Puheet 2013

135. TORSTAINA 19. JOULUKUUTA 2013 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen (HE 112/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Hallituksen esitys HE 193/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp

Talousarvioaloite  TAA 1-423, 425-428, 430-576/2013vp

Pääluokka 33
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Alueellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoiset sekä laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ehdottoman tärkeitä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla haasteita riittää. Keskittämisen ja palveluiden riittävän saavutettavuuden välinen tasapainoilu ei ole helppoa. Ei etenkään tällä hetkellä, kun vallitseva taloudellinen tilanne ei ole paras mahdollinen. Sote-palveluiden osalta tulee kuitenkin pitää mielessä se, että niiden tulee olla kaikkien oikeus riippumatta asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta. Varakkailla kansalaisilla on varaa hoidattaa itsensä yksityisillä klinikoilla eikä sossun luukuille ole tarvetta mennä jonottamaan. Eli käytännössä sote-palvelut koskettavat eniten heikommassa asemassa olevia kansalaisia. On ymmärrettävää, ettei joka kylässä voida ylläpitää massiivista sairaalaa. Keskittämistä luonnollisesti tarvitaan.Toisaalta mihin rajaa vedetään? Kuka päättää, mikä sairaala tai sosiaalitoimisto lakkautetaan? Näissä kysymyksissä pitää ajatella inhimillisesti ja ottaa huomioon pieni ihminen. Tällä hetkellä hallituksen keskittämislinja uhkaa maamme kattavaa sosiaali- ja terveyspalveluiden verkostoa, ja tästä näkökulmasta epätasa-arvo kasvaa entisestään. Eri tapoja toimintojen tehostamiseksi tulee analysoida huolella ennen kuin lähdetään edes miettimään esimerkiksi sairaalan lakkauttamista.On väärin, että Suomi on toisaalla sote-palveluiden osalta hyvinvointiyhteiskunta ja toisaalla taas ei. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa sijaitseva Askaisten terveysasema on hyvä esimerkki terveysasemasta, jonka paikallinen merkitys on mittaamattoman arvokas osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Käytännössä aseman lakkauttaminen kasvattaisi tuhansien ihmisten etäisyyttä terveyspalveluihin. Siellä kerättiin adressi, johon tuli valtavasti nimiä, ja toistaiseksi terveysasema saa olla ja toimia. Vastaava tilanne on ajankohtainen valitettavan monin paikoin maassamme.Lastensuojelun palvelut ovat keskeinen osa sosiaalitoiminnoissa. Mielestäni lastensuojeluun tulisi panostaa nykyistä enemmän, koska sen toimivuudella on kauaskantoiset seuraamukset. Lastensuojelusta säästetyt eurot voivat koitua todella kalliiksi tulevaisuudessa. Talousarvioaloitteessani esitän 750 000:ta euroa lisäystä lastensuojelun palveluiden laadun parantamiseksi myös Varsinais-Suomessa.

Sotiemme veteraanien asiat on hoidettava kuntoon pikimmiten, koska siihen ei enää kauan ole mahdollisuutta. Hallitus ei ole mielestäni talousarviossa varannut riittävästi varoja veteraanien kuntoutukseen, vaikka hieman lisää on tulossa, mikä on hyvä asia. Myös sotavammalaki vaatisi uudistusta. Ministeriön tulisi kiinnittää huomiota lainsäädännön uudistamiseen muun muassa siten, että myös lievästi vammautuneet veteraanit saisivat korvauksen ja riittävän kuntoutuksen. Todellisuudessa sotaan osallistuneet ovat jo niin iäkkäitä, ettei vammaisuusprosentteja pitäisi laskea ollenkaan vaan antaa kaikki tarpeellinen hoiva kaikille sotiemme veteraaneille. Tämä edellyttää riittäviä resursseja sekä toimivaa hakujärjestelmää. Paikkakuntien väliset erot saattavat olla suuria tässäkin asiassa.

Veteraanien kuntoutus on muiden pääluokan 33 asioiden tapaan asia, jossa tasa-arvon tulisi toteutua nykyistä paremmin. Viime vuosina kuntien ja veteraanijärjestöjen yhteistyön parantuminen on ollut veteraaneille suunnattujen palveluiden kehittämisen osalta positiivinen asia. Toki parantamisen varaa tässäkin vielä on. Veteraanien tilanteen parantamiseksi tein talousarvioaloitteen, jossa ehdotan runsasta lisäystä rintamaveteraanien kuntoutukseen ja kotihoitoon. Fyysisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi annan paljon painoarvoa henkisen hyvinvoinnin edistämiselle. Näin ollen päätin talousarvioaloitteessani ehdottaa lisää rahoitusta myös veteraanien ystävätoiminnan edistämiseen. Verrattain pienellä rahallisella panostuksella voitaisiin saada tässä asiassa paljon hyvää aikaan. Tällaisesta ystävätoiminnasta on jo alustavia suunnitelmia tehty.

Lopuksi, arvoisa puhemies, lähettäisin terveisiä sotiemme veteraani Kalervo Savolaiselle sinne Kuopion suuntaan ja kiitän kolmen ritarin taisteluasemissa olevasta kirjasta. Hän oli yhtä aikaa tuolla Tampere-talossa itsenäisyyspäivänä, mutta meidän tiemme eivät valitettavasti kohdanneet, ja sain presidentin kansliasta tällaisen kirjatervehdyksen, jonka hän oli toimittanut sinne. Tämä Kalervo Savolainen oli isäni joukoissa siellä Soutjärven mottitaisteluissa. Hän on tehnyt monta hienoa kirjaa sota-ajasta ja niistä taisteluista. Myös aika monet maakunnan vapaaehtoiset ovat tehneet matrikkeleita eri paikkakunnilta, ja se on todella arvokasta historiaa. Kiitos myös niille vapaaehtoisille.

Ja koska tämä taitaa olla viimeinen puhe meikäläiseltä tässä salissa tänä vuonna, niin toivotan kaikille erittäin hyvää joulua.

134. KESKIVIIKKONA 18. JOULUKUUTA 2013 kello 10.00

2) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen (HE 112/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Hallituksen esitys HE 193/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp

Talousarvioaloite  TAA 1-423, 425-428, 430-576/2013vp

Pääluokka 30
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla riittää työsarkaa. Suomalaiselle maanviljelylle ja metsätaloudelle on pyrittävä luomaan suotuisa toimintaympäristö. EU osittain vaikeuttaa varmasti monilta osin ministeriön työtaakkaa ja samalla esimerkiksi suomalaisen maanviljelijän arkea.Lähiruoka on minulle henkilökohtaisesti tärkeä aihe, olenhan maanviljelijän tytär. Näen lähiruokatuotannossa lukuisia hyviä puolia. Lähiruokatuotannon lisääminen olisi suotavaa, koska se synnyttäisi lisää työpaikkoja Suomeen ja lisäisi terveellisen ja tuontiruokaa vähemmän lisäaineita sisältävän ruuan osuutta kauppojen hyllyissä. Myös julkisissa hankinnoissa lähiruuan osuuden toivoisi olevan mahdollisimman suuri. Suomalaisen lähiruokatuotannon vahvistamisen tulisi mielestäni olla lähitulevaisuudessa yksi olennaisimpia elintarvikealaan liittyvistä tavoitteista. Kotimaisten gmo-vapaiden elintarvikkeiden tuotantoa ja menekkiä tulisi edistää ja pitää tämä gmo-vapaa ruoka ja viljely meidän vientitavoitteenamme ja voimavaranamme.Lähiruuan rooli osana suomalaisten päivittäistä ravintoympyrää on keskimäärin valitettavan pieni. Kotimaisen lähiruuan tuotanto työllistää suomalaisia, edistää osaltaan kansantalouttamme. Tuontiruuan edullinen hinta on sen vahvin kilpailuvaltti paikallisesti tuotettuun ruokaan nähden. Ostopäätöstä tehdessään kuluttajilta jää usein edullisen hinnan varjoon massatuotannolla tuotetun ruuan laatu, suuri hiilijalanjälki ja toisinaan ruuan tuotantoketjuun kytkeytyvä epäeettinen toiminta.Kotimaisen lähiruuan kysynnän vahvistuessa tuottajat kykenisivät alentamaan myynnin volyymin kasvun seurauksena hyödykkeiden yksikköhintoja. Tämä houkuttelisi yhä useampia kuluttajia ostamaan laadukasta lähiruokaa, mikä puolestaan johtaisi lähiruokatuotannon vahvistumiseen ja mahdollistaisi tuotannon kasvattamisen. Tämän seurauksena syntyisi uusia työpaikkoja ja talouskasvua. Myös laadukkaan ravinnon mukanaan tuomat positiiviset terveysvaikutukset sekä lähiruokatuotannon ympäristöystävällisyys puoltavat lähiruokatuotannon edistämistä.

Valtiovallan tulisi toiminnallaan edistää kotimaista lähiruokatuotantoa entistä aktiivisemmin. Esimerkiksi lähiruoan tuottajien toimintaedellytyksiä tulisi kehittää ja julkisten laitosten, kuten koulujen, vanhainkotien, ruuan hankinnassa pitäisi suosia lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista. Huoltovarmuus on myös yksi syy panostaa lähiruokaan. Pohjoisen sijaintimme ja lyhyen kasvukautemme seurauksena huoltovarmuutemme tulisi ehdottomasti olla hyvällä tasolla. Tämä puolestaan edellyttää toimivaa ruuan tuotantoverkostoa.

Kun 1994 ja 1995 neuvoteltiin ja mentiin EU:hun, niin silloin tietysti neuvoteltiin myös sopimukset maanviljelyn osalta. Siitä seurauksena jotain aika tärkeää jäi huomioimatta, koska meillä on tällä hetkellä vaikeuksia saada oma tuotantomme toimimaan ja saada se niin hyvälle tasolle, että maanviljelijät pystyisivät elantonsa siitä saamaan. Byrokratia on valtavan raskasta, paperimäärää ja niiden kruksien sovittamista oikeaan paikkaan on todella paljon. Siinä saa olla viljelijä tosi tarkkana. Jos kruksi menee väärään kohtaan, sanktio tulee. Tiedän muutamia tapauksia, joista on tullut kymmenientuhansien eurojen sanktio vain siitä syystä, että kruksi on väärässä paikassa ja sitä ei myöhemmin voi muuttaa.

Näin ollen toivoisi, että neuvottelijamme jatkossa tuolla EU-neuvottelupöydissä tekisivät sellaisia ehdotuksia ja veisivät päätökseen asiat, jotka varmistaisivat suomalaisen maanviljelijän kyvyn pärjätä ammatissaan ja tuottaa meille kaikille puhdasta, hyvää suomalaista ruokaa.

133. TIISTAINA 17. JOULUKUUTA 2013 kello 10.00

13) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen (HE 112/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Hallituksen esitys HE 193/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp

Talousarvioaloite  TAA 1-423, 425-428, 430-576/2013vp

Pääluokka 29
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala
Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Donnerille terveisiä täältä, että ei pidä yleistää, kun puhutaan siitä, kuka pitää taiteesta ja minkälaatuisesta taiteesta ja kuka ei. Ja niitä huippu-urheilijoita tarvitaan myös esikuvina, jotta tämä liikkumaton kansa tällä hetkellä liikkuisi entistä enemmän.Laadukas koulutus on tulevaisuutemme perusta. Näin ollen koulutuksesta ei tule tinkiä liiaksi. Monesti, kun koulutuksesta karsitaan, kohdentuvat vaikutukset tietyille rajatuille alueille, usein harvempaan asutulle seudulle. Koulutuksen tasapuolinen järjestäminen olisi ensiarvoisen tärkeää suomalaisen osaamisen ja sivistyksen näkökulmasta. Esimerkiksi lukioiden lakkauttaminen ohjaa väistämättä nuorten koulutus- ja uravalintoja. Yliopistoon haettaessa olisi ylioppilastodistus hyvä löytyä taskun pohjalta.Myös koulumatkojen venyminen tulevaisuudessa huolestuttaa. Kansanopistojen, kansalaisopistojen ja työväenopistojen olemassaolo on tärkeässä roolissa tasa-arvoisen sivistyksen osalta.Kulttuurin merkitystä kokonaisuutena ei voi vähätellä taloudellisesti huonoinakaan aikoina.

Oppisopimuskoulutuksen merkitystä ei voi kyllin korostaa. Oppisopimuskoulutus sopii erityisesti teoriaopintoja vieroksuville oppilaille, joiden kohdalla syrjäytymisriski on erityisen suuri. Lisäksi käytännönläheinen opetus valmistaa hyvin suoraan työelämään. Kädentaitoja ei yksinkertaisesti opita lukemalla vaan tekemällä. Oppisopimuskoulutuksen voidaan todeta jääneen Suomessa lähtöasentoon. Yrityksiä tulisi saada enemmän mukaan toteuttamaan oppisopimuskoulutuksen edistämistä tarjoamalla työharjoittelupaikkoja. Oppisopimuskoulutuksen tehokas organisointi edellyttää resursseja ja uudelleenjärjestelyä. Esimerkiksi eri hankkeilla voisi kehittää oppisopimuskoulutuksen toteuttamista. Tästä johtuen perussuomalaiset ovat ehdottaneet mestari-kisälli-pilottihankkeen aloittamista.

Eri talousalueilla tulee turvata riittävä koulutustarjonta, joka vastaa paikalliseen työvoiman kysyntään. Lisäksi ammattikorkeakoulupaikkojen karsiminen lisää koulutuksellista epätasa-arvoa.

Kuntien valtionavun vähennykset ovat olleet pääsyy luokkakokojen paisumiseen Suomessa. Kun ryhmä on suuri, henkilökohtaiseen ohjaukseen eivät opettajien rahkeet riitä. Liian suuret opetusryhmät ovat usein keskittymis- ja järjestyshäiriöiden sekä kiusaamisen ja monien muiden ongelmien taustalla.

Koulujen sisäilma- ja homeongelmat ovat vakavat. Oppilaiden ja koulujen henkilökunnan terveydellä ei tulisi leikkiä, ja homekorjauksiin tulisi panostaa tuntuvasti nykyistä enemmän. Olen jättänyt tähän liittyen talousarvioaloitteen Littoisten koulun homekorjauksen puolesta.

Luovien alojen työllistämismahdollisuudet tulisi huomioida nykyistä paremmin. Tästä selkeä esimerkki on lainauskorvausjärjestelmä, joka on Suomessa pohjoismaisesta tasosta pahasti jäl-jessä. Kehittyneempi lainauskorvausjärjestelmä mahdollistaisi itsensä elättämisen nykyistä laajemmalle joukolle kirjailijoita.

Liikunta on yksi terveyden peruspilareista. Mielestäni liikuntaa tulee edistää kaikin puolin mahdollisimman paljon. Hyviä vaikutuksen paikkoja ovat päiväkodit ja koulut. Kansalaisten fyysistä aktiivisuutta tulee edistää järjestämällä yhteiskunnan puolesta kunnolliset puitteet liikuntaharrastuksille. Ja tietenkään kodin vaikutusta ei voita mikään. Vanhempien ja sisarusten esimerkki vaikuttaa vahvasti moneen nuoreen koko loppuelämän ajan myös liikunnan saralla, ja hengen ravintoa tarvitaan ehdottomasti. Ei ihminen elä pelkällä leivällä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat varjobudjetissaan esittäneet lisärahoitusta edellä mainittuihin kohteisiin, joita puheessani käsittelin.

Lopuksi vielä edustaja Juvoselle: Hänellä oli hyvä havainto ja toivomus, että esimerkiksi palvelutaloissa voisi käydä enemmän lapsia, nuoria ja vanhempia esiintymässä vanhempien, vanhusten, ikäihmisten ja myös henkilökunnan iloksi. Sitä työtä pari-, kolmekymmentä vuotta tehneenä voin sanoa, että rohkeutta kehiin ja ottakaa itse yhteys niihin palvelutaloihin, te, jotka haluatte esiintyä ja jotka sitä harrastatte. Se on hyvä tapa lähestyä, jos ei valtiovallalta tule mitään suurempaa ja parempaa organisaatiota tähän. – Kiitos.

132. MAANANTAINA 16. JOULUKUUTA 2013 kello 12.00

23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 117/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 117 käsitellään koulutuksen arviointikeskusten tulevaisuutta. Perussuomalaiset ja keskustalaiset ovat tehneet yhteisen vastalauseen, ja se koskee arviointitoiminnan jatkumista Jyväskylässä vähintään siinä laajuudessa kuin se tällä hetkellä on.Kannatan siis edustaja Kalmarin tekemää esitystä, vastalausetta.

132. MAANANTAINA 16. JOULUKUUTA 2013 kello 12.00

27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 161/2013 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM  25/2013  vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Jos yhdistelmälupadirektiivi tulee voimaan, aiheuttaa se todennäköisesti suomalaisille työttömille ja työssä oleville ongelmia. Esitystä pitäisi harkita myös kansallisten etujemme valossa. Siksi hallituksen esitystä olisi käsiteltävä ajan kanssa perin pohjin, mutta yleensä nämä EU:n esitykset tulevat niin, että päätökset on jo tehty.

132. MAANANTAINA 16. JOULUKUUTA 2013 kello 12.00

36) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain 4 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 210/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä kauppakeskuksissa yritys saa myös pitää liikkeensä kiinni, jos haluaa. Se on todella hyvä esitys.Pienyrittäjä on tänä päivänä muutenkin ahtaalla niin verotuksen kuin byrokratiankin suhteen. Jos haluamme, että esimerkiksi parturi- ja kampaamoliikkeet pysyvät pystyssä jatkossakin, hallituksen pitäisi enemmän miettiä, mitä toimenpiteitä yritysten hengissä pysymiseen ja kasvuun pitäisi kehittää, esimerkiksi alvin alarajan nostaminen 8 500 eurosta reilusti. Sitä alvin alarajaa ei ole nostettu sitten vuoden 1993 jälkeen. Inflaatiotarkistustenkin mukaan sen pitäisi olla reilusti korkeampi tällä hetkellä.

132. MAANANTAINA 16. JOULUKUUTA 2013 kello 12.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014; Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 talousarvioesityksen (HE 112/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Hallituksen esitys HE 193/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2013 vp

Talousarvioaloite  TAA 1-423, 425-428, 430-576/2013vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Työhön ja yrittämiseen kannustaminen on talouskasvun ja hyvinvoinnin perusta. Hallituksella olisi tämän osalta paljon opittavaa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista ja rakennepakettivaihtoehdosta. Muun muassa yhteisöveron laskeminen 22 prosentin tasolle, alvin alarajan tuntuva nostaminen sekä Viron-mallin mukainen yritysverotus ovat perussuomalaisten konkreettisia ehdotuksia talouskasvuun ja työpaikkoihin. Joitakin mainitakseni.Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset kaipaisivat enemmän tukea kuin hallitus suo. Nekin tulisi nähdä potentiaalisina työllistäjinä. Nykyistä alvin 8 500 euron alarajaa ei ole nostettu kertaakaan sen asettamisen jälkeen 1993. Jo inflaatiotarkistuksilla pitäisi alarajan olla 12 000. Tämä, että alarajaa nostettaisiin paljon kerralla, vaikuttaisi siihen, että sosiaaliturvaa ei käytettäisi enää niin paljon. Samoin se vähentäisi harmaata taloutta.Julkisessa käytössä olevien rakennusten home- ja kosteusvauriot ovat karanneet käsistä. Näihin tulisi puuttua nykyistä rivakammin. Laskusuhdanteen aikana korjausten aiheuttamat kustannukset olisivat hieman edullisemmat ja niiden työllistävä vaikutus positiivinen asia. Miksi kunnon hometalkoisiin ryhtymistä pitää viivyttää? Asiat tulisi laittaa saman tien kuntoon. Ongelmien siirtäminen vain kasvattaa korjaustoimenpiteiden kustannuksia, ja samaan aikaan ihmisille aiheutuvat terveyshaitat pahenevat. Tästäkin muuten koituu tulevaisuudessa lisää kuluja valtiolle.Vanhustenhuoltoa tulee uudistaa siten, että jokaiselle vanhukselle taataan laadukas hoitopaikka. Konkreettinen rohto vanhustenhuoltoon liittyviin ongelmiin olisi omaishoitojärjestelmän tehostaminen. Omaishoito on kustannustehokkain ja erittäin laadukas sekä inhimillinen tapa järjestää vanhustenhuolto. Esimerkiksi omaishoitajien eriarvoinen asema paikkakunnittain, hoitajien vapaat ja taloudellisen tuen riittämättömyys ovat epäkohtia, jotka tulisi hoitaa ensisijaisesti kuntoon.

Nuorisotakuun toteutumiseen liittyviin koulutuspaikkoihin tulee panostaa tasapuolisesti eri puolilla maata. Laadukkaan ja tasavertaisen koulutusjärjestelmän ylläpito ei kestä liikoja leikkauksia. Muuten on vaarassa hallituksen tähtäin olla osaavin ja liikkuvin kansa 2020.

Liikkumattomuuden haaste yhteiskunnallemme on valtava. Tähän ongelmaan onnistunut puuttuminen saattaisi poikia miljardiluokan säästöt tulevaisuudessa. Liikunta on keskeinen osa terveyttä, ja se ehkäisee tehokkaasti erityyppisiä sairauksia sekä auttaa jaksamaan niin koulussa kuin työpaikallakin ja eri elämäntilanteissa. Toivoisin tämän suhteen hallitusta kiinnostavan nykyistä enemmän ennalta ehkäisevän hyvinvoinnin edistämisen. Tähän miljardiluokan asiaan, liikkumattomuuteen, tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhteistyötä ja todellisia toimia.

Maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen on tärkeää. Esimerkiksi laadukkaan kotimaisen ruuan tuotannon edistäminen olisi järkevä tapa panostaa maaseutuun ja samalla ihmisten terveyteen. Lähiruuan osuutta koululaisten lautasilla tulisi merkittävästi kasvattaa. Suomi – gmo-vapaa maa. Siinä visio vienninedistämiseen Suomessa tuotetun ruuan muodossa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei näy hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä. Tästä johtuen kannatan perussuomalaisten esittämää epäluottamuslausetta.

129. TORSTAINA 12. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Poliisiammattikorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 64/2013 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 23/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Poliisien koulutuksen sisältöä ja tutkintorakennetta tulee kehittää kuten muidenkin alojen koulutusta. Poliisialan perustutkinnon eli ammattikorkeakoulututkinnon sekä jatkotutkinnon eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kohdalla en näe suurempia ongelmia. Toisaalta en odota tämän uudistuksen tarjoavan mitään erityisiä vastauksia opetuksen laatuun ja sisältöön liittyviin kysymyksiin verrattuna nykyiseen tutkintomalliin.Sen sijaan poliisitutkintoa opiskelevien opintojen aikaisten oikeuksien ja velvollisuuksien sekä opintososiaalisten etujen muuttamisen kohdalla olen kriittisempi. Kuten sivistysvaliokunta lausunnossaan tuo esille, saattaa edellä mainittuihin seikkoihin liittyen ilmetä käytännön ongelmia. Tästä johtuu osin sivistysvaliokunnan kriittinen suhtautuminen hallituksen esitykseen. Myös sivistysvaliokunnan kanta, jonka mukaan uudistuksen vaikutusten laajamittaisen seurannan merkitys korostuu, viestii esityksen sisältöön liittyvistä riskeistä liittyen esimerkiksi poliisikoulutuksen laatuun sekä opintososiaalisten etuuksien muutosten vaikutukseen poliisikoulutukseen hakeutuvien määrään ja ikärakenteeseen.Poliisit päätyvät ammatissaan mitä eriskummallisimpiin tilanteisiin, joiden menestyksekäs ratkominen edellyttää monesti nokkeluutta, rauhallisuutta ja hyvää tilannetajua. Elämänkokemuksen ei voida katsoa ainakaan olevan haitaksi poliisin työssä. Lisäksi on toivottavaa, että poliisikoulutukseen hakeutuu erityyppisiä ihmisiä. Uudistuksen tarkoitus on yhdenmukaistaa poliisiksi opiskelevien sosiaalietuudet muiden opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan ammattikorkeakoulujen korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Poliisikoulutuksen erityisluonteenpiirteistä johtuen en pidä tätä ratkaisua perusteltuna. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu sopisi paremmin vertailukohteeksi tarkasteltaessa poliisiopiskelijoiden sosiaalisten etuuksien kehittämistä. Etuuksien, erityisesti asumisedun, heikkenemisen seurauksena esimerkiksi perheelliselle henkilölle poliisiopintojen suorittaminen voi käydä mahdottomaksi haasteeksi. Tämä ei palvele koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista eikä liiemmin Suomen poliisinkaan etua.

127. KESKIVIIKKONA 11. JOULUKUUTA 2013 kello 14.02

7) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta.Hallituksen rakennepaketti nipistää säästöjä mielestäni vääristä kohteista. Esimerkiksi ammattikoulujen ja lukioiden määrän vähentäminen lisää koulutuksellista epätasa-arvoa. Vanhustenhuollosta tinkiminen on puolestaan nykytilanteessa ongelmallista, ja laitospaikkojen vähentäminen on riski laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten näkökulmasta.Perussuomalaiset ovat esittäneet omat päälinjansa koskien rakenneuudistuksia. Työ ja talouskasvu korostuvat tässä perussuomalaisten rakennepaketissa. Tämä vaihtoehto lähtee liikenteeseen kansan hyvinvoinnin edistämisestä. Julkisen sektorin hallintokulujen perusteltu karsiminen irtisanomalla tarpeettomia johtavia virkamiehiä on monissa kunnissa tarpeen. Kunta-liitosten yhteydessä säädetty viiden vuoden irtisanomissuojan purkaminen on tämän tavoitteen toteutumisen kannalta edessä. Tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä on paikallaan eri hallinnonalojen toimintojen tehostamiseksi. Tämä edellyttää kriittistä tarkastelua ja selvitystyötä. Esimerkiksi omaishoidon tuen maksatus tulisi siirtää Kelan hoidettavaksi.Omaishoidon merkitys tulee korostumaan vanhusten laitoshoidon paikkojen vähentämisen myötä. Laitospaikkojen leikkaus puoleen nykyisestä merkitsee käytännössä valtavaa haastetta kotihoidolle. Riskinä on myös se, että laitoshoidon tarpeessa olevia vanhuksia siirretään kotihoidon piiriin.

Hallituksen rakennepaketti ei ole omiaan edistämään talouskasvua. Etenkään pienille yrityksille se ei tarjoa mitään helpotusta. Alvin alarajan tuntuvalle nostelle ja Viron-malliselle yritysverotukselle perussuomalaiset näyttäisivät hyvin perustellusti vihreää valoa – hallitus punaista. Valtion omistajaohjaus kaipaa tehostamista ja aktiivista otetta päätettäessä strategisesti merkittävien yritysten keskeisistä kysymyksistä. Myös valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkkaus tulee suhteuttaa yrityksen muun henkilöstön palkkatasoon ja kohtuuttomat bonusjärjestelmät purkaa. Myös Suomen kansallista etua on puolustettava EU-tasolla ja turhaa byrokratiaa pyrittävä karsimaan, ettei esimerkiksi rikkidirektiivin kaltaisia taakkoja hyväksyttäisi hymyillen. Lisäksi suomalaisen maatalouden ja elintarviketuotannon puolia on pidettävä.

Oppivelvollisuuden pidentäminen kasvattaa julkisen sektorin vastuuta lisävuoden sisällön järkevän toteuttamisen osalta. Nuoret tulee saada aktiivisesti opintojen pariin, ja oppivelvollisuuden pidentämisen pitää ohjata nuoria oikeille opin urille, ei passivoida. Lisävuoden tarkoituksenmukaisuus on taattava huolellisella suunnittelulla. Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on tärkeää ajatellen monien nuorten tulevaisuutta. Turha byrokratia, joka hankaloittaa oppisopimuskoulutuksen järjestämistä, tulisi karsia. Monet yritykset unohtavat oppisopimuksella työllistämisen, jos se on tehty liian hankalaksi.

Sitten vielä ihan muutama kommentti salikeskustelusta.

Kotihoidon tuen yhteydessä täällä mainittiin, että perussuomalaiset eivät kannattaisi kotiäitien työllistymistä. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Usein vain perheissä on se taloudellinen tilanne, että isä on töissä ja äiti kotona, ja kotihoidon tuen kohdalla pitäisi olla isän ja äidin keskeinen asia, kumpi sitä lasta jää sinne kotiin hoitamaan.

Vanhustenhoidosta leikataan 300 miljoonaa. Entäs muistihäiriöiset vanhukset? Nyt viime aikoina on paljon lehdissä ollut juttuja, joissa muistihäiriöiset vanhukset ovat lähteneet omille teilleen palvelutaloista ja omasta kodistaan. Kuka määrittelee, minkä tasoinen muistihäiriön pitää olla, että muistihäiriöinen, usein vanhus, pärjää siellä kotona?

Tämä vanhustenhoidosta leikkaaminen tarkoittaa sitä, että omaishoitajien määrää pitäisi lisätä radikaalisti. Jos ajatellaan, että hallitus on sitä mieltä, että omaishoitajia tulee paljon, pilvin pimein, lisää hoitamaan näitä vanhuksia, niin silloin pitäisi omaishoidon palkkauksenkin olla kohdallaan. Korvaukset omaishoitajille ovat todella alakantissa. Jos ajatellaan esimerkiksi erästä ystävääni, joka kymmenen vuotta hoiti äitiään, äiti joutui palvelutaloon kymmenen vuoden jälkeen, 61-vuotias omaishoitaja haki työttömäksi työnhakijaksi, mutta hänelle tulikin viiden kuukauden karenssi, ja pyydettiin, että sosiaaliluukulta voi mennä hakemaan sitten toimeentulotukea. (Puhemies koputtaa) Joten paljon on tehtävää, jos omaiset aiotaan hoitaa ja vanhukset ja kaikki laitospaikkalaiset inhimillisesti täällä koti-Suomessa.

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, rikosrekisterilain muuttamisesta sekä rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 149/2013 vp

Lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2013 vp

Lakialoite LA 46/2011 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa todella käsiteltiin tätä asiaa melko perusteellisesti, ja kyllähän se niin on, että lapsen edun pitää tulla ensimmäisenä ja sitten kaikki muut, maksoi mitä maksoi.On hyvä, että lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisia puitteita lisätään. Rikosrekisteriotteen pyytäminen lailla säädettäväksi pakolliseksi kaikille niille, jotka osallistuvat samankaltaisiin vapaaehtoistehtäviin, toimisi ennalta ehkäisevänä toimintana. Rikosrekisteriotteen pyytäminen vapaaehtoiselta ei saa kuitenkaan johtaa henkilön leimaamiseen epäluotettavaksi. Tämän takia yleinen käytäntö otteen pakollisuudesta kaikille vapaaehtoistyötä tekeville olisi kannatettavaa.Otteiden maksuttomuus olisi ensiarvoisen tärkeää, koska vapaaehtoistyötä tekeville talkootyöhön perustuville järjestöille rikosrekisteriotteiden kustannusrasite voisi nousta liian suureksi.Lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää, että pystyttäisiin ennalta ehkäisemään mahdolliset vaaratilanteet lasten kasvuympäristössä. Siksi esimerkiksi kyseessä olevan esityksen toimivuutta käytännössä tulee seurata tarkasti.

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 §:n muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 66/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Perusopetuslaki, lukiolaki, ammatillisesta koulutuksesta annettu laki, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki ovat merkittävässä asemassa ajateltaessa opetusta kokonaisuutena. Tästä johtuen hallituksen esityksen 66 lakimuutoksia tulee harkita huolella.Koulurauha on puhuttanut jo pitkään. Koulurauhan merkitys on suuri opetuksen, oppimisen, kasvamisen, viihtyvyyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Näin ollen koulurauhan toteutumiseen tulee panostaa. Koulujen henkilökunnan sekä oppilaiden turvallisuus on nähtävä jokaisen perusoikeutena. Tähän liittyen opettajilla ja rehtoreilla tulee olla riittävät oikeudet puuttua tilanteeseen, jos oppilaalla epäillään olevan hallussa vaarallisia esineitä tai aineita, ottamalla ne haltuun. Tämä puolestaan edellyttää oikeutta etsiä vaarallisia esineitä tai aineita, jos niitä on syytä epäillä. Näin ollen oppilaan laukkuun on saatava katsoa.Laukkutarkastuksia on kritisoitu vedoten yksityisyyteen. Luonnollisesti opettaja tai rehtori tarkastaa laukun hienotunteisesti eikä levittele oppilaan henkilökohtaisia tavaroita kaikkien nähtäville. En koe tarkastuksia ongelmallisina yksityisyyden kannalta. Luonnollisesti oppilaan käyttäytyessä täysin normaalisti ei laukkutarkastuksilla ole edes kysyntää. Kuka ottaa vastuun vaarallisten esineiden tai aineiden aiheuttamista vahingoista, jotka olisi voitu välttää, jos opettajalla olisi ollut oikeus tarkastaa laukku?Koulukiusaaminen on vakava ongelma. Kiusaaminen ulottuu usein koulujen pihoilta myös koulumatkoille. Koulumatkalla tapahtuvaa kiusaamista saattaa usein olla vaikea havaita, mutta mielestäni opettajien tulee puuttua myös koulumatkoilla tapahtuvaan kiusaamiseen, jos he ovat siitä tietoisia. Esimerkiksi yhteydenotto kiusaamisessa mukana olevien vanhempiin kuuluu luonnollisesti näihin toimenpiteisiin. Toki opettajilta ei voida edellyttää erityistä valvontaa koulumatkojen kiusaamisen osalta.

Oppilaita tulee osallistaa mahdollisimman paljon koulujen päätöksentekoon. Näin ollen oppilastoimikuntaa tulee kehittää ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kasvattaa. Oppilaskuntien säätäminen pakollisiksi perusopetuksessa on kannatettava idea. Osallistumista yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon on pyrittävä laajentamaan mahdollisimman paljon, jotta jokaisella olisi vaikutusmahdollisuuksia koulun arkeen ja kehitystä varten ideakanava. Aktiivisempi vuoropuhelu oppilaiden kanssa voisi olla yksi keino edistää myös koulurauhaa.

Jälki-istunnot on lähtökohtaisesti istuttava. Tällä hetkellä moni peruskoululainen päättää urakkansa niin, että jälki-istuntoja on vielä istumatta. Merkintä päättötodistukseen istumattomista jälki-istunnoista olisi turhan leimaava. Sen sijaan välitodistukseen merkintä istumattomista jälki-istunnoista olisi paikallaan. Myös jälki-istuntojen sisältöihin on kiinnitettävä huomiota. Pelkän istumisen sijaan tulee suosia tehtävien tekoa tai rakentavaa keskustelua. Toisaalta esimerkiksi tahallaan rikottujen tai sotkettujen kohteiden korjaaminen sekä siivoaminen voisivat olla opettavaisia tuokioita.

Koulusta erottaminen kolmeksi päiväksi ei auta, jos oppilas lähetetään vain kotiin. Oppilashuollon on tältä osin toimittava, ja erotettavat oppilaat on ohjattava välittömästi kuraattorin ja psykologin puheille. Myös vanhempiin on oltava yhteydessä asian tiimoilta.

Kännyköiden käyttö on haitallista oppimisen ja liikkumisen kannalta. Monipuolistuneet laitteet tarjoavat turhan houkuttelevan vaihtoehdon näprätä kännykkää aina, kun on vain mahdollista. Tämä häiritsee keskittymistä, ja kännykän kanssa vietetty aika on pois sosiaalisesta, ihan livenä tapahtuvasta kanssakäymisestä sekä usein myös liikkumisesta. Kännykät eivät mielestäni kuulu koulupäivään, koska ne aiheuttavat koulunkäynnille enemmän haittaa kuin hyötyä. Kännyköiden parkki tunnilla on käytössä monessa koulussa varsinkin alaluokilla.

Ja lopuksi kysymys: mikä on tulevaisuudessa yhteiskuntamme suuria uhkia? Se on liikkumattomuus. On selvästi todistettu, että koulurauha paranee oleellisesti, jos lapsi ja nuori saa purettua energiansa liikkumiseen. Tätä keinoa koulurauhan parantamiseen ei ole otettu vielä tosissaan. Se on poikkihallinnollinen juttu. Eri hallinnonalojen pitäisi aktivoitua liikunnan edistämiseksi.

Lopuksi vielä kiitos edustaja Gustafssonille, että tämä koulurauha-asia on lähtenyt ripeästi liikkeelle lain muodossa. – Kiitos.

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain 7 ja 11 §:n muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 116/2013 vp

Hallituksen esitys HE 197/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2013 vp

Lakialoite LA 56/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitysten 116 ja 197 tavoite on päätoimisen opiskelun mahdollistaminen ja tätä kautta valmistumisen nopeuttaminen. Opintorahan nostaminen noin 11 prosentilla ja vastaavasti enimmäistukiajan vähentäminen 5 kuukaudella tavoittelevat opintotuen riittävyyden parantamista, opiskeluaikojen lyhentämistä sekä työurien pidentämistä. Jotta tutkinnon suorittaminen nopeasti onnistuisi, on oppilaitoksissa panostettava samanaikaisesti kurssitarjonnan kattavuuteen ja aikataulutukseen. Opintotukiajan lyhentämisen vaikutuksia toimeentulotuen tarpeeseen tulee myös tarkkailla.Opintotukilainsäädäntö on tällä hetkellä vaikeaselkoinen, ja sitä on selkeytettävä. Lait tulevat tipoittain muodostaen melkoisen pykäläviidakon. On kahtatoista eri opintorahan perusmääritettä, ja on kuutta eri korkeakouluopiskelijoiden tukisäädöstä. Se on suurta viidakkoa, vaikeaselkoista.Perheellisten opiskelijoiden asemaa tulee edistää, jos hallituksen pyrkimys on alentaa perheen perustamisen keski-ikää nykyisestä tasosta. Tällä hetkellä perheelliset opiskelijat voidaan nähdä niin sanottuna väliinputoajaryhmänä. Opintorahan korottaminen perheellisille opiskelijoille olisi konkreettinen toimenpide, joka parantaisi heidän asemaansa. Myös perheen vaikutusta opintojen edistymiseen pitäisi tarkastella tapauskohtaisesti ja mahdollistaa opintorahan myöntäminen pidemmälle ajanjaksolle tällaisin perustein.Ja sitten tämä 18-19-vuotiaitten oikeus täysimääräiseen opintorahaan. Siinä sivistysvaliokunnalla on lausumaehdotus, jossa ”eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin opintotukilainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei samassa tilanteessa olevia täysi-ikäisiä opiskelijoita asetettaisi enää eri asemaan iän perusteella”. Huomioitavaa on, että myös perustuslakivaliokunta  huomautti  tämän  esityksen yhteydessä yhdenvertaisuussäännöksestä, etteivät opiskelijat joutuisi tosiaan eriarvoiseen asemaan ollessaan täysi-ikäisiä.

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 117/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 117 ehdotetaan säädettäväksi laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta ja muutettavaksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, taiteen perusopetuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain ja yliopistolain mukaisia koulutuksen arviointia koskevia säännöksiä. Tässä hallituksen esityksessä perustettaisiin uusi asiantuntijaorganisaatio, jonka sijoituspaikka olisi Helsinki. Perussuomalaiset ja keskustalaiset ovat tehneet yhteisen vastalauseen. Sen ytimenä on, että Jyväskylässä jo toimivan arviointikeskuksen toiminnan jatkuminen taattaisiin myös tulevaisuudessa. Jyväskylässä on vahvaa osaamista koulutuksen arvioinnissa ja koulutusviennissä. Jyväsky-län toiminnat tulisi siis määritellä hallituksen esityksessä vastalauseen mukaisella ehdotuksella. Vastalause siis esitetään, koska me allekirjoittaneet olemme huolissamme arviointitoiminnan jatkumisesta Jyväskylässä vähintään nykyisessä laajuudessaan.

126. TIISTAINA 10. JOULUKUUTA 2013 kello 14.16

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 196/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 13/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä käsitellään myös oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus voi olla monelle nuorelle sopivin koulutusmuoto. Käytännössä on ilmennyt monia epäkohtia oppisopimukseen hakeutumiselle. Nuoret eivät ole saaneet riittävästi tietoa mahdollisuuksista kouluttautua ammattia varten myös oppisopimuksella. Yritysten kiinnostus tarjota koulutusta nuorille on ollut vähäistä. Byrokratia paperisotineen ja vähäinen kanssakäyminen yrityksiin päin myös opetushallinnon puolesta ovat olleet jonkinlaisina esteinä oppisopimuskoulutuksen lisäämiselle. Nyt on kypsä aika kasvattaa yhteistyötä tällä saralla. Oppisopimus on hyvin suunniteltuna unohtunut voimavara maassamme.

125. TORSTAINA 5. JOULUKUUTA 2013 kello 16.00

139) Koulutussektorin säästöjen vaikutukset
Suullisen kyselytunnin asia SKT 139/2013 vp
Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Jos noin 400 lukiosta sata poistuu, niin se tarkoittaa sitä, että ryhmäkoot luokissa kasvavat. Miten se vaikuttaa opetukseen? Jos tämä oppivelvollisuus tulee siihen pisteeseen, että lisätään tämä yksi vuosi lisää, niin miten olette ajatelleet tämän vuoden oppisisällön? Se porukka, joka sen lisävuoden sitten kävisi, varmaan ei haluaisi pelkästään sitä teoriaa, joten sisällön pitäisi vuodella olla sellainen, joka kiinnostaa ja innostaa oppilasta enemmän.

124. KESKIVIIKKONA 4. JOULUKUUTA 2013 kello 14.03

2) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2013 vp

Talousvaliokunnan mietintö TaVM 32/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on asia, jonka vaikutukset ovat merkittäviä, ja tasapainottelu eri energiavaihtoehtojen välillä on usein kovin haastavaa. Maantieteellinen sijaintimme yhdessä vallitsevan ilmaston kanssa sanelee pitkälti energiankulutuksen tarpeet yhdessä teollisuuden kanssa. Kohtuuhintaisen energian toimitusvarmuudesta on pidettävä kiinni huomioiden kulutushuiput.

Näin ollen, aivan kuten talousvaliokunnan mietinnöstä tulee ilmi, pitää energiantuotannon omavaraisuusastettamme nostaa ja energiatehokkuutta parantaa. Tästä näkökulmasta energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet vuoden 2020 jälkeiselle ajalle asettavat rajaehtoja edellä mainittujen tavoitteiden näkökulmasta. Se, minkä tien Suomi valitsee, vaikuttaa talouteemme tuntuvasti. Mielestäni tässä asiassa tulee seurata muiden EU-maiden kehitystä eikä väkisin yrittää sännätä edellä suomalaisten hyvinvoinnin kustannuksella.

Uusia tapoja tuottaa energiaa tulee ilman muuta harkita. Tuulivoiman kehittäminen Suomessa on tosin esimerkki asiasta, jossa olisi voinut miettiä tovin pidempään. Tehokkuuteen nähden se on verrattain kallista, ja erityisluonteestaan johtuen siitä aiheutuu paljon haittoja lähiympäristölle. Tuulivoimaloiden sijainti asutuksen suhteen ja ulkolaisten tuulivoimayrittäjien suosiminen suhteessa kotimaisiin yrittäjiin pitää punnita tarkasti.

Turpeen hyödyntämistä energiantuotannossa ei sovi unohtaa. Turvetta meillä on rutkasti omasta takaa. Tästä johtuen sen tehokkaampi hyödyntäminen lisää huoltovarmuuttamme. Toki ympäristövastuu on otettava huomioon turve-energiankin tuotannossa.

Turpeen laajamittaisemman hyödyntämisen seurauksena syntyisi lisää työpaikkoja. Lupakäytäntöjä liittyen turve-energian tuotantoon tulee selkiyttää nykyisestä, jotta tämä toiminta saadaan sujuvammaksi. Turpeeseen energiantuotantomuotona tulisi panostaa enemmän, jotta suomalaisten kodit ja navetat saataisiin jatkossakin lämmitettyä ympäri vuoden.

Pitäisi olla itsestäänselvyys, että omavarai-suuden alleviivaaminen energiantuotannossamme on elintärkeää.

124. KESKIVIIKKONA 4. JOULUKUUTA 2013 kello 14.03

2) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2013 vp

Talousvaliokunnan mietintö TaVM 32/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle haluan selvittää, että en tietenkään ole tuulivoimarakentamista vastaan, mutta miltei 200 metriä korkeiden tuulivoimaloiden sijaintipaikka tulevaisuuden kannalta on tärkeä. Jos 450 metrin päähän asutuksesta rakennetaan voimala ja lähes 800 asukasta on eri mieltä adressissaan, pitäisi sijaintipaikkaa silloin muuttaa – esimerkiksi Uudessakaupungissa on näin – koska voimalahyödyt eivät realisoidu, jos myllyn toimintaa pitää rajoittaa asukkaisiin kohdistu-vien haittojen takia. Tämä on yksi asia.Ja en sanonut puheessani, että ulkolaisia voimalayrittäjiä on suosittu, vaan näin: ”Ulkolaisten tuulivoimayrittäjien suosiminen suhteessa kotimaisiin yrittäjiin pitää punnita tarkasti.” Kun yritys rakentaa tuulivoimalan, tärkeitä asioita ovat toimintavarmuus, yrityksen todennäköinen tavoitettavuus 25-40 vuoden jälkeen, kun alkaa tuulivoimalan purku, ja tietenkin kustannusasiat sekä työllistävä vaikutus.

124. KESKIVIIKKONA 4. JOULUKUUTA 2013 kello 14.03

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 103/2013 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 23/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Henkilön vapaa oikeus hakeutua hoitoon toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon tai talousalueeseen kuuluvaan valtioon sekä Sveitsiin saaden siitä jälkikäteen korvauksen on uudistus, johon tulee suhtautua kriittisesti ennen kuin huomataan, että Suomi on jälleen maksumiehenä muiden viuluille.Sama pätee sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisessa. On aivan järjetön ajatus, että mahdollistaisimme suomalaisen työttömyysturvan kolmansista maista tuleville henkilöille siitä huolimatta, että he eivät edes asu Suomessa. Tämähän on oiva houkutin sellaiselle maahanmuutolle, jossa pyritään vain ottamaan kaikki hyöty irti sosiaaliturvastamme ja palveluistamme, jotka suomalaiset veronmaksajat ovat kustantaneet. Ei kuulosta hyvältä järjestelyltä ottaen huomioon vallitsevan taloustilanteen ja työttömyysasteen. Myös halpatyövoimamarkkinat saattaisivat saada entistä enemmän jalansijaa Suomessa. Myös esitetyt arviot siitä, että muutokset koskisivat vain muutamia tuhansia henkilöitä, ovat ylioptimistisia.Yhdistelmälupadirektiivi on Suomen näkökulmasta myrkkyä. Sen vaikutuksia tulee tarkastella kriittisesti ja nimenomaan kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki riskit ja mahdolliset negatiiviset ilmiöt, jotka vaikuttavat haitallisesti hyvinvointiin Suomessa.Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä tulee olla lähtökohtana tuoda tukea, turvaa Suomessa asuville henkilöille eikä olla jonkinlainen hyväksikäyttöpajatso muhkeine ilmaisvoittoineen. Ydinkysymys on, kenen laskut Suomen valtion tulee maksaa suomalaisten veronmaksajien rahoilla.Kansalaistemme yhdenvertaisuus terveyspalveluissa vaarantuu, jos hallituksen esitys 103 hyväksytään tällaisenaan. Perussuomalaiset ajavat voimakkaasti niitä toimenpiteitä, jotka edistävät kansalaistemme hyvinvointia tasa-arvoisesti. Tämä esitys ei näitä kriteereitä täytä.

123. TIISTAINA 3. JOULUKUUTA 2013 kello 14.02

13) Laki henkilötietolain 12 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 68/2013 vp Martti Mölsä /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomi on ollut itsenäinen valtio kohta 96 vuotta. Itsenäisyytemme on vaatinut suuria uhrauksia koko kansalta sotavuosina ja jälleenrakennusvaiheessa. On ensiarvoisen tärkeää, että tieto tästä historiamme ajanjaksosta välittyy myös tuleville sukupolville. Veteraaneja on tällä hetkellä noin 34 000, heistä on sotainvalideja 5 000. On surullista ja suoraan sanottuna häpeällistä, että suurin osa sotaan osallistuneista ei ehtinyt saada edes kiitosta tai varauksetonta hyväksyntää uhrauksistaan maansa puolustamisessa.Minulla oli kunnia tuntea henkilökohtaisesti jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Hänen olemuksensa ja esiintymisensä julkisuudessa sai myös nuorisomme kiinnostumaan ja arvostamaan historiamme kovia vaiheita. Vapaus vaati hintansa.Eduskunta päätti yksimielisesti vuosi sitten säilyttää veteraanien kuntoutus- ja kotipalvelujen määrärahat saavutetulla tasolla tulevina vuosina. Tämä päätös kuitenkin pyörrettiin talousarviossa. Vasta veteraanijärjestöjen painostuksen seurauksena rahoitusta tullaan todennäköisesti hieman nostamaan eduskuntaryhmien yhteisellä päätöksellä. Tämä toiminta on käsittämätöntä sahaamista ja nöyryyttävää sotiemme veteraaneille. Kansalaisemme ovat aina puoltaneet riittävää taloudellista tukea ja hoivaa maamme itsenäisyyden pelastajille, ja näin ollen tällainen jojoilu kummastuttaa.Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Sen pitäisi merkitä ikääntymisen turvaamista ja palvelujen parantamista. Rakenneuudistuspaketissa ollaan leikkaamassa vanhustenhoidosta 300 miljoonaa euroa ja vähentämässä laitospaikat puoleen nykyisestä. Huolestuttavaa!Median pitää olla huolellisempi uutisoidessaan veteraaniasioista. Taannoin uutisoitiin jälleen veteraaniyhdistysten suuresta varallisuudesta. Tämän seurauksena monet kansalaiset ovat ihmetelleet, miksi varoja ei käytetä asianomaisten kuntoutukseen. Todellisuudessa sotaveteraaniyhdistykset eivät ole rikkaita. Yhdistysten varallisuus on tiedossa. Sotaveteraaniliitolla ja -piireillä ei ole merkittävää varallisuutta. Arvioiden mukaan vuoteen 2015 mennessä rahat on pääosin käytetty veteraanien kotihoitoon ja kuntoutukseen. Sen jälkeenkin on löydyttävä taloudellista tukea. Sotainvalidien Veljesliitolla on omaisuutta, ja sitä käytetään jäsenistön apuun. Sotaveteraaniyhdistyksen tarkoitus on tukea ensisijaisesti Tammenlehvän joukkoa ja toiseksi tukea veteraanien leskiä, jotka eivät saa juurikaan muuta tukea. Yhdistyksissä toimii paljon vapaaehtoisia, jotka tekevät todella arvokasta työtä keräämällä varallisuutta ja pitämällä henkistä hyvinvointia yllä yhteisillä tapaamisilla ja muulla toiminnalla.

Suomessa huomioidaan erilaisilla palkinnoilla ja kunnianosoituksilla eri aloilla toimivia kansalaisiamme vuoden mittaan. Valtiovalta voisi kunnioittaen muistaa jokaista sodassa taistellutta kansalaistamme sekä hoivan muodossa että jollain huomionosoituksella.

Veteraanimatrikkeleita on julkaistu monella paikkakunnalla. Se on ollut usean vuoden valtava työ, joka on suoritettu vapaaehtoisvoimin. Lisäksi tuloksena on mittaamattoman arvokas historiankirjoitus monien paikkakuntien sotaan osallistuneista ja heidän vaiheistaan sodan tiimellyksessä. Kotijoukkojen vaiheet on myös kirjattu näissä teoksissa. Arvokasta historiaa, joka tulee välittää jälkipolville.

Edustaja Mölsän lakiesitys parantaisi oleellisesti mahdollisuutta löytää kaikki kuntoutukseen ja kotihoitoon oikeutetut veteraanimme. Kannatan edustaja Mölsän tekemää lakialoitetta.

119. TIISTAINA 26. MARRASKUUTA 2013 kello 14.00

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 109/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2013 vp

Lakialoite LA 14/2011 vp, 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annettua lakia. Tämä esitys on sikäli huono, jos ajatellaan suomalaisia marjantuottajia. Tosiaan tässä asetetaan nyt rinnakkain esimerkiksi lisäaineellinen virvoitusjuoma ja terveellisempi suomalainen marjavalmiste. Tämä tarkoittaa, että suomalaisille marjatuottajille tulee entistä hankalampaa, joten tästä olisi tarvinnut pidättäytyä, koska se pelkkä sokerin määrä ei kerro kaikkea.Tässä kuitenkin on tämä lausumalisäys, ja se on kannatettava, koska siinä ajatellaan myös tällaista suomalaista tuottajaa ja siinä on tämän raja-arvon nostaminen 70 000 litraan vuodessa. Tämä lausuma on kannatettava.Mutta tosiaan, kun ajatellaan sitä, että pitäisi ihmisten käyttää kotimaisia marjavalmisteita ja syödä terveellisesti, niin pitää olla hyvin tarkkana näiden verojen asettamisessa.

119. TIISTAINA 26. MARRASKUUTA 2013 kello 14.00

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 109/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2013 vp

Lakialoite LA 14/2011 vp, 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt, että pitää keksiä uusia vientituotteita, pitää keksiä tuotteita, jotka menevät kaupaksi. Puhdas kotimainen marjatuotanto, marjamehut, voisi olla yksi tällainen vientituotteenakin loistava.Tällainen kehitys, että me emme tue valtion taholta tällaista terveyden edistämistä, on huonoa, nimittäin kotimaisen marjan käyttö on ylipäätänsä parempaa kuin yksikään vitamiinipilleri. Näin ollen valtiovallan pitäisi kiinnittää huomiota enemmän myös tähän puoleen, että se kotimainen tuotanto myös marjatiloilla jatkuisi eikä heidän tarvitsisi laittaa pillejä pussiin.

115. TIISTAINA 19. MARRASKUUTA 2013 kello 14.00

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain, riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 ja 10 §:n sekä sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 186/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys lastenhuolto- ja sosiaalilain muutoksesta on pääosin hyvä ja kannatettava mutta ei vielä riittävä. Lakisääteisen asiantuntija-avun saaminen riita-asioiden sovittelumenettelyyn nopeuttaa asioiden etenemistä, mikä on tietenkin positiivinen asia. Nykylain mukaan asiantuntija-avun kulut koituvat perheiden maksettaviksi. Tämä rajoittaa avun käyttöä. Pitkittyneet oikeudenkäynnit ovat omiaan lisäämään katkeruutta ja kaunaa vanhempien välillä sekä luomaan ahdistusta lapsissa.Vanhemmuus ei lopu avioeroon, ei myöskään isovanhemmuus. Isovanhemmat ovat yksi merkittävä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Perheiden kriisitilanteissa, kuten avioeroissa, lapsen yhteys myös isovanhempiin voi useissa tapauksissa olla uhattuna tai jopa katketa. Laki ei suojaa isovanhempien tapaamisoikeutta. Toivoisinkin, että lakiehdotukseen voitaisiin lisätä myös se, että isovanhemmillakin olisi mahdollisuus tulla kuulluksi sovittelumenettelyn yhteydessä.

113. TORSTAINA 14. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

2) Uusi oppiminen
Keskustelu

Keskustelualoite KA 16/2013 vp Päivi Lipponen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kiitoksia, edustaja Lipponen ja tulevaisuusvaliokunta, tämä on todella tärkeä ja ajankohtainen ja odotettu aihe täällä salissa. Kiitos siitä pienestä kirjasesta. Sehän osoittautui todella mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi raportiksi. Koulujärjestelmä on keskeisessä roolissa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta. Kouluissa tarjottava opetus vaikuttaa pitkälti siihen, minkätyyppistä ja minkälaatuista osaamista Suomessa on tulevaisuudessa. Esimerkiksi, jos matemaattisten aineiden opetus on vahvaa, niin maallamme on hyvä pohja kouluttaa osaavia insinöörejä.Jos kouluissa osataan kannustaa oikealla tavalla liikunnallisten ja muutenkin terveiden elämäntapojen pariin, paranee tulevaisuuden työkyky ja säästyy pitkä penni terveydenhuollon kustannuksissa. Myös kasvatusvastuu kouluilla on merkittävä, ja kouluympäristön tulee tarjota oppimisen lisäksi tukea, ohjausta sekä turvaa niitä tarvitseville lapsille ja nuorille. Haasteita koululla on näin ollen riittämiin. Vastatakseen näihin haasteisiin koulujärjestelmän tulee kehittyä jatkuvasti, mikä edellyttää suunnittelua, kokeilua ja jatkuvaa oppimista.Arvoisa puhemies! Siellä kiinnitin huomiota tosiaan professori Kirsi Tirrin ajatuksiin ja tutkimukseen. Hän on puhunut tästä eettisestä herkkyydestä, aivan kuten edustaja Gustafsson äsken mainitsi. Eettinen herkkyys merkitsee kykyä kokea myötätuntoa. On tutkittu myös mielenkiintoista asiaa: Mikä tuottaa ihmiselle eniten mielihyvää? Se on toisten auttaminen. Koska tämä yhteisöllisyys tässä maailmassa ja Suomessakin on vähentynyt koko ajan, niin esittäisinkin kysymyksen ministeri Kiurulle: voitaisiinko ajatella, että eettisen herkkyyden oppitunti lisäliikuntatuntien lisäksi tulevaisuudessa voitaisiin ottaa käytäntöön?

113. TORSTAINA 14. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

2) Uusi oppiminen
Keskustelu

Keskustelualoite KA 16/2013 vp Päivi Lipponen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Jatkan vielä edellistä puhettani hieman.On totta, että lapsen oppimiskykyyn vaikuttavat pitkälti koulumaailman ulkopuoliset asiat, tärkeimpinä kasvatus ja kotiolot. Tähän käsitykseen ei kouluissa saada kuitenkaan tyytyä, vaan on työskenneltävä kahta kovemmin etenkin niiden oppilaiden kanssa, jotka eivät ole kotoa saaneet parhaimpia eväitä koulumenestykseen ja kasvamiseen kunnon kansalaisiksi. Myös koulun ja kodin vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön on panostettava. Henkisen tasapainon ja itseluottamuksen vahvistamisen tulee olla tärkeitä tavoitteita mietittäessä tulevaisuuden koulua. Pisa-menestys ei paljon lämmittänyt, kun luin yhdeksäsluokkalaisten oppimistaitojen heikentymisestä. Lisäksi haluttomuus koulunkäyntiin on huolestuttavalla tasolla. Onko kenties lisääntynyt häiriökäyttäytyminen osasyynä tähän? Tätä tulisi ainakin miettiä.Teknologian kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia myös koulumaailmassa mutta toisaalta tuo mukanaan samalla uusia uhkia. Opetusnäkökulmasta teknologia mahdollistaa uusia opetustyylejä sekä saattaa helpottaa ja nopeuttaa opetuksen järjestämistä. Toisaalta varjopuolena on laitteiden liika viihdekäyttö. Lisäksi yleistyneet älypuhelimet ovat riski oppilaiden keskittymiselle. Teknologia helpottaa monien ennen työläiden ja haasteellisten tehtävien suorittamista. Tämä on hieno asia, ja riittävän teknologiaosaamisen tulee olla yksi opetuksen keskeinen tavoite. Toisaalta tämä ei saa johtaa tilanteeseen, jossa oppilaiden ei tarvitse vaivata juurikaan päätään suoriutuakseen tehtävistä. Raja on vedettävä oikeaan kohtaan.Opettajakoulutus ei muutu tulevaisuutta silmällä pitäen ainakaan helpommaksi. Opettajakoulutuksen kehittämiseen tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän, sillä opetushenkilökunta on avainasemassa sen suhteen, miten voimme koulujemme toimintaan vaikuttaa. Opettajakoulutuksessa tulisikin korostaa myös opettajien omaa jatkuvaa oppimista ja mukautumista muuttuvan opetusympäristön mukanaan tuomiin haasteisiin.Arvoisa puhemies! Mitä päätöksiä sitten tehdään hallituksen esityksissä 66 ja 67 työrauhasta ja oppilashuollosta, (Puhemies koputtaa) niin ne ovat tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeitä asioita. Jos ne hyvin hoidetaan, ne tukevat tulevaisuuden oppimista.

112. KESKIVIIKKONA 13. MARRASKUUTA 2013 kello 14.16

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 115/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 115 ei miellytä perussuomalaisia sivistysvaliokunnan jäseniä. Esityksessä on lukuisia epäkohtia, jotka tulevat johtamaan suomalaisen koulutuksen, sivistyksen ja kulttuurin tason vaarantumiseen. Kustannustason muutokset opetuksen ja kulttuurin saralla heijastuvat väistämättä näiden alojen toimijoiden arkeen, ja kohonneiden toimintakustannusten myötä palveluiden laatu vaarantuu. Näin ollen kustannustason aiheuttamista muutoksista johtuvat tarkistukset ovat ensiarvoisen tärkeitä, eivätkä hallituksen esityksen 115 mukaiset säästöt tähän liittyen ole tervetulleita.Sama pätee ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen keskimääräisten yksikköhintojen alentamisessa. Tällainen säästökikkailu ei ainakaan paranna ammattikoulujen ja lukioiden toimintaedellytyksiä. Ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinnan laskennan perusteiden muutos sysää jälleen lisää rahoitusvastuuta kuntien harteille. Myös lukion käyneet alle 25-vuotiaat rajataan esityksessä niin sanotun erikoistuetun oppisopimuksen ulkopuolelle. Myös teatterit, orkesterit ja museot saavat tuntea nahoissaan yksikköhintojen tason laskemisen seuraukset. Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat leikkaukset ovat niin tuntuvat, että huoli laadukkaan opetuksen järjestämisedellytyksistä on hyvin ajankohtainen. Kustannukset opetuksen järjestämiselle kasvavat, mutta rahoitus laahaa perässä indeksijäädytyksineen. Tästä ei voi seurata hyvää, ja asia tulisi korjata mahdollisimman pikaisella aikataululla.Vapaan sivistystyön rooli suomalaiselle sivistykselle on merkittävä. Se mahdollistaa monin paikoin arvokkaan täydennyskoulutuksen tai hyödyllisen yleissivistyksen hankkimisen myös monilla sellaisilla paikkakunnilla, joilla kouluttautumismahdollisuudet muuten ovat rajalliset. Säästöehdotuksen toteutuessa kansalais- ja työväenopistot joutuvat nostamaan kurssihintojaan ja vähentämään opetustaan. Erityisesti leikkaukset vaikuttavat varsinkin koulutukselliseen tasa-arvoon. Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, käytännössä sitä nyt vaikeutetaan.Kunnille ei voi sysätä lisää vastuutaakkaa ilman riittävää valtionrahoitusta. Miten koulutuksen laatu voidaan taata, jos toiminnalle ei suoda riittävää rahoitusta? Lisäksi leikkaukset kiihdyttävät koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemistä, joka puolestaan edistää osaltaan syrjäytymistä sekä heijastuu tulevaisuudessa suomalaiseen osaamiseen.Näin ollen perussuomalaiset esittävät, että mietintöön sisältyvät lakiesitykset hylätään.

112. KESKIVIIKKONA 13. MARRASKUUTA 2013 kello 14.16

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, vapaasta sivistystyöstä annetun lain 12 a §:n muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 115/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ministeri Kiurulle toivoisin, että jos tämä oppivelvollisuuden pidentäminen nyt tulee vuodella, niin sen sisältö, mitä se vuosi sisältää, on todella tärkeä. Niille oppilaille, jotka tämän lisävuoden käyvät, ei tosiaan tämä pelkkä teoria ole varmaan se juttu, ja jotta he jaksavat sen vuoden käydä, niin just tämmöinen käytännönläheisyys myös pitää ottaa huomioon tämän vuoden aikana.Tänään on ollut lukiopäivät tuolla Finlandia-talossa. Lukiolaisilta tuli paljon terveisiä tänne eduskuntaankin, ja yksi asia oli se, että totta kai suurin osa tämmöisistä nuorista, jotka lukiossa ovat, ei tiedä, mihin he hakeutuvat tai mikä olisi se kiinnostava ala kuitenkin. He ovat, aika monet, vielä epävarmoja. Se opinto-ohjaus ja tieto jatko-opiskelusta, tulevista ammateista, mistä ammateista on puutetta ja mitä ammatteja kannattaa harkita – enemmän tätä infoa näille lukiolaisille. Tämmöiset terveiset.

109. TORSTAINA 7. MARRASKUUTA 2013 kello 16.00

3) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kyllä vähän ihmetyttää, minkälaista tulevaisuustutkimusta ollaan veronmaksajien varoilla maksettu, etenkin nyt, kun julkinen sektori on taloudellisessa ahdingossa ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit murenevat samalla ympärillämme ja kansan kärsimys lisääntyy.Hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen Himasen ja kumppaneiden hengentuotos ei tarjoa eväitä. Himanen uskoo maahanmuuton ratkovan ison tukun ongelmistamme. Ehkä näin teoriassa, jos vähän oiotaan tosielämän mutkia. Olisin Himaselta odottanut edes jotain laskelmia tähänkin kohtaan liittyen, kun kerran liksaakin maksettiin niin sanotusta tutkimustyöstä.Maahanmuutto on valtiolle menoerä. Maahanmuuttaja on taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna hyödyllinen yhteiskunnalle vain, kun hän työllistyy ja alkaa maksamaan veroja. Totuus ei ole näin mutkaton. Maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttaa muun muassa kielitaidon puuttuminen, kouluttamattomuus tai työvoimakysynnän näkökulmasta vääränlainen koulutus sekä sopeutuminen suomalaisen yhteiskunnan arkeen. Jotain konkreettista olisi odottanut tältä tutkimukselta esimerkiksi tähän kohtaan.Mielestäni panostaminen suomalaisten työkyvyn kohentamiseen ja tätä kautta kansantalouden tuottavuuden kasvattaminen olisi voinut saada enemmän painoarvoa tulevaisuusraportissa. Kai tämä oli liian perussuomalainen tai järkevä ajatus. Eikö investointi kaikkiin suomalaisiin – korostan vielä sanaa ”kaikkiin” – olisi juuri voimakkaan kollektiivisen kulttuuri-identiteetin edistämistä? Tämänhän Himanen näkee mahdollisena voimavarana yhteiskunnallemme.Himasen tulisi myös hieman paremmin perehtyä äärinationalistisiin ilmiöihin globaalisti ennen kuin keskittyy solvaamaan perussuomalaisia ja maalaamaan meistä kuvaa omien linssiensä läpi.Muutoinkin tutkimusparadigmat ja työmotivaatio taitavat olla hieman hukassa, kun valtaisa budjetti riitti tähän lopputulokseen. Selonteossa yhteiskunnan pitäisi luoda epäonnistumisen hyväksyvä ilmapiiri sekä tarjota turvaa epäonnistumisen varalle. Tämä on rakentava lause, mutta fakta on, että tälläkin hetkellä 350 000 kansalaisellamme on maksuhäiriömerkintä, ja tämä porukka kasvaa koko ajan. Monelle heistä ei myönnetä pankkitunnuksia. Ilman niitä on todella vaikeaa enää hoitaa asioitaan. Seinä on vastassa yritettäessä asioida sähköisesti. Moneen virastoon ja laitokseen yhteydenotto alkaa olla miltei mahdotonta ilman tunnuksia. Tämä on räikeä epäkohta, jopa perusoikeuksia polkevaa.

Arvoisa puhemies! On myös jotain hyvääkin sanottava selonteosta. Liikkumattomuus on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä ja vakava asia. Vihdoin tämä aihe on nostettu esille selonteossa enemmän kuin yhdellä lauseella.

105. TORSTAINA 24. LOKAKUUTA 2013 kello 16.01

115) Lääkärihelikopterien ylläpito
Suullisen kyselytunnin asia SKT 115/2013 vp
Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Toimiva, tasa-arvoinen ja koko maan kattava terveydenhuollon verkosto on yksi hyvinvointivaltion kulmakivistä. Perusterveydenhuollon tulee olla kaikkien oikeus varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta. Hallituksen sote-uudistus on kaatamassa valtion tehtäviä kuntien maksettaviksi.Eilen kuulimme huolestuttavia uutisia siitä, että sosiaali- ja terveysministeriössä suunnitellaan maamme lääkärihelikopterien ylläpidon siirtoa valtiolta kunnille osana peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää. Kuuden lääkärihelikopterin ylläpito maksaa vuosittain noin 27 miljoonaa euroa. Tällä rahalla tavoitetaan lähes 4 miljoonaa suomalaista, joista sadat ovat pelastuneet niillä 15 000 vuosittaisella lennolla, joita kopterit tekevät. Kysyn sosiaali- ja terveysministeriltä: Aiotteko todella siirtää myös helikopterien ylläpidon kunnille? Eikö kuntien tehtäviä ja sitä kautta menoja pitänyt nimenomaan vähentää osana sote-uudistusta?

105. TORSTAINA 24. LOKAKUUTA 2013 kello 16.01

115) Lääkärihelikopterien ylläpito
Suullisen kyselytunnin asia SKT 115/2013 vp
Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Jos näin merkittävä osa suomalaista pelastustointa aiotaan siirtää kuntien rahoitettavaksi, mitähän muita suunnitelmia hallituksella on mietittynä tai mietinnän alaisena juuri nyt? Ettei vain olisi niin, että jatkossa Kelan kautta maksettavat avustukset ja korvaukset siirretään täysimääräisinä ja lyhentämättöminä kuntien tehtävälistalle tai että opetustoimen saamat valtionavut leikataan pois, nekin kuntien rasitteeksi. Kun vain ei nyt kävisi niin, että törmätään Suomen lakiin tai peräti perustuslakiin, kuten kuntauudistuksessa on jo tapahtunut. Siksi kysyn oikeusministeriltä: millaisina nämä tehtävien siirrot valtiolta kunnille näyttäytyvät Suomen lain kannalta katsottuna?

105. TORSTAINA 24. LOKAKUUTA 2013 kello 16.01

7) Talousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Talousarvioaloite TAA 1-574/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esittelen tässä talousarvioaloitteitani.Monia työvoimatoimistoja lakkautetaan. Varsinais-Suomessa toimistoja suljetaan 9, eli 13:sta 4:ään. Saavutettavissa olevat työvoimapalvelut ovat tärkeässä roolissa työllistymisen näkökulmasta. On huolestuttavaa, että henkilökohtainen asioiminen tämän lakkauttamisen myötä vähenee radikaalisti. Pitää toimia netin kautta tai puhelimitse. Entäpä ne asiakkaat, joille ei ole myönnetty edes pankkitunnuksia? Heitä on 350 000, ja määrä kasvaa koko ajan. Heidän kohdallaan työn hakeminen vaikeutuu vielä enemmän. Olen tehnyt talousarvioaloitteen työvoimapisteiden säilyttämiseksi Varsinais-Suomessa.Lastensuojelun merkitys on keskeinen syrjäytymisen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Huostaanotot ovat lisääntyneet hälyttävästi. Talousarvioaloitteeni on lastensuojelun palveluiden laadun parantamiseksi Varsinais-Suomessa.On tärkeää, että perusterveydenhuolto turvataan myös yhteistoiminta-alueilla. Tähän liittyen Askaisten terveysaseman toiminnan jatkuminen on tärkeää jatkossakin.Oppilaitosten, päiväkotien, sairaaloiden ja lukuisten asuntojen peruskorjaustarve on Suomessa miljardiluokkaa. Tuntuu jo siltä, että sellaisia rakennuksia, joissa ei ole homeongelmaa, on enää vaikea löytää. Littoisten koulun home- ja sisäilmaongelma on niin hälyttävä, että suuri osa oppilaista ja opettajista on saanut vakavia oireita. Koulunkäynti kyseessä olevassa oppilaitoksessa on toistaiseksi estynyt.Sotiemme veteraanien kuntoutus ja kotihoito olisi pitänyt hoitaa alusta asti valtion toimesta ja ilman hakumenettelyä. Vielä tänä päivänä on kuntia, joissa vuosittaiset kuntoutusmäärärahat ovat loppuneet jo kesän kynnyksellä ja kaikki kuntoutukseen oikeutetut eivät ole päässeet hoitoon. On myös kuntia, jotka ovat palauttaneet kuntoutusmäärärahoja, koska kaikkia veteraaneja ei ole tavoitettu. Tässä kohtaa kuuluu kysyä, miksi. Sodan loppumisesta tulee kuluneeksi kohta 70 vuotta. Taas kerran kaikki eduskuntaryhmät ovat lähteneet yhteisesti aloitteeseeni, jossa kuntoutusmäärärahoja ei leikattaisi. Kysymys kuuluu: miksi veteraanien pitää aina huomauttaa asiasta, ennen kuin jotain konkreettista edes aiotaan tehdä? Talousarvioaloitteeni on lisäys veteraanien kuntoutukseen ja kotihoitoon sekä ystävätoiminnan käynnistämiseksi aluksi Varsinais-Suomessa ja tietenkin toivottavasti myös koko Suomessa.

Olen tehnyt myös talousarvioaloitteen nopeusrajoitusten tarkistamiseksi Turku-Kustavi-tieosuudella.

Lisäksi olen mukana allekirjoittajana omaa maakuntaani koskevissa edustajien yhteisissä talousarvioaloitteissa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioaloitteita on tehty suuri määrä edustajien toimesta. Taloustilanne on vaikea maailmanlaajuisesti, siksi on tärkeää, että myös oman maamme vaikeudet nähtäisiin todellisina hallituksen taholta varoja kohdennettaessa.

104. KESKIVIIKKONA 23. LOKAKUUTA 2013 kello 14.08

3) Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 47/2013 vp Kaj Turunen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! On tullut taas se aika vuodesta, kun perussuomalaiset näyttävät kyntensä esittämällä hallituksen vaihtoehtoa terävämmän budjettiesityksen. Tuore varjobudjetti sisältää oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen sekä ennen kaikkea suomalaisten todellista etua ajavan vaihtoehdon hallituksen esitykselle talousarvioksi vuodelle 2014.EU-huumassa porskuttava hallitus ylenkatsoo Suomen kansan tarpeita, joista se on valmis karsimaan pumpatakseen rahaa kyseenalaisesti asiansa hoitaneisiin Etelä-Euroopan valtioihin. Ne kyllä osaavat ottaa hyödyn irti suomalaistenkin tukieuroista ilman, että rakenteellisia ongelmia hoidetaan lopullisesti edes siedettävään kuntoon.Omaishoitajien asemaan liittyvät epäkohdat tulee korjata niin pian kuin suinkin mahdollista. Perussuomalaiset ehdottavatkin varjobudjetissaan kohennuksia omaishoitajien tilanteeseen. Ensinnäkin kaikki omaishoitajat, jotka omaishoidon tukea hakevat, tulisi saada tuen piiriin. Lisäksi kuntakohtaiset eroavaisuudet tuen myöntämiseen liittyen pitää saada kitkettyä. Myös omaishoitajien saama korvaus on työn määrään ja tärkeyteen nähden suhteutettuna yksinkertaisesti riittämätön. Näin ollen omaishoidon tuki tarvitsee tasokorotuksen.Olen tiedustellut kirjallisissa kysymyksissä useaan otteeseen hallituksen suhtautumisesta omaishoitajien asemaan. Vastaukset ovat tyyliä ”tutkimme”, ”ehkä joskus”, ”mahdollisesti”, mutta konkreettisia parannuksia ei ole luvassa ainakaan tällä vaalikaudella. Kuinka tämä on mahdollista, jos kerran hallitus suhtautuu myönteisesti omaishoitajiin? Poliittista peliä tärkeää työtä tekevien kustannuksella. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään 25 miljoonan euron lisäys omaishoitajien toimintakyvyn tukemiseen ja omaishoidon tuen tasoon tehtävään tasokorotukseen.Lähiruoka on puolestaan parasta ravintoa, ja gmo-vapaan Suomen tulee olla tulevaisuuden tavoite. Täällä salissa on tänään puhuttu, että vienti ei vedä, ei keksitä hyviä vientituotteita. Tässähän meillä olisi loistava vientituote, huippuvientituote: Suomessa tuotettua puhdasta, gmo-vapaata ruokaa.Arvonlisäverokantojen alentaminen näkyy kaikkien, jopa vähävaraisten kansalaisten elinkustannuksissa ja on näin ollen hyvä keino parantaa tavallisen kansan elämänlaatua.

Suuret ja menestyksekkäät yritykset syntyvät pienestä. Tästä johtuen pk-yritysten asemaan on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ja luotava yrityksille hyvä kasvuympäristö esimerkiksi verotuksen ja kotitalousvähennyksen keinoin. Varjobudjetissamme on konkreettiset lääkkeet edellä mainittuun. Hallituksen esityksestä on vaikea löytää mitään toimia pk-sektorin toiminnan turvaamiseksi.

Koulutus on Suomelle vuosikausia ollut ylpeyden aihe. Toivottavasti se on sitä myös tulevaisuudessa. Tasa-arvoiset ja laadukkaat oppimismahdollisuudet tulee taata koko maan laajuisesti. Kattava kouluverkosto on olennaisessa roolissa tämän tavoitteen täyttymiseksi. Opetuksen laadun ja koulupäivän sujuvuuden kannalta kohtuulliset ryhmäkoot ovat avainasemassa. Edellä mainitut asiat on nostettu esille myös vaihtoehtobudjetissamme. Hyvät jatko-opiskelumahdollisuudet on tarjottava koko Suomessa. Monien maakuntien kilpailukyvylle paikallisilla ammattikorkeakouluilla on tuntuva merkitys.

Luovat alat on nähtävä potentiaalisena työllistäjänä kulttuuritarjonnan edistämisen lisäksi. Tästä johtuen 3 miljoonan euron lisäys lainauskorvauksiin on perusteltu.

Liikunnan merkitystä ihmisten yleiselle hyvinvoinnille ei arvosteta tarpeeksi. Suomalaisten liikuttajana seuratoiminta on keskeisessä asemassa. Iso osa kansastamme on tavalla tai toisella mukana jonkin urheiluseuran toiminnassa. Urheiluseurat nojaavat pääosin vapaaehtoistyöhön. Nyt olisikin valtiovallan aika ojentaa kätensä urheiluseuroja kohden korottamalla enemmän seuratukia, liikunnan edistäminen kun on yksi kustannustehokkaimmista tavoista edistää terveyttä ja työkykyä. Investointien vaikutukset eivät tosin näy yhden vaalikauden aikana.

Ja lopuksi: ministeri Urpilainen löysi perussuomalaisten varjobudjetista jotain hyvääkin, mikä oli positiivista.

103. TIISTAINA 22. LOKAKUUTA 2013 kello 14.01

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta ja orpoteosten käyttämisestä
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 73/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Kyseessä olevassa hallituksen esityksessä on kysymys tekijänoikeuslain muuttamisesta ja muun muassa teoksen suoja-ajan muuttamisesta 50 vuodesta 70 vuoteen.Suoja-ajan pidentämisen takana keskeisin peruste on musiikintekijän oikeudet. Musiikintekijän ja artistin oikeuksia tuleekin suojata. Toisaalta olen huolissani suurten monikansallisten levy-yhtiöiden omistamista immateriaalioikeuksista suomalaisen musiikkikulttuurin osalta. Jos esimerkiksi tunnettu artisti on kuollut aikaa sitten mutta oikeudet tuotantoon ovat levy-yhtiöllä, jolla ei välttämättä ole kiinnostusta julkaista juuri kyseisen artistin musiikkia, ei sitä julkaise kukaan, vaikka toisilla levy-yhtiöillä, tässä tapauksessa kansallisilla, pienemmillä levy-yhtiöillä, olisi kiinnostusta tähän.Nyt kun kysymys on tekijänoikeusasioista, haluan nostaa esille uhkakuvan, joka leijuu tällä hetkellä radiotaajuuslupien haussa. Maassamme toimii vielä pieni joukko itsenäisiä pieniä radioasemia, joiden toiminnan tärkeys alueellisesti on kiistaton. Niiden kautta oman alueensa musiikin esittäjät, tapahtumat ja paikallisasiat pääsevät esille. Nykyisin soittolistojen aikaan suuret levy-yhtiöt ja radioasemat ovat saaneet paljon määräysvaltaa, jossa pienet radiotoimijat voivat joutua laittamaan lapun luukulle. Taloudellisesti näille pienille radioasemille tämä on vaikeaa aikaa. Nyt pitääkin kiinnittää huomiota hallituksen toimiin. Kenelle näitä taajuuslupia tullaan jatkossa myöntämään?

97. TORSTAINA 10. LOKAKUUTA 2013 kello 16.01

5) Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 41/2013 vp Esko Kiviranta /kesk: 

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Sukupolvenvaihdos maatilalla ei ole vailla haasteita. Tilanpidon jatkaminen on muutenkin haasteellista tämän päivän Suomessa. Olen huolestuneena seurannut viime viikkoina useita tv-ohjelmia maanviljelijöiden tilanteesta tämän päivän Suomessa. Monet isännät eivät suosittele lapsilleen tilan jatkamista, koska tulevaisuus on niin epämääräinen.1980-luvulla tehtiin sukupolvenvaihdos siellä kotitilallani. Veli ryhtyi viljelemään tilaa, ja me sisaret joustimme aika monessa asiassa, niin että veljellä oli mahdollisuus aloittaa.EU:n myötä tilanne maatiloilla on kiristynyt entisestään, joten kaikki ne toimenpiteet, jotka helpottavat maatilan pitoa, ovat kannatettavia. Myös tämä edustaja Kivirannan lakialoite on kannatettava asia.

96. KESKIVIIKKONA 9. LOKAKUUTA 2013 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 101/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 14/2013 vp

Lisätalousarvioaloite LTA 70-80/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sisäilma- ja kosteusongelmat suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa ovat valitettavan yleisiä. Niiden seurauksena ilmenee monenlaisia vakavia terveyshaittoja, jotka heikentävät monien kansalaisten elämänlaatua ja aiheuttavat valtiolle tuntuvan laskun. Mielestäni ei esimerkiksi kenenkään oppivelvollisuuttaan suorittavan tai ammattiaan harjoittavan henkilön pitäisi joutua altistumaan sisäilmaongelmien aiheuttamille vakaville sairauksille. Laadukkaat korjaustoimet vaativat riittävät resurssit. Liian usein säästöjen seurauksena ja liian kovan urakkapaineen alla korjaukset toteutetaan hätäisesti ja työn laatu ei ole toivottavaa. Tästä seuraa monesti sisäilma- ja kosteusvaurioremonttien kohdalla uusi urakka muutaman vuoden kuluttua edellisestä, koska pieni pintaremontti tai huolimaton korjaus ei näihin ongelmiin pure.Hallituksen päätös aikaistaa pakollisia korjauksia sisäilma- ja kosteusongelmista kärsiviin kouluihin sekä päiväkoteihin on hyvä liike. Toisaalta perusteellisten ja kaikki ongelmakohteet kattavien korjaustoimenpiteiden hintalappu tulee olemaan kova. Näin ollen lisärahoitus on tarpeen, jotta korjaustoimiin saadaan enemmän vaikuttavuutta. Perussuomalaisten ehdotus 40 miljoonan euron lisäyksestä avustuksiin yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin on paikallaan. Tulevaisuuden terveydenhuollon kustannukset varmasti huolestuttavat myös hallituspoliitikkoja. Nyt olisi näytön paikka ja oiva mahdollisuus panostaa suomalaisten terveyteen.Salissa on puhuttu tänään tapauksesta Tatu työllistämisen yhteydessä: eli kuinka voi saada korvauksia, vaikka tahallisesti kieltäytyy useita kertoja yhteistyöstä, kun yritetään työllistää tai kouluttaa? On myös toisenlaisia tositarinoita, kuten omaishoitajat, jotka rinnastetaan yrittäjiksi, kun omaishoitajuus loppuu. Esimerkkitapaus on eräs 61-vuotias tuttava, omaishoitajanainen, 9 vuotta hoitanut äitiään 24 tuntia vuorokaudessa. Äiti joutui laitokseen, ja tämä omaishoitaja haki työttömäksi työnhakijaksi. Kuinka ollakaan, tuli parin viikon kuluttua vastaus: hän joutuu 5 kuukauden karenssille, ja ohjaus oli sosiaaliluukulle. Tämä ei ole oikeaa työllistämispolitiikkaa, hallitus.

88. KESKIVIIKKONA 25. SYYSKUUTA 2013 kello 14.00

1) Kotihoidon tukeen tehtävät muutokset
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 4/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valtion hälyttävä velkaantuminen ja hallituksen kiihtyvä arvostelu näyttävät aiheuttavan eräänlaisen paniikkireaktion hallituksen sisällä. Asioita tehdään liiaksi mutu-tuntumalla.Kotihoidon tuen saajia oli viime vuonna 116 000, näistä naisia 109 000. On utopiaa kuvitella, että isät sankoin joukoin ryntäisivät kotihoitajiksi. Uusi laki aiheuttