hallitus on hinaamassa Suomea väkisin mukanaan sellaiseen uhkapeliin, johon kansan enemmistö ei halua osallistua euroillaan. Halutaanko, että Suomi maksaa muiden laskut ja että budjettimme päätösvalta on instanssilla, joka ei ole saanut 17 vuoteen tilintarkastajilta puhtaita papereita? Epätoivoiset euron pelastusyritykset ovat omiaan edistämään liittovaltiokehitystä ja tämän myötä Suomen itsenäisyyden heikkenemistä.

Perussuomalaiset Timo Soinin johdolla ennakoivat eurokriisin kehittymistä jo kaksi vuotta sitten. Emme voineet hyväksyä tuolloin Suomen osallistumista ulkomaisten pankkien ja sijoittajien pelastamiseen suomalaisten verorahoilla emmekä voi edelleenkään. Hallituspaikka meni ohi suun, mutta takki ei kääntynyt.

Kansalaiset ihmettelevät jatkuvasti toreilla sitä, miksi aina puhutaan EVM:stä ja ERVV:stä mutta kotimaan ongelmiin viitataan vain kintaalla. Täällä eduskunnassa puhutaan kauniisti syrjäytyneiden ja vammaisten, vanhusten ja lapsiperheiden auttamisesta, mutta miten ihmeessä voidaan auttaa, jos kaikki rahat ovat virranneet Eurooppaan? Missä on perusturva? Piikki on täysin auki EU:n suuntaan. Suomi on asiansa hyvin hoitaneena euromaana selvä maksumies tässä kyynelehtivien uhkapelureiden kansainvälisessä suurpelastusoperaatiossa. Valtionvelkamme kasvaa, ja samanaikaisesti sisäiset asiamme luisuvat huonompaan suuntaan. Suomessa tuntuu olevan maailmanmestariainesta tässä hallituksen vetämässä kolehdinkeruussa.

Kansalaisia yritetään tuuditella vakuuksien avulla. Miksi muita euromaita eivät vastaavat vakuusjärjestelyt kiinnostaneet? Yksinkertainen vastaus löytyy vakuuksien kannattamattomuudesta. Mahdollisten eurobondien käyttöönotto tulisi laajentamaan yhteisvastuuta pankkien ja sijoittajien pelivelkojen maksamisesta entisestään. Kuinka pitkään voimme velkaantua tämän euroilmiön mukana? Suomen kolmen A:n luottoluokituksen on jo väläytelty olevan vaarassa monien muiden euromaiden tavoin. Hallitus vain raottaa valtiomme rahakirstua entisestään ilman tarkkaa käsitystä, mihin tällainen toiminta pitkällä aikavälillä johtaa.

Vaikka on mukavaa, että matkustaessa on helppo käyttää yhteisvaluuttaa, niin pitää muistaa euron kova hinta Suomelle. Euron aikana esimerkiksi metsäteollisuuden toimintoja on siirtynyt pois Suomesta ja investointiaste on heikentynyt. Naapurimme Ruotsin talouskasvu on ollut euroaikana meitä vilkkaampaa, joten tässä on hyvä esimerkki euron vaikutuksesta talouskasvuun. Ilmankin on näemmä pärjätty. Jokaisen suomalaisen tuleekin jatkossa miettiä, haluaako veroeurojensa päätyvän ulkomaisten pankkien ja sijoittajien taskuun vai suomalaisten hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen.

Jos ministerit olisivat nyt paikalla, kysyisin heiltä, oletteko seuranneet valtavan vilkasta nettikeskustelua takuista. Kansalaisemme ottavat ahkerasti kantaa turuilla ja toreilla, epävirallisia gallupeja on tehty. Kaikesta tästä tuloksena voidaan pitää sitä, että valtaosa suomalaisista on takuupaketteja vastaan. Onko hallitus sitä mieltä, ettei kansan kriittisiä mielipiteitä apupaketeista kannata huomioida? Tätä eurokarusellia kansalaiset ovat seuranneet hyvin tarkkaan, ja siksi on käsittämätöntä, etteivät hallituksen edustajat kunnioita kentältä tulevaa viestiä. Ministeri Urpilainen on kyllä yrittänyt kovin jonkinlaisien vakuuksien saamiseksi – edustaja Viitanen niistä kovin tässä hehkutti – mutta vielä kerran kyllä totean tähän seuraavan kylmän totuuden: vakuudet eivät kelvanneet muille maille. Mitä se kertoo?

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Timo Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

 

PTK 66/2012 vp

66. KESKIVIIKKONA 13. KESÄKUUTA 2012 kello 14.15

2) Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 34/2012 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Euroopan vakausmekanismi on tullut jäädäkseen. Jo nyt on havaittu muutamien EU-maiden holtittoman taloudenpidon seuraukset. Yksi mokaa, toiset kärsivät. Yhden etuna toisiin nähden on toki hetken tuhlaushuuman tuottama hyvinvointipyrähdys. Oikeudenmukaistako? Ei.

Olen huolissani pysyvän vakausmekanismin vaikutuksesta moraalin osalta joidenkin euromaiden tai pikemminkin niiden pankkien ja sijoittajien toimintaan tulevaisuudessa. Nykyisellä menettelyllä annetaan ymmärtää, että sotkea saa ja EU siivoaa, maksoi mitä maksoi. Kyllähän sijoittajien kyseenalaiset kohteet muuttuvat kannattaviksi, kun laskee mukaan yhtälöön konkurssilta pelastavan EVM:n vaikutuksen. Vapaamatkustamista on aina ollut ja tulee olemaan. Tätä ei Suomen hallitus voi estää. Mutta siihen, kustannetaanko tällaista porvaripeliä suomalaisten veronmaksajien rahoilla, hallitus voi vaikuttaa. Sen pitää vain haluta ja uskaltaa.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan rahoituslaitosten pääomittamisesta vastaavat ensisijaisesti omistajat ja sen jälkeen kyseinen valtio. Vasta tämän jälkeen voitaisiin kääntyä EVM:n puoleen. Jos pankit ovat vaikeuksissa, on usein valtiokin, jolloin se ei kykene pankkejaan pelastamaan. Käytännössä EVM on suunniteltu rahoituslaitosten pääomittamiseen.

Haluan tuoda valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä esille vielä toisen mielenkiintoisen seikan: ”Valiokunta toteaa, että vaikka EVM:n kapasiteetti on mittava, se riittää kuitenkin vain rajallisten ongelmien ratkaisemiseen. EVM:n kapasiteettiä ei toisaalta ole tarkoituksenmukaista eikä mahdollistakaan kasvattaa niin suureksi, että se voisi toimia tukiautomaattina suurten euromaiden laajoissa talousongelmissa.” Vaahtosammuttimen olemassaolo on hieno asia, kun roskakori roihahtaa tuleen, mutta se on täysin voimaton ison liekkimeren edessä. Tällä hetkellä euromaiden hiillos on niin kuuma, ettei sen roihahtaessa ilmiliekkeihin EVM tarjoa enää ratkaisua.

Hallituksen jatkuva kevytkenkäisyys kriisimaiden tukipakettien osalta on ollut jotain aivan uskomatonta. Tässä salissa hallitus on vakuutellut joka kerta Suomen takausvastuiden nostamisen jälkeen, että nyt saa riittää ja kuinka ikävää mutta välttämätöntä on toimia niin ja näin. Tällä logiikalla Euroopan vakausmekanismin kokoa tullaan paisuttamaan Suomenkin hallituksen toimesta niin kauas, kunnes A:t ovat luottoluokituksessamme vain muisto.

On selvästi nähtävissä, että hallitus on jäänyt koukkuun aikanaan valitsemaansa toimintatapaan. Nyt on uudelleenharkinnan paikka. Hyvä pelaaja osaa luovuttaa oikeassa paikassa tarpeen vaatiessa. Vähemmän hävitty on voitettu. Olisi mielenkiintoista tietää, jos hallitus saisi tehdä nykyisen tiedon varassa uuden päätöksen tukipakettitalkoisiin osallistumisesta, mikä olisi sen valinta. Olisiko parempi jo herätä ja vaihtaa suuntaa, ennen kuin on liian myöhäistä? (Ari Jalonen: Ja mitä tekisi kepu?)

Tosiaan oppositio ja hallitus ovat hyvin etäällä toisistaan tässä takuuasiassa. Ihmettelenkin, mikä tämän on aikaiseksi saanut, ja olen tullut siihen tulokseen, että jo aikaisempi hallitus ja tämä nykyinen ja heidän ministerinsä ovat luvanneet jotakin ja perääntyä ei todennäköisesti heidän mielestään voi, vaikka se olisi tässä kohtaa se oikea ratkaisu.

Asian toisessa käsittelyssä perussuomalaiset tulevat esittämään EVM:n, Euroopan vakausmekanismin, hylkäämistä.

 

PTK 64/2012 vp

64. TIISTAINA 12. KESÄKUUTA 2012 kello 14.08

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2012 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Euroopasta kantautuvien huonojen uutisten tulva vain jatkuu ja jatkuu. Kun rahaa pitää varata kriisimaiden tukemiseen, resursseja ei jää kotimaan asioiden hoitoon. Tämä heijastuu selvästi myös valtiontalouden kehyksissä vuosille 2013-2016. Säästöt ovat välttämättömiä vallitsevassa tilanteessa, mutta hallituksen tulee olla tarkkana, ettei se leikkaa Suomen tulevaisuuden kasvuedellytyksiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvat valtionosuus- ja yliopistoindeksijäädytykset tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen osalta toivon, että hallituksella on suunnitelma yhä useamman ilman koulupaikkaa jäävän nuoren varalle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyhän on yksi hallitusohjelman teemoistakin.

Syrjäytyminen onkin kasvava ongelma maassamme. Lehdistä saa jatkuvasti lukea huolestuttavia uutisia tähän liittyen. Nuorelle pitää taata koulu- tai työpaikka ja tarjota apua sitä tarvitseville niin fyysisten kuin psyykkisten vaivojen osalta. Hallituksen yhteiskuntatakuun ongelma on sen keskittyminen korjaaviin toimenpiteisiin ennaltaehkäisyn sijaan. Opinto-ohjauksen määrään ja laatuun on panostettu aivan liian vähän. Siinä pitää tapahtua suurta edistystä. Syrjäytymiseen vaikuttavat monet taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Nuorelle pitää pystyä tarjoamaan vaihtoehto syrjäytymiselle. Tämä vaatii myös yhteisöllisyyden edistämistä niin kouluissa kuin kunnissa. Kun kouluilta ja kunnilta viedään rahat, heijastuu tämä väkisinkin niiden toimintaan. Sama pätee nuorten terveydenhuoltoon. Etenkin kouluterveydenhuollon kehittämiselle olisi huutava tarve. Tämä ei puolestaan onnistu nykyisten valtiontalouden kehysten puitteissa.

Pienyrittäjyydeltä ei saa viedä lyhytnäköisten säästöjen takia kasvupohjaa, koska se on yksi talouskasvun keskeinen osa-alue. Näin ollen verotuksella ei pidä taklata suomalaisia pienyrittäjiä ja heidän orastavia ideoitaan yli laidan.

Energia- ja polttoaineverotuksella ei kannattaisi puolestaan heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi kilometrikorvausuudistus vaikeuttaa monien toimeentulonsa hankkimiseen autoa tarvitsevien asemaa. Ympäristönsuojelu on todella tärkeä asia maapallomme tulevaisuuden kannalta, mutta ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä tulee punnita huolella toimien kokonaisvaikutukset elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun kannalta.

En voi olla muistuttamatta veteraanien kotihoidon ja kuntoutuksen puutteista. Toistasataa heidän edustajaansa kävi tuomassa anomusta ja selvitystä tänne eduskuntaan viime syksynä. Kun tämä veteraanijoukko jaksoi kokoontua valtiosaliin kunniamerkit rinnassa, se sykähdytti. Mietityttää kovin, pitääkö heidän joutua päättäjiltä palveluita hakemaan. Miksi tätä kuntoutusasiaa ei ole kunnialla vieläkään hoidettu valtion taholta, vaikka Suomen kansan enemmistö olisi varmasti sen kannalla?

Myös puolustusvoimauudistus herättää kysymyksiä. Onko puolustuksemme sen uudistuksen jälkeen iskukykyinen enää?

Maanviljelijät ovat usein pienyrittäjiä, joskin EU:n maatalouspolitiikka pakottaa siirtymään suuriin yksiköihin, harvoihin suurtiloihin. Jos maanviljelijöitä ajetaan entistä ahtaammalle, vähenee suomalaisen lähiruuan tuotanto. Terveellistä lähiruokaa tulisi arvostaa ja maanviljelijöitä tukea myös valtiovallan toimesta. Miksi verotuksemme suosii kovan hiilijalanjäljen kera maapallon toiselta puolelta tuotujen elintarvikkeiden kuluttamista hankaloittamalla suomalaisten maanviljelijöiden elinkeinon harjoittamista ja lähiruuan tuotantoa? Tämä on käsittämätöntä.

Toivottavasti hallitus huomioi perussuomalaisten järkevät parannusehdotukset liittyen valtiontalouden kehyksiin vuosille 2013-2016

 

PTK 62/2012 vp

62. KESKIVIIKKONA 6. KESÄKUUTA 2012 kello 14.03

3) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Jaskarille: uudistukset ovat aina tervetulleita, jos ne ovat järkeviä.

Hallituksen kuntauudistus on saanut osakseen tiukkaa kritiikkiä oppositiopuolueiden lisäksi myös muilta tahoilta, kuten lukuisilta asiantuntijoilta ja ennen kaikkea Suomen kansalta. Keskeneräisen kuntauudistuksen käsittelyn aikataulu herättää epäilyksiä. Pelkäävätkö hallituspuolueet niin paljon perussuomalaisten kuntajytkyä, kun pelaavat aikatauluilla ja ottavat kuntauudistustalkoissaan aikalisän syksyn vaalien johdosta? Virallisena syynä esitetään uutta lausuntokierrosta, jonka vaikutukset päätöksentekoon ovat täysi kysymysmerkki. Kansan vedättäminen tuntuukin olevan sixpack-hallituksen lempiharrastus. Toivon, että kuntien ja kansan ääntä kuunneltaisiin edes tässä asiassa. Oliko esimerkiksi SDP:n äänestäjien tahto äänestää edustajansa kokoomuksen hallitustanssiin, jossa voittajatahot on jo ennalta sovittu?

Kuntauudistus ei lyhykäisyydessään ratkaise vallitsevia ongelmia. Rakennemallin muutoksella ei kyetä korjaamaan vaurioitunutta kuntapäätöksentekoa ja pyyhkimään kartalta hyvä veli -verkostoja. Kuntauudistus ei tee kunnista kertaheitolla vakavaraisia eikä ratkaise sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ongelmia. Hallituksen ihanne suurista ja mahtavista kuntakeskuksista ei ole samalla kansan ihanne.

Miksi kuntauudistuksen yhteydessä edes joudutaan puhumaan pakkoliitoksista? Terminä kuntauudistus kuulostaa positiiviselta. Uudistusten tarkoitus on tähdätä parannuksiin ja ratkoa ongelmia. Poliittisilla uudistuksilla tavoitteena on parantaa kansan hyvinvointia. Tästä lienee hallituskin samaa mieltä. Pakkoliitoksista ei tarvitse puhua, jos kunnat ja kansa olisivat hallituksen suunnitelmien kannalla ja näkisivät kaavaillut muutokset positiivisina sekä hyvinvointia edistävinä. Kuntien palautteen perusteella näin ei ole. Toivonkin, että tuleva lausuntokierros antaa kunnille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, joka määrittelee pitkälti niiden tulevaisuuden kehitystä. Poliittinen pelailu ja selän takana juoniminen seis, ja avoin sekä kuntia osallistava päätöksenteko kunniaan.

Keskittämällä saavutetut lyhytnäköiset säästöt eivät kata kuntien romuttamisen aiheuttamaa yhteisöllisyyden ja alakulttuurien heikkenemistä ja tästä aiheutuvaa syrjäytymistä, joka johtaa taas osaltaan lukuisiin muihin ongelmiin. Paikallinen yhteisöllisyys on jotain sellaista, minkä arvoa ei voi rahalla mitata. Yksilön elämässä tulee olla peruspalveluiden ja toimeentulon lisäksi tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, joka välittää ja pitää huolta omistaan. Tällaiset paikallisyhteisöt edistävät ja rohkaisevat nuorten kehitystä tulevaisuuden suomalaisiksi huippuosaajiksi ja luovat tukea ja turvaa vanhusten arkeen. Toivottavasti hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon suomalaisten henkisen hyvinvoinnin ja arvioi kuntauudistuksen vaikutukset myös tästä näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Koska pitkässä debattikeskustelussa puheenvuoro jäi saamatta, totean seuraavaa: Salikeskustelussa hallituksen edustajien mielestä oppositio pelottelee kuntauudistuksen seurauksista. Mielestäni opposition puheet kyseessä olevasta asiasta ovat olleet aiheellisia. Tulevan uudistuksen aiheuttama palveluiden loppuminen on se suuri yksittäisen kansalaisen pelko.

26.1.2012 ministeri Virkkunen vastasi Helsingin Sanomille, että kuntauudistus on aikataulussa. 24.5. Jyväskylässä pitämästänne puheesta Kainuun Sanomat kirjoittaa, että ministeriö on tarpeen tullen valmis jopa pakkoliitoksiin. Täällä keskustelussa ovat hallituksen ministerit toisensa jälkeen todenneet, ettei pakkoliitoksia tule ollenkaan. Mielestäni koko kuntauudistus tuntuu olevan aivan keskeneräinen tällä hetkellä. Koska ministerit Risikko ja Virkkunen ovat kuitenkin paikan päällä ansiokkaasti, mikä on hieno asia, kysyisinkin ministereiltä, lupaavatko he, ettei pakkoliitoksia tule kuntauudistuksessa.

 

PTK 61/2012 vp

61. TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2012 kello 14.00

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 37/2012 vp

Puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 4/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella. Kun palvelusaikaa lyhennetään niin, on paras vaihtoehto kohdentaa lyhennys varusmieskoulutuksen loppuvaiheeseen. Kenttäkouluttajien määrän lisääminen peruskoulutuskaudella on puolestaan hyvä asia.

Asevelvollisuuden päättyessä monet nuoret saattavat joutua tyhjän päälle: ei ole koulupaikkaa, ei töitä, ja elämässä tapahtuu väistämättä merkittävä muutos palvelusaikaan nähden. Pahimmassa tapauksessa kaveripiiri on harventunut ja toisaalta taas armeijakaverit katoavat kukin omiin suuntiinsa palvelusajan päätyttyä.

Tämän perusteella palveluksesta vapautuvia nuoria tulisi tukea mahdollisimman paljon. Kotiuttamisraha tarjoaisi asevelvollisuuden suorittaneille hetken taloudellisen tuen ja turvan. Näin ollen se auttaisi pääsemään alkuun ja toimisi tukena elämän uutta suuntaa haettaessa.

Edustaja Niinistö esitti perusteellisesti vastalauseen sisältämän ehdotuksen, ja kannatan sen hyväksymistä.

 

PTK 61/2012 vp

61. TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2012 kello 14.00

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 52/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä säädetään siis laki Taiteen edistämiskeskuksesta, kuitenkin niin, että taiteen autonomiaan liittyvä vertaisarviointi turvataan. Nämä ovat tosi tärkeät sanat, vertaisarviointi turvataan siis.

Taideneuvostolla on paljon valtaa. Neuvoston kokoonpanolla on suuri merkitys, ja ministeri Arhinmäki tässä jo lupailikin, että alueellinen taidetoiminta ei tämän esityksen myötä tulisi kärsimään.

Tässä uudistuksessa viittaan näihin 13 toimikuntaan. Toimikuntien määrän väheneminen 8:aan kyllä vähän arveluttaa. Tässä pitää olla aina kaikki aistit valppaina, mihin tämä käytännössä johtaa.

Sitä vastoin valtion avustus- ja apurahojen päätöksiin liittyvä avoimuuden lisääminen on aina kannatettavaa.

 

PTK 59/2012 vp

59. TORSTAINA 31. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

63) Nuorten syrjäytyminen

Suullisen kyselytunnin asia SKT 63/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytymisestä on muodostunut viime vuosien kuluessa yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista haasteista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita oli vuonna 2010 jo yli 50 000. Tilanteissa, joissa opiskelu- ja työpaikka jäävät saamatta eikä elämälle tahdo löytyä suuntaa, piilee merkittävä riski henkisille ongelmille ja pahoinvoinnille. Seuraukset voivat olla arvaamattomat, kuten viime aikoina on nähty. Valtiovallan keinot nuorten henkisen hyvinvoinnin parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ovat koulutuksen järjestäminen, nuorten työllisyyden edistäminen, nuorisotyö sekä liikunnan ja harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Nuorten yhteiskuntatakuu -hanke on positiivinen signaali, mutta se tarjoaa vain korjaavia toimenpiteitä, kun painopisteen tulisi olla syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.

Kysyn asianomaiselta ministeriltä: millä keinoin ja millaisella aikataululla hallitus aikoo puuttua nuorten huolestuttavasti lisääntyvään henkiseen pahoinvointiin ja syrjäytymiseen?

 

PTK 59/2012 vp

59. TORSTAINA 31. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

63) Nuorten syrjäytyminen

Suullisen kyselytunnin asia SKT 63/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Terveystieteiden maisteri Tarja Paakkosen tuoreen väitöskirjan mukaan nuorten henkiset ongelmat ovat sitä vaikeammat, mitä enemmän heidän kotikunnissaan on säästetty mielenterveyspalveluissa. Toisin sanoen rajut säästöt edullisissa peruspalveluissa maksetaan nyt korkojen kera takaisin kalliin psykiatrisen erikoissairaanhoidon lisääntyneenä tarpeena. Jos joku kehtaa vielä väittää, että leikkaamalla säästetään yhteiskunnan varoja, hävetköön.

Viesti meille päättäjille onkin aivan selvä: valtionosuuksia tulisi ohjata ehkäisevään mielenterveystyöhön ja peruspalveluihin. Oikea hetki puuttua lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä pahoinvointiin on silloin, kun nämä lapset ja nuoret ovat kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden sekä kouluterveydenhuollon piirissä. Sen jälkeen on liian myöhäistä.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: milloin lapset ja nuoret saavat mielenterveydellisen yhteiskuntatakuun, siis mielenterveydellisen yhteiskuntatakuun siitä, että heidän ongelmiinsa puututaan jo varhaisessa vaiheessa?

 

PTK 59/2012 vp

59. TORSTAINA 31. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

6) Lisätalousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Lisätalousarvioaloite LTA 12-85/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olen tehnyt kaksi lisätalousarvioaloitetta. Numero 12 koskee valtatie 8:aa. Valtatie 8 on erittäin ruuhkainen, onnettomuuksia sattuu paljon, ja näin ollen on erittäin tärkeää, että Kasitien parannushanke alkaa mahdollisimman nopeasti, ja vihreää valoa onkin jo annettu. Lisätalousarvioaloite koskee lähinnä Maskun aluetta elikkä väliä Raisio-Nousiainen, koska siellä pohjavedenottoaluetta koskeva rakentamiseen myönnetty ympäristölupa umpeutuu jo 12.2.2014. Näin ollen on tärkeää, että päästään aloittamaan tämä moottoritiehanke ajoissa, ettei se kariudu tähän ympäristöluvan puutteeseen, siihen, ettei tätä ympäristölupaa ole uusittu.

Toinen lisätalousarvioaloitteeni koskee veteraanien kuntoutusta. Menneistä vuosista tähän päivään asti veteraanien, kunniakansalaisiemme, kuntoutus ja kotihoito eivät ole hoituneet tarpeeksi hyvin. He eivät kaikki ole päässeet kuntoutukseen, eivätkä tule pääsemäänkään vuoden loppuun mennessä, koska kunnissa on tapahtunut kuntoutusmäärärahojen loppuminen jo tässä vaiheessa vuotta. Eli vaikka veteraaneille tämä kuntoutus kuuluisi, niin joka kunnassa he eivät saa tätä etua. Myös kotihoidossa on suuria puutteita kautta Suomen. Joissakin kunnissa on asiat tyydyttävällä tavalla, mutta toisissa kunnissa taas asia on hieman retuperällä.

Sotaveteraanien kuntoutus ja kotihoito olisi pitänyt hoitaa kunnolla kuntoon jo vuosia sitten, myös edellisillä hallituskausilla, mutta tätä ei ole tapahtunut, ja niinpä lisäraha, jotta tämä hoituisi pikaisesti, on tarpeeseen. Siksi tämä lisätalousarvioaloite, numero 13, on esitetty.

 

PTK 59/2012 vp

59. TORSTAINA 31. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

6) Lisätalousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Lisätalousarvioaloite LTA 12-85/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Rajamäelle: koska olen ensimmäisen kauden kansanedustaja, niin Kasitietä ja sen etuja en ole voinut ajaa aikaisemmin kuin vasta nyt.

 

PTK 55/2012 vp

55. KESKIVIIKKONA 23. TOUKOKUUTA 2012 kello 14.02

1) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ja rahoitus
Ainoa käsittely

Muu asia M 3/2012 vp

Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomea on pidetty ja osittain vieläkin pidetään it-osaamisen luvattuna maana. Tietojärjestelmän kehittämiseen käytettiin 2010 noin 300 miljoonaa euroa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan näillä miljoonilla on saatu melko laiha tulos. Kun itse toimin hoitoalalla 70-80-luvulla, sähköinen tietojärjestelmä oli vasta kehitysasteella ja käytössä oli useimmiten kynä ja paperi. Luulisi, että näillä panostetuilla raharesursseilla olisi jo aikoja sitten saatu aikaan järjestelmä, jossa hoitohenkilökunnan aika säästyisi itse potilaan hoitoon eikä tuskasteluun tietojenkäsittelyn siirrossa.

Potilasturvallisuus ei saa olla uhattuna tietojärjestelmän puutteiden takia. Sosiaali- ja terveysministeriö on selvityksen mukaan ohjannut valtionavustuksia merkittävässä markkina-asemassa olevien yritysten tuotekehityksen tukemiseen. Nyt sitten aletaan selvittää myönnettyjen tukien lainmukaisuutta ja mahdollista takaisinperintää. Hyvä, että puutteet ovat nyt avoimesti esillä. Parannusratkaisu löytyy varmasti. Se on kaikkien etu.

 

PTK 50/2012 vp

50. TORSTAINA 10. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.01

5) Laki tupakkalain 12 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 16/2012 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ravintolassa tupakoinnin kielto oli erittäin hyvä päätös. Paljon keikkailleena voin sanoa, että on erittäin miellyttävää, kun tulee nykyäänkin joskus keikalta vielä kotiin, ettei tarvitse heti hiuksiaan ja vaatteita pestä ja jopa pystyy sitten hengittämään kapakoissa – on siellä sitten asiakkaana tai esiintyjänä.

Mutta tämä lakialoite menee kieltämisessä liian pitkälle. Jos esimerkiksi parvekkeella tupakoi, niin ollaan kuitenkin ulkoilmassa, ja olen sen puolesta, ettei rajoituksia ihmisille aseteta liikaa. Komppaan tässä kohtaa edustaja Tolppasen lausuntoa.

 

PTK 48/2012 vp

48. TIISTAINA 8. TOUKOKUUTA 2012 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 37/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tämä asetus asevelvollisuuden lyhentämisestä 15 vuorokaudella on jotenkin hyväksyttävissä, mutta tämä 165 vuorokautta on kyllä se raja, minkä alle sitten tulevaisuudessa ei voida mennä, jos aiotaan pitää koulutus kohdallaan ja riittävänä. Tässä kohtaa haluaisin, että hallitus tulevaisuudessa myös tulisi kiinnittämään huomiota asevelvollisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Olen huolissani siitä, että nuoriso on niin huonossa kunnossa fyysisesti ja henkisesti tänä päivänä. Nämä kokeilut Oulussa ja Turussa tulevien asevelvollisten fyysisen kunnon parantamiseksi ovat osoittautuneet aika hyviksi, ja nekin, jotka eivät olisi muuten armeijaan mahdollisesti niin innokkaita ja halukkaitakaan, saavat kuntonsa parannettua, siihen syyn, ja voivat tulla näin ollen hyväksytyiksi. Tätä pitää kannustaa.

 

 

3.5.2012 HEADS UP SALO! –speech

Dear audience. My name is Ritva Elomaa, better known as Kike. I am honored to be here in Salo today and discuss the future of this unique Salo area. I am grateful for this opportunity given to me by Katri Killström and the organization behind today’s event. I have been a member of Finnish parliament since 2011 and one colorful year has passed in this interesting and challenging job. One of my main purposes as an MP from Varsinais-Suomi is to look after the well-being of my home county. I am worried about the situation here in Salo after a significant decrease in technology related jobs. Nevertheless I see some light in the end of the tunnel. Wide technological know-how is Salo’s priceless human capital resource and it should be exploited as much as possible in the near future. I can see great potential also in this room. Young and talented people are the source of new innovations and the hope for local economic growth.

As a member of the education and culture committee I follow the Finnish education system with high intensity. The great results achieved by Finnish universities of applied sciences to transform students to true professionals are good examples of success achieved here. Our school system is a valuable asset which should not be neglected. In spite of our relatively good current situation we have to be ready to face new global challenges and develop the level of education and research in whole Finland and in Varsinais-Suomi and especially in Salo. Natural Sciences, health care and social services, technology, Communication and transport and business administration which Turku University of Applied Sciences offers here in Salo unit are all essential degrees considering Finland´s welfare and Finnish business life.

Entrepreneurship is one of the key drivers of economic success. Different learning institutes in Finland should support ideas, innovations and encourage students to become entrepreneurs. That is what Salo needs. Active new small and medium size enterprises. My opinion is that government should focus even more on supporting SME’s by creating more favorable operational environment for new startups. In practice that means fluent financing and labor policy, investments on R&D and reasonable taxation. Nowadays co-operation among different branches of science in Finland is on a good level in many cases but growing demand exists for future developments in terms of innovations and more versatile know-how. Also international co-operation between our polytechnics and universities requires more attention by current government and ministry of education and culture.

I would like to highlight some points which are personally important for me in my daily work with education and culture committee. First of all the responsibility for other people and community. Students should be able to receive all possible support by educational institutes in all levels of education. I am especially worried about the mental health of young students and measures are required to improve the current situation. Concrete ways to enhance mental health besides special healthcare are, for example, to strengthen tutor system and support different social activities. As a former professional athlete I cannot skip sports here. Physical exercise keeps you in good condition and helps to carry on in life when it gets a bit harder sometimes. Often sports include social activities too. Highly recommended for everyone here. Other important factor is mentoring from since the first grade to final graduation. There is an obvious lack of mentoring in Finnish schools. It could often be described as way too passive despite the mandatory study coordination lessons. Good study coordination helps students to find suitable careers for themselves and mentoring also decreases the risks of social exclusion which is a serious problem. I am working to improve mentoring in Finnish schools.

Like I mentioned earlier in this speech you have existing valuable technological know-how and talented young people here in Salo. The location and existing infrastructure are also favorable considering technology related entrepreneurship. I would see this human capital combined to infrastructure and location as a great foundation for new startups and successful SME’s. Be active and keep innovating and new Nokias are possible. The Finns Party has not forgotten Salo, so heads up!

 

PTK 41/2012 vp

41. TIISTAINA 24. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.01

1) Suomen kokonaisvastuut euroalueen talouskriisissä
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 4/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman väläytteli puheenvuorossaan euron olevan johtavan oppositiopuolueen perussuomalaisten salarakas. Mielestäni tämä arvuuttelu on turhaa, koska eurohan on varattu ja julkisesti parisuhteessa hallituksemme kanssa. Suomen hallitus on myös eurosuhteensa myötä adoptoinut rakkaat lapsensa ERVV:n ja EVM:n. Hallitus on näemmä valmis seisomaan euron rinnalla niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin, vaikka suhteen väkinäinen jatkaminen ei ole enää Suomen edun mukaista.

Ketä hallitus edustaa, itseään ja euroa vai Suomea? Onko hallitukselle pakkoliitto euron kanssa merkittävämpi arvo kuin Suomen kansan edun ja tahdon vaaliminen?

Välikysymys Suomen kokonaisvastuista euroalueen talouskriisissä on paikallaan, hallitus kun tuntuu valuvan euron mukana askel askeleelta kohti kasvavia ongelmia ja sallivan samalla hiljaisesti liittovaltiokehitystä edistäviä toimia.

Suomen kokonaisvastuiden kasvattaminen on Kataisen hallituksen mukaan vastuunkantoa viimeisen päälle. Takausvastuiden määrää kasvatetaan aina uudelleen ja uudelleen. Milloin tämä kierre loppuu? Kuinka paljon vielä suomalaisten euroja tarvitaan tiskiin euroalueen kriisin sammuttamiseksi?

Tämä välikysymys käsittelee Suomen kokonaisvastuita euroalueen talouskriisissä. Hallituksen edustajien on turha verhota tätä välikysymystä väitteisiin, että perussuomalaiset vaatisivat eroa EU:sta ja eurosta. Nyt on siis kysymys Suomen takuiden jatkuvasta kasvattamisesta, ja sitä me perussuomalaiset vastustamme jyrkästi, ja muu oppositiohan tuli mukaan myös.

Arvoisa puhemies! Pienen valtiomme kirstu ei ole pohjaton, joten on selvää, että emme kykene kantamaan harteillamme kuin rajallisen määrän takausvastuutaakkaa, joka lähenee jo suuruusluokaltaan valtiomme budjettia. Samanaikaisesti joudumme leikkaamaan omista peruspalveluistamme ja suomalaisten hyvinvoinnista. Näin ollen mielestäni kohtuuton takausvastuiden kasvattaminen yli sietokykymme on Suomen näkökulmasta vastuutonta politiikkaa, ei vastuunkantoa, kuten hallitus väittää.

Edustaja Saarakkala kuvasi hallituksen eurotoimia osuvasti uhkapeliksi. Valitettavasti hallituksen valitsemassa eurohedelmäpelissä odotusarvo ei ole häävi, jos kuuntelee talousasiantuntijoiden ääntä. Brysseli voittaa ja Suomi häviää, ja siksi kannatankin edustaja Jääskeläisen esittämää epäluottamuslausetta hallitusta kohtaan.

 

 

PTK 38/2012 vp

38. KESKIVIIKKONA 18. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.02

1) Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä: Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle 2012
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kireä polttoaineverotus kirpaisee monia yritteliäitä suomalaisia, joiden jokapäiväinen leipä on riippuvainen pyörillä ja moottorilla varustetusta kulkuneuvosta. Eikö juuri ammatin harjoittamista ja yrittämistä sorsivaa verokehitystä tulisi välttää viimeiseen asti?

Helsingin keskustassa asuvalla kansalaisella on luonnollisesti pienemmät etäisyydet peruspalveluiden ääreen kuin pellon perukoilla asustavalla suomalaisella. Lisäksi julkisen liikenteen palvelutarjontaa ei tarvitse edes vertailla näiden kahden pitäjän välillä. Suomeksi sanottuna: tarve autoilulle normaaliin elämiseen liittyen on syrjäisillä seuduilla aivan eri luokkaa kuin suurimmissa kaupungeissamme. Auto on välttämätön väline elämiseen tietyillä alueilla maamme rajojen sisäpuolella, joten siihen liittyviä kustannuksia ei tule hallituksen toimesta hilata taivaisiin.

Toinen polttoaineverotuksen ohella autoiluun liittyvä keskeinen tekijä on tieverkostomme kunto. Kun tieverkoston ylläpitoon suunnattuja resursseja karsitaan, heijastuu tämä ennen kaikkea harvaan asuttujen alueiden teiden kuntoon ja ylläpitoon, eli toisin sanottuna: taas kerran kansalaisten tasa-arvoisuuskuilu valtion tarjoamien palvelujen osalta kasvaa postinumeron perusteella.

Turvallisuus on tärkeä, ellei jopa kaikista tärkein, asia puhuttaessa liikenteestä ja tieverkostosta. Menopelin turvaominaisuudet ja tieverkoston kunto määrittävät suurelta osin teillä liikkumisen turvallisuuden. Rankasta verotuksesta johtuen harvoilla on varaa viimeisen päälle turvalliseen autoon. Valtiovallan tuleekin omalta osaltaan edistää turvallista autoilua, ja käytännössä tämä tapahtuu panostamalla teiden kuntoon. Käytännön esimerkkinä tästä toimii Kasitie. Onnettomuusluvut tällä ruuhkaisella valtatiellä ovat hälyttäviä, ja jotakin pitäisi tehdä asian eteen. Ongelmat tämän tieosuuden osalta ovat olleet tiedossa jo todella pitkään ja suunnitelmia on laadittu, mutta nyt tarvitsisi ryhtyä jo tuumasta toimeen. Tämä taas vaatii rahallista panostusta, ja hallituksen tuleekin punnita uudemman kerran resurssiensa kohdistamista. Huomionarvoista on myös se, että Kasitien kunto ja kapeus hankaloittavat todella vilkasta rahtiliikennettä.

Varsinaissuomalaisena kansanedustajana ja meren läheisyydessä varttuneena kannan huolta laivaliikenteemme tulevaisuudesta. Rikkidirektiivi on meriliikenteemme kannalta tuhoisa asia. Miten jatkossa meriliikenteen kustannusten nousu mahtaa vaikuttaa taloutemme kilpailukykyyn? Yksi on ainakin varmaa: ei ainakaan positiivisesti. Teollisuus kärsii ja työpaikkoja lähtee, mutta sehän ei ole ilmeisesti riittävä syy laittaa kampoihin ja puolustaa Suomen etua tätä direktiivipommia vastaan. Tämäntyyppisissä asioissa me perussuomalaiset pyrimme vaalimaan Suomen etua viimeiseen asti.

Vielä muutama sama kilometrikorvauksista – aivan kuten edellinen puhuja, edustaja Hautalakin, puhui kilometrikorvauksista. Niihin ei tule kajota näin räikeällä tavalla, kuten hallitus on esittänyt. Se ei ole kohtuullista.

PTK 37/2012 vp

37. TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 150/2011 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastuullista politiikkaa ei ole lisätä takuita jatkuvasti. Edustaja Myllykoski puhui vastuullisesta, ja täytyy sanoa, että kyllä se on enemmän kosmetiikkaa, mitä Suomi on saamassa, jos kaikki tulee käsille. Palomuurista on puhuttu. Sen pitäisi olla suuri. Niin suurta palomuuria ei saada, että jos Espanja kaatuu, niin asia on käsitelty loppuun, ja sitä ei kestetä.

Edustaja Zyskowicz, eikö ole hyvä, että oppositiossa on puolue, jolla on selkärankaa, joka on pitänyt linjansa alusta lähtien: ei takuita?

 

PTK 34/2012 vp

34. KESKIVIIKKONA 11. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.02

3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valitettavasti euroalueen vanavedessä Suomenkin talous on ajautunut ahtaalle eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Mitä tapahtui esimerkiksi Suomen viennin vetovoimalle, joka euromyönteisten hallituspuolueiden mukaan oli suurelta osin unionin ja yhteisvaluutan ansiota? Tuonti ajoi ohi, ja kauppataseen alijäämä tuli ulos. Kun kassan pohja alkaa näkyä, on luonnollisesti ryhdyttävä säästötomiin ja leikkaustalkoot ovat edessä. Julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata viiltää kriittisesti pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvat valtionosuus- ja yliopistoindeksijäädytykset tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen osalta toivon, että hallituksella on suunnitelma yhä useamman ilman koulupaikkaa jäävän nuoren varalle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyhän on yksi hallitusohjelman teemoistakin. Yhteiskuntatakuuta on hehkutettu niin paljon, että sen on syytä myös toteutua 100-prosenttisesti – vai mitä, ministeri Gustafsson? [Ministeri Jukka Gustafsson nyökkää] On muuten hienoa, että olette vielä paikalla täällä.

Aikuiskoulutuksen määrärahojen 7,5 miljoonan euron suuruinen vähennys vuoteen 2015 mennessä ei ole omiaan edistämään suomalaista osaamista ja ammattitaitoa. Vaikka tämä vähennys kohdistetaankin lähinnä ei-tutkintoon johtavaan ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä ammatillisten erikoisoppilaitosten valtionosuuksiin, on myös pidettävä mielessä, että myös erityisosaaminen, josta ei erillistä tutkintosuoritusta saa, on arvokasta ja auttaa usein yksilöä myös työllistymään paremmin.

Haluan toki ilmaista myös tyytyväisyyteni hallituksen aikomukseen panostaa perusopetuksen laatuun, muun muassa pienentämällä opetusryhmien kokoja. Tämän lisäksi opintotuen sitominen indeksiin 1.9.2014 lähtien on hieno asia, mutta indeksikorotuksen olisi pitänyt toteutua jo kuluvana vuonna, kuten me perussuomalaiset ehdotimme.

Seuraava on suora lainaus tuoreesta kehyspäätöksestä: ”Kulttuuripoliitikassa tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoisen saatavuuden turvaaminen sekä kulttuurin ja luovien alojen työllisyyden vahvistaminen.” Tavoitteet ovat luonnollisesti tavanomaiseen tapaan hienoja. Puuttuisin kuitenkin luovien alojen työllisyyden vahvistamiseen. Esimerkkinä tästä toimii kirjailijoiden verrattain heikko asema Suomessa, vaikka he ovat keskeinen pala suomalaista sivistystä. Kirjailijan ansaintamalli on moniin muihin ammattikuntiin ja yksityisyrittäjiin nähden monimutkaisempi. Myytyjen kirjojen lisäksi lainauskorvaukset ovat tärkeä osa maailman kirjailijoiden tienestiä. Suomessa lainauskorvausjärjestelmä on pohjoismaisessa vertailussa lapsenkengissä, ja kirjailijamme saavat lainauskorvauksia huomattavasti vähemmän kuin kollegansa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tämä tekee monien suomalaisten ammattikirjailijoiden taloudellisesta asemasta tukalan, ja kirjailijoiden heikko taloudellinen tilanne heijastuu pitemmän päälle suomalaisen kirjallisuuden määrään ja laatuun. Lainauskorvausmäärärahan nosto kohtuulliselle tasolle olisikin hallitukselle hyvä näytön paikka osoittaa todellista kiinnostusta kulttuurin ja luovien alojen työllisyyden vahvistamiseksi muutenkin kuin pelkällä maininnalla kehyspäätöksessä.

Kirjailijoiden asemaa laajempi kokonaisuus on tarjota valtiovallan toimesta pienyrittäjyydelle puitteet menestyä maassamme. Siemenestä saattaa kasvaa puu, ja pienestä ovat suuretkin yritykset ponnistaneet. Näin ollen verotuksella ei pidä taklata suomalaisia pienyrittäjiä ja heidän orastavia ideoitaan yli laidan. Energia- ja polttoaineverotuksella ei kannattaisi puolestaan heikentää teollisuuden kilpailukykyä. Lisäksi kilometrikorvausuudistus vaikeuttaa monien toimeentulonsa hankkimiseen autoa tarvitsevien asemaa.

Ympäristönsuojelu on todella tärkeä asia maapallomme tulevaisuuden kannalta, mutta ennen konkreettisiin toimiin ryhtymistä tulee punnita huolella niiden kokonaisvaikutukset elinkeinoelämän ja ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeita, ja välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnoissa ei yksinkertaisesti ole tilaa veronkiristyksille, etenkään pienituloisten kansalaisten osalta. Tasaverokehitys on valitettavasti taas harpannut yhden askeleen eteenpäin. Pieneläkeläiset ja lapsiperheet ovat jo aivan kestämättömässä tilantessa.

Veteraaneille luvatusta lisärahasta kuntoutukseen hallitus ei kerta kaikkiaan voinut livetä. Se on hyvä. Perussuomalaiset eivät turhaan painostaneet hallitusta tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Kansamme terveyteen ja hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ennalta ehkäisevästi varmistamalla omavaraisuus puhtaan ruuan tuotannossa ja lisäämällä liikuntaa (Puhemies koputtaa) sekä henkistä hyvinvointia. Maksulappu yhteiskunnalle näiden asioiden laiminlyömisestä kasvaa koko ajan.

Yhteenvetona hallitukselle: Oman maan hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Jatkuva lisätakuiden myöntäminen EU:n kriisimaille on jäädytettävä. (Puhemies koputtaa) Kansalaistemme sietokyky on jo äärirajoilla.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: No niin, ja sitten hyvin napakka vastauspuheenvuorokierros. Edustaja Männistö aloittaa. Puolenkymmentä vastauspuheenvuoroa mahtuu tähän.

 

PTK 33/2012 vp

33. TIISTAINA 10. HUHTIKUUTA 2012 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 28/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että Yle-verotuksessa on päästy ratkaisuun, mutta kuten olemme jo kuulleet, niin varsinkin yrittäjien kohdalla ja niillä ihmisillä, jotka eivät pysty Ylen palveluja käyttämään, täällä on vielä epäkohtia, joihin pitää puuttua. Ministeri Kiuru jo vastasikin osaltaan siihen, mutta vielä kysyisin, onko todennäköistä, että valiokuntakäsittelyjen jälkeen tulisi muutoksia näihin epäkohtiin.

Sitten myös tämä ihmisten käsitys siitä, kuka joutuu mitäkin maksamaan: tämä tiedotus ei ole vielä oikein perille mennyt, ja tulee paljon kyselyjä ihmisiltä, eläkeläisiltä, joutuuko maksamaan ja mitä

PTK 32/2012 vp

32. PERJANTAINA 30. MAALISKUUTA 2012 kello 13.00

3) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2011
Lähetekeskustelu

Kertomus K 3/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ihmisoikeusloukkaukset jatkuvat ympäri maailmaa, ja tuntuu sellaiselta, että ihminen ei ole kyllä paremmaksi tullut. Kansainvälisten järjestöjen toiminta on ensiarvoisen tärkeää, mutta niiden vaikutuksia pitäisi tehostaa, ja siinä se probleema onkin, millä.

Etyjin profiilia myös pitäisi nostaa, ja tiiviimpi yhteistyö Pohjoismaiden välillä voisi vahvistaa tätä hanketta. Olen varajäsenenä Etyjissä ja mielenkiinnolla seurannut kokouksissa, miten Suomen asemaa ja toimintamahdollisuuksia Etyjissä vahvistettaisiin. Uusia tuulia on pohdittu, ja luulenpa, että asia paranee tulevaisuudessa.

Kun politiikka ja urheilu sekoitetaan, niin se ei tiedä hyvää. Edustaja Kanervalla oli erittäin hyvä pointti MM-kisojen kohdalla, miten niissä toimitaan. Täytyy muistaa, että MM-kisat ja urheilukisat yleensä ovat tärkeä yhdistävä tekijä kansojen välillä, ja se politiikan sekoittaminen liikaa urheiluun ei ole hyväksi.

Hyvää pääsiäistä!

 

PTK 31/2012 vp

31. TORSTAINA 29. MAALISKUUTA 2012 kello 16.00

26) Kerjäläisilmiön kitkeminen

Suullisen kyselytunnin asia SKT 26/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Romania kuuluu EU:hun, ja yksi kriteereistä on, että hoidetaan vähemmistöjen asiat. Kysynkin: kuinka paljon hallitus on ollut tekemisissä jopa suoraan Romanian valtion kanssa tämän ongelman osalta, joka nyt on laajentunut tänne Suomeen asti?

 

PTK 30/2012 vp

30. KESKIVIIKKONA 28. MAALISKUUTA 2012 kello 14.02

2) Itämeri-yhteistyön vahvistaminen
Ajankohtaiskeskustelu

Keskustelualoite KA 3/2011 vp Susanna Huovinen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Puolan ja Venäjän vastuunkanto Itämeren tulevaisuudesta ei ole läheskään riittävällä tasolla. Suomi on sitä vastoin kantanut esimerkillisesti taloudellisen vastuunsa kyseessä olevassa asiassa. Hallituksen ja meppiemme on syytä edistää yhteistyötä Itämerta ympäröivien maiden kanssa niin, että vesistön suojelemisen tärkeys ymmärrettäisiin myös koko EU:n kannalta.

Suomen maatalous on kriisissä, ja pitääkin huolehtia siitä, että suhteutetaan suojelutoimenpiteet niin, etteivät maajussit kuole sukupuuttoon maassamme. On huomioitava, että Pietarin ympäristön maataloustuotanto on kasvanut voimakkaasti, ja se on uusi uhka Suomenlahden ravinnekuormitukselle. Öljykatastrofin todennäköisyys kasvaa koko ajan, joten varotoimenpiteisiin on varauduttava.

Jos rikkidirektiivi tulee voimaan esitetyssä ajanjaksossa eikä siirtymäaikaa lisätä, se merkitsee Suomelle suurta työttömyyttä, ja kysyisinkin ministeri Niinistöltä, onko hän sitä mieltä, että suurta työttömyyttä ei seuraisi näin nopeassa direktiivin käyttöönotossa.

Edustaja Kanerva otti Itämeri-tutkimuksen esille. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, että siihen pitää panostaa tulevaisuudessa edelleen.

 

PTK 30/2012 vp

30. KESKIVIIKKONA 28. MAALISKUUTA 2012 kello 14.02

5) Laki tuloverolain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 5/2012 vp Esko Kiviranta /kesk:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Omaishoitaja ei hoida rahan takia läheistään. Kysymyksessä on rakkaus ja välittäminen läheistä kohtaan. Omaishoitajien taloudellinen tilanne on todella huono, koska korvaus siitä omaishoidosta on heikko. Edustaja Kivirannan lakiehdotus on erittäin kannatettava, ja hallituksen pitääkin nyt tehdä kädenojennus omaishoitajia kohtaan, koska tulevaisuudessa maamme tarvitsee omaishoitajia lisää ja valtio säästää, koska laitospaikat olisivat paljon kalliimpia. Ja kaiken lisäksi se tärkein asia, inhimillisyys, toteutuu, jos omaishoitaja jaksaa jatkossakin.

 

PTK 26/2012 vp

26. TIISTAINA 20. MAALISKUUTA 2012 kello 14.06

1) Lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 3/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jos kotihoidon tukea nyt pienennetään kolmesta kahteen vuoteen, se tarkoittaa automaattisesti sitä, että päiväkodeissa ryhmät suurenevat entisestään. Soitin ja olen ollut yhteydessä sisareni kanssa, joka on ollut yli 40 vuotta Helsingissä lastentarhanopettajana. Viesti henkilökunnalta on, että lapsi, alle kolmevuotias varsinkin, tarvitsee rakkautta, lämpöä ja syliä. Tällä hetkellä heillä ei ole riittävästi aikaa antaa sitä syliä. Myös maahanmuuttajalapsia on tullut paljon, ja heidän vanhempansakin tarvitsevat erikoisvastauksia kysymyksiinsä ja probleemoihinsa. Onko se signaali, että lapsia pitäisi tehdä jo edellisen hallituksen toiveitten mukaan paljon tähän maahan, oikea tuleville lapsentekijöille, kannattaako tähän maahan tehdä, jos lasten asemaa ja perheitten asemaa vaikeutetaan? Missä ovat nämä oikeat säästöt, (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!) jotka tulisivat tämän kotihoidon tuen…

 

PTK 22/2012 vp

22. TIISTAINA 13. MAALISKUUTA 2012 kello 14.01

4) Hallituksen esitys eduskunnalle lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
Osittain ainoa, osittain toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 141/2011 vp

Lakivaliokunnan mietintö LaVM 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomessa poliiseilla on todella liian vähäiset mahdollisuudet selvittää lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joten poliisien resursseja on lisättävä. Täällä on keskusteltu nyt niin yhtäläisesti asiasta, että todennäköisesti saamme tähän parannuksen myös lain muodossa. Meidän täytyy myös muistaa, että näillä pedofiileilla on kaikilla myös läheisiä ihmisiä, joten kanssaihmisillä on vastuu: jos pääsee selville, että on vakava epäilys lapsiin kohdistuvasta rikkeestä, niin läheisillä ihmisillä on myös velvollisuus siitä ilmoittaa eteenpäin. Ja Ben Zyskowiczille kiitos erittäin hyvästä puheenvuorosta!

 

PTK 19/2012 vp

19. KESKIVIIKKONA 7. MAALISKUUTA 2012 kello 14.01

1) Hallituksen kuntauudistus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 2/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet tähän mennessä jo satoja puheita, jotka ovat käsitelleet tätä välikysymystä ja varsinkin tietysti kuntien taloudellista tilannetta. Mutta ei pidä unohtaa, että jos puhumme suurkunnista, niin mahdollisesti menetämme jotain todella arvokasta. Nimittäin me puhumme silloin identiteetistä, kulttuurista, kuntien erikoispiirteistä. Ne me voimme menettää ikuisiksi ajoiksi, jos menetämme pienet kunnat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistushanke on ikään kuin yksi osa suurta yleiseurooppalaista identiteettivarkautta, joka pyritään puskemaan läpi huomioimatta kansan mielipidettä asiasta. Säästötavoitteet ovat luonnollisesti vahvasti läsnä tämän hetken poliittisessa päätöksenteossa, mutta hallituksen tulisi nähdä kaikki kuntauudistuksen ja loputtoman keskittämisen varjopuolet ja niiden todellinen vaikutus kuntalaisten elämään sekä suomalaiseen identiteettiin. Kuntauudistus edustaa kaiken lisäksi luonteeltaan pysyvää muutosta, jonka kumoaminen vasta olisikin hankalaa.

Taloudellisia säästöjä, joita kaavaillaan saavutettaviksi muun muassa hallinnon ja terveydenhuollon keskittämisellä, voitaisiin hyvinkin saavuttaa myös ilman kuntien pakkoliitoksia. Hallinnon osalta merkittävä ongelma olisi uusien ja vanhojen virkojen yhteensovittaminen ja tämän henkilöstöhallinnolle aiheuttamat haasteet. Lisäksi hallinnon uusiminen ottaa aikansa, ja tähän uppoaa luonnollisesti valtaisasti resursseja. Riskinä olisi myös muodostuva byrokratiapommi, joka olisi erittäin räjähdysherkkä. Samalla monien kuntien kohdalla jo olemassa olevat hyvät hallintokoneistot ja pitkällä aikavälillä muodostuneet toimivat käytänteet romutettaisiin ja korvattaisiin jollain, minkä toimivuudesta ei kukaan pysty menemään takuuseen. Suoraan sanottuna aikamoista uhkapeliä.

Terveydenhuollossa keskittäminen on parempi vaihtoehto kuin hallinnossa. Toki tässäkin yhteydessä tulee suorittaa perusteellinen, tapauskohtainen harkinta, ennen kuin sännätään suin päin päätöksentekoon. Terveydenhuollon alueellisesta keskittämisestä löytyy jo esimerkkejä. Toimivia käytäntöjä voitaisiin soveltaa jatkossa laajemminkin, ja kokemuksen kautta viisaampina saatettaisiin myös välttää sudenkuoppia. Kyllä, mutta näin mutkaton asia ei ole. Etenkin terveyspalveluita tarvitsevilla ihmisillä on monesti erilaisista rajoitteista johtuen keskimääräistä enemmän vaikeuksia siirtyä paikasta toiseen. Näin ollen terveyspalvelujen tulee olla lähellä niiden käyttäjiä, joten tästä näkökulmasta keskittäminen on kyseenalaista.

Kuntauudistus riepottelee erityisesti harvaan asuttujen seutujen asukkaita. Monesti suurimpina kärsijöinä ovat vanhukset, joilla ei ole mahdollisuutta matkustaa yhä kauemmaksi siirtyvien palvelujen perässä. Mielestäni suomalaisilla, niin helsinkiläisellä kuin lieksalaisellakin, tulisi olla mahdollisuus tiettyihin peruspalveluihin. Tästä perustuslaki ja hallituskin ovat samaa mieltä. Kuitenkin kuntauudistuksen näyttämä suunta johtaa yhä useammin tilanteeseen, jossa elämisen kannalta keskeisetkin palvelut karkaavat monien kohdalla saavuttamattomiin.

Ministeri Virkkunen mainitsi puheenvuorossaan, että peruspalvelut turvataan kaikkialla. Tämä ei mielestäni kuitenkaan ole millään mahdollista, jos julkaistut kuntakartat toteutuvat ja palvelut keskitetään. Kuntaministerin puheessa ilmoitettiin kuntauudistuksen valmistelun tapahtuvan kuulemalla kuntia ja kuntalaisia. Tapahtuuko tämä hallituksen tyyliin kuulemalla vain harvoja ja valittuja asiantuntijoita ja virkamiehiä? Varmaankin. Eikö avointa päätöksentekoa ja demokratiaa edustaisi paremmin esimerkiksi neuvoa-antavien kansanäänestyksien järjestäminen? Näin kuntalaisten todellinen ääni kantautuisi päätöksentekijöiden korviin – jos tätä ylipäätään halutaan.

Kuntien tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei ole riemun aihe. Valtiovallan näkökulmasta jotain pitäisi tehdä asialle. Ennen kuin sännätään suin päin leikkaamaan ja liimaamaan isänmaamme karttaa, pitäisi analysoida tarkkaan syitä, miksi nykyiseen tilanteeseen on ajauduttu. Päätöksenteossa pitää suomalaisten hyvinvoinnin olla etusijalla. Keskeinen kysymys on mielestäni se, onko kunnille annettu valtakunnallisen päätöksenteon toimesta riittävät edellytykset menestyä. Valtion onkin huolehdittava siitä, että kunnilla on riittävät voimavarat hoitaa niille annetut tehtävät. Tässä nykyinen hallitus ei ole onnistunut, ja siksi Pirkko Mattilan esittämä epäluottamuslause on paikallaan.

Lopuksi vielä oman maakuntani tilannetta käsiteltäessä: aivan kuten edustaja Taimela sanoi, Suur-Salolla on vaikeuksia. Siihen yhdistettiin kymmenen kuntaa, (Puhemies koputtaa) ja vaikeuksia todella on esiintynyt. Samoin Masku-Lemu-Askainen on uusi kuntauudistus, joka tehtiin viime vuonna, ja nyt jo pohditaan uutta.

 

PTK 15/2012 vp

15. KESKIVIIKKONA 29. HELMIKUUTA 2012 kello 14.03

2) Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Noin puolitoista tuntia sitten edustaja Kalliorinne arvosteli, että perussuomalaiset ratsastavat veteraanien kustannuksella. Huomioisin sen asian, että näin ei suinkaan ole. Tämä eduskunta on käsittääkseni paikka, missä epäkohtia tuodaan esille ja asioista puhutaan vapaasti. Edelliset hallitukset eivät ole veteraanien asioita hoitaneet.

Ministeri Wallinilta kysyisin asevelvollisuuden pituudesta: Kuinka palvelusajan haasteisiin pystytään vastaamaan, jos asevelvollisuuden pituus lyhenee entisestään? Eikö sitten tule jo vaaratilanteitakin?

Sitten vielä edustaja Huoviselle: Varjobudjettiimme voi tutustua. Sieltä löytyy monta hyvää vastausta kysymyksiinne.

Myös edustaja Kymäläinen otti esille sotaveteraanit. Äsken tuli vastattua siihen, että perussuomalaiset arvostavat heitä todella kovin paljon eivätkä ratsasta sillä asialla.

Rauhanturvaajia on omassa lähipiirissäni paljon (Puhemies koputtaa) ja samoin myös perussuomalaisissa, joten heitä arvostamme.

PTK 15/2012 vp

15. KESKIVIIKKONA 29. HELMIKUUTA 2012 kello 14.03

2) Puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kuultu hyvin paljon mielipiteitä ja arvostelua Puolustusvoimien leikkauksista, mutta ensi perjantainahan mitataan sitten äänestyksessä se todellinen kanta.

Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä. Valtioneuvoston yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mallia 2010 mainitaan, että ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen”.

Käynnissä oleva puolustusvoimauudistus ei todellakaan edesauta turvallisuusstrategian menestyksekästä läpiviemistä vaan nakertaa meille perinteisesti niin arvokkaan maanpuolustuksemme uskottavuutta. Maantieteellinen sijaintimme Euroopan koillisnurkassa ja maamme pinta-ala tuovat omat erityisvaatimukset maanpuolustuksemme toteuttamiselle.

Tosiasia on myös, että viime kädessä vastaamme turvallisuudestamme itse, ja näin ollen toimivat ja uskottavat Puolustusvoimat ovat merkittävässä roolissa. Maanpuolustustarpeemme huomioiden tarvitsemme riittävän suuren ja toimivan reserviläisarmeijan. Varuskuntien lakkauttaminen ja jalkaväkimiinojen kieltäminen kuitenkin heikentävät maanpuolustuksemme toimintakykyä merkittävästi.

Näiden lisäksi Puolustusvoimien ruokahuollon uudistaminen on askel väärään suuntaan. Varuskuntien olemassaolo on tärkeä osa yleistä maanpuolustustahtoa. Samalla katoaa runsaasti työpaikkoja ja monet lakkautettujen varuskuntien pitäjät kokevat todella rajun kolauksen taloudessaan. Lisäksi tapa, jolla puolustusvoimauudistus nuijitaan läpi ilman, että meillä kaikilla kansanedustajilla olisi todellista mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kulkuun, on vähintäänkin kyseenalainen.

Turvallisuusstrategian mukaan kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen johtuen niiden vastuusta ylläpitää yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja. Kun kunnilta leikataan varoja, siirtyy samalla myös turvallisuusvastuu kuntien toimintojen osalta entistä enemmän valtiolle. Toivottavasti myös tähän on kasvavassa määrin varauduttu puolustusvoimauudistuksessa.

Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta tämänhetkinen kehitys huolestuttaa minua ja varmasti vielä enemmän monia Puolustusvoimissamme työskenteleviä maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan ammattilaisia. Tämän huolen lisäksi Suomen armeijan sotilaan riski jäädä työttömäksi on nyt suurempi kuin koskaan. Erilaiset uhkakuvat lisääntyvät, mutta valmiutemme heikkenee jatkuvien leikkauspaineiden alla. Nyt olisi vedettävä henkeä ja mietittävä uudemman kerran Puolustusvoimiemme roolia ja vähintäänkin pidettävä kiinni siitä, mitä meillä on.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen rajut leikkaukset rapauttavat vakavasti Puolustusvoimiamme laajalla rintamalla. Edustaja Niinistön asiantunteva, perusteellinen ja yksityiskohtainen selvitys tulevien leikkausten seurauksista pisti ajattelemaan – toivottavasti myös hallituksen edustajat.

Arvoisa puhemies! Edellä esitetyn perusteella kannatan edustaja Niinistön esittämää epäluottamuslausetta hallitusta vastaan.

PTK 14/2012 vp

14. TIISTAINA 28. HELMIKUUTA 2012 kello 14.04

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Kreikan valtion velkajärjestelyä ja Kreikalle annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Näistä Suomen vakuuksista on puhuttu täällä hyvin paljon, ja täytyy todeta, että jos ne niin loisteliaat olisivat, niin kaikki muut Euroopan maat haluaisivat myös samanlaiset vakuudet samoilla ehdoilla. (Pia Viitasen välihuuto) Kuinka ollakaan, yksikään ei halunnut, niin loistavat vakuudet Suomi on saanut.

Kreikan vaikeudet kasvavat päivä päivältä. Uuden tukipaketin ehtojen myötä Kreikka ajautuu varsinaiseen umpisolmuun pyrkiessään suorittamaan lukuisat vaaditut lakimuutokset. Sen on muun muassa kajottava perustuslakiinsa ja vietävä läpi lähes 40 erilaista vero-, eläke- ja palkkauudistusta. (Miapetra Kumpula-Natri: Onko se hyvä vai huono asia?) Samalla tavallisten kansalaisten elämä on Kreikassa tällä hetkellä tukalaa. Mielenosoitukset, lakkoilu ja yleinen taloudellinen ahdinko heijastuvat voimakkaina jokapäiväiseen elämään.

Edes IMF:n velkakestävyysraportti ei ole vakuuttunut Kreikan pääsystä takaisin markkinoille vuoteen 2015 mennessä, ja lisätukipakettien tarve koittanee taas uudestaan ja uudestaan. Kreikan kansan kärsimyksistä tulisi tehdä loppu niin pian kuin suinkin mahdollista. Selkeä vaihtoehto olisi hallittu velkasaneeraus ja ero eurosta IMF:n ja muun euroalueen tukemana. Takaushanat tulisi sulkea ja rahavirrat yksityisten sijoittajien riskien kattamiseen katkaista. Kertaus on opintojen äiti, ja tämä toimii asiaan kuin asiaan.

Kreikan tilannetta on nyt mielestäni käyty juurta jaksaen läpi riittävän monta kertaa, joten luulisi jo hallituksen erottavan tosiasiat kaunokuvitelmista. Hallituksessa kehdattiin jopa pitää Kreikan tukemista jossain määrin rationaalisena sijoitustoimintana. Minusta tämä on aika paksua. Edustaja Soini on tukipakettiasiassa ollut oikealla polulla jo pitkään, kun taas hallitus pyrkii Ateenaan Siperian kautta, ja kansa maksaa tämän retken kustannukset.

Hallituksen tulisi vakavasti harkita linjansa muuttamista Kreikan pelastusoperaatiossa ja laittaa stoppi tukipaketeille. Kreikan talouden elpyminen terveellä tavalla alkaa vasta, kun maa saa oman valuutan, joka tarjoaa uudenlaisen kasvualustan nykyisen pattitilanteen sijaan. Suomen osalta tämä tarkoittaisi takausvastuiden kevenemistä, ja meille jäisi voimavaroja keskittyä ratkomaan oman maamme lukuisia ongelmia, kuten esimerkiksi sosiaalitukien indeksikorotusten tulevaisuutta.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin esitystä eli hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

 

PTK 12/2012 vp

12. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2012 kello 16.02

9) Työn ja korkeakouluopintojen yhdistäminen

Suullisen kyselytunnin asia SKT 9/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olin eilen Varsinais-Suomen osakunnan tilaisuudessa. He kutsuivat minut, halusivat tietää kansanedustajan työstä. Ministeri Gustafssonin lausuma työnteosta puhutti kovin, ja heidän viestinsä on, että näitä hanttihommia pitää saada tehdä. Millä he tulevat toimeen, jos ei näitä lisätöitä saa tehdä vapaasti tai jos ei ministeri ole sitä mieltä? Vielä kun ajatellaan, että opintotuki indeksiin sidottuna on vasta 2014 voimassa eikä 2012 loppuun mennessä niin kuin perussuomalaiset ehdottivat, niin millä tosiaan tulee toimeen opiskelussa, jos ei saa töitä tehdä? On pakko.

 

PTK 10/2012 vp

10. TIISTAINA 21. HELMIKUUTA 2012 kello 14.02

5) Laki ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta ja -vuokrauksesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 45/2011 vp Markku Rossi /kesk ym.:

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastavuoroisuus on aivan oleellinen osa kahden valtion välillä. Kun tehdään maakauppoja, niin molempien pitää saada niitä tehdä vapaasti. Jos ajattelemme sitä, että valtion johto on jo useamman vuoden yrittänyt tätä asiaa ottaa esille onnistumatta siinä ja pääsemättä eteenpäin, niin mielenkiinnolla odotamme, kun tulee uusi presidentti, saako hän asian avatuksi.

 

PTK 8/2012 vp

8. TORSTAINA 16. HELMIKUUTA 2012 kello 16.01

2) Laki sotasyyllisyysoikeuden tuomioiden purkamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 54/2011 vp Reijo Tossavainen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Taloudellisesti hallitus ei ole huomioinut veteraaneja menneinä aikoina, eikä tänä päivänäkään, tarpeeksi. Aivan kuten edustaja Jalonen sanoi, tämä Tossavaisen aloite on erittäin kannatettava, koska se merkitsisi henkisesti sotiemme veteraaneille, jotka vielä elävät, hyvin paljon.

Puhemies Eero Heinäluoma: Ja sitten mennään puhujalistaan, ja tässä seuraavaksi edustaja Tuppurainen, anteeksi Tuupainen. Alkaa olla pientä väsymystä tässä.

 

PTK 5/2012 vp

5. PERJANTAINA 10. HELMIKUUTA 2012 kello 12.03

1) Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2012 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä
Keskustelu

Pääministerin ilmoitus PI 1/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! 70 kuntaa, automaattisesti tämä tarkoittaa kyllä pakkoliitoksia, ainakin jonkun verran. Kansalaispalautetta me olemme varmaan kaikki saaneet hyvin paljon, ja eräässäkin verrattiin tätä kuntarakennetta neuvostoajan kolhoosimeininkiin.

Edustaja Lapintie ihmetteli, miksi perussuomalaiset ovat niin Puolustusvoimien leikkauksia vastaan. Voin hänelle vastata, että koska meidän mielestämme turvallisuutemme, alueellinen puolustus ja maanpuolustustahto ovat näillä leikkauksilla erittäin suuressa vaarassa. Samoin hän väläytteli vähän, että asevelvollisuutta pitäisi lyhentää oleellisesti, ja varmaan seuraava porras onkin sitten kirjekurssit. Mielestäni sitä ei voisi millään ajatella enää lyhennettäväksi: asevelvollisuuden pituus ei ole kovin pitkä Suomessa. Puolustusvoimauudistuksessa iso kysymys on sodan ajan reservin määrä. 1990-luvun alussa se oli puoli miljoonaa, tällä hetkellä 350 000 ja uudistuksen jälkeen 230 000. (Puhemies: Ja nyt minuutti täynnä!) Joten: näillä eväilläkö Suomea tullaan puolustamaan?

 

Turvallinen EU, turvallisempi Suomi? Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 ja tulevaisuuden haaste

Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä. Valtioneuvoston yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mallia 2010 mainitaan, että Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen.

Vielä maailmansotia edeltävään aikaan turvallisuusstrategia oli verrattain selkeä nykytilanteeseen nähden. Käytännössä varauduttiin lähinnä maiden välisiin konflikteihin, eikä terrorismiuhka ollut tuolloin läsnä samaan malliin kuin tänä päivänä kyberhyökkäyksen kohteeksi joutumisesta puhumattakaan.

On hyvä, että EU-maiden kesken on varauduttu kriisinhallintaan erilaisten uhkakuvien toteutuessa. Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen osa on Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, jossa lähtökohta on unionin yhteinen puolustus, kun Eurooppa-neuvoston yksimielinen päätös näin vaatii. Jos miettii EU-jäsenvaltioiden vaihtelevia kriisinhallintavalmiuksia herää kysymys kuinka melko epäyhtenäiset sotavoimat ovat valmiita toimimaan merkittävän kriisitilanteen koittaessa? Toki järjestetään yhteisiä sotaharjoituksia ja suunnitellaan yhteistä turvallisuusstrategiaa, mutta tämä ei ole mielestäni tarpeeksi Suomen näkökulmasta. Ainakaan maiden välisiin konfliktitilanteisiin ei varautuminen Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulausekkeen puitteissa ole riittävää.

EU-alueen koillisnurkassa sijaitsevan pinta-alaltaan suuri maamme ei voi liikaa luottaa muun Euroopan apuun kriisitilanteessa. Viime kädessä vastaamme turvallisuudestamme itse ja näin ollen toimivat puolustusvoimat ovat keskeinen tekijä. Maanpuolustustarpeemme huomioiden tarvitsemme riittävän suuren ja toimivan reserviläisarmeijan. Varuskuntien lakkauttaminen ja jalkaväkimiinojen kieltäminen kuitenkin heikentävät maanpuolustuksemme toimintakykyä merkittävästi.

Turvallisuusstrategian mukaan kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, johtuen niiden vastuusta ylläpitää yhteiskunnan kannalta tärkeitä toimintoja. Kun kunnilta leikataan varoja siirtyy samalla myös turvallisuusvastuu kuntien toimintojen osalta entistä enemmän valtiolle. Toivottavasti myös tähän on kasvavassa määrin varauduttu.

Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta tämän hetkinen kehitys huolestuttaa minua ja varmasti vielä enemmän monia puolustusvoimissamme työskenteleviä maanpuolustuksen ja kriisinhallinannan ammattilaisia. Tämän huolen lisäksi Suomen armeijan sotilaan riski jäädä työttömäksi on nyt suurempi kuin koskaan. Erilaiset uhkakuvat lisääntyvät, mutta valmiutemme heikkenee jatkuvien leikkauspaineiden alla. Nyt olisi vedettävä henkeä ja mietittävä uudemman kerran puolustusvoimiemme roolia ja vähintäänkin pidettävä kiinni siitä mitä meillä on. Mitä EU:n yhteiseen puolustusjärjestelmään tulee niin on hyvä myös kouluttaa joukkoja ja suunnitella kalustohankintoja tätä silmällä pitäen. Tämä ei vaan saa johtaa perinteisten sotavoimiemme heikkenemiseen. Päinvastoin. Maanpuolustuksessamme tulisi varautua uusiin uhkakuviin kehittämällä ja uudistamalla kalustoa ja koulutusta vastaamaan yhä paremmin 2010-luvun turvallisuustarpeita. Tämän toteutuminen jatkuvilla maanpuolustukseen kohdistuvilla leikkauksilla ei ole oikea polku.

 

Ritva Elomaan puhe Turun kirjastossa 20.02.2012 Turvallinen EU, turvallisempi Suomi?
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 ja tulevaisuuden haasteet.

Kuva

Kuvateksti : Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa
Kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ilkka Kanerva

 

Kuva

Kuvateksti : Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen, valtioneuvoston kanslia,
VTT Pekka Visuri, Aleksanteri-instituutti, Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa,
Kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan jäsen Ilkka Kanerva

Comments are closed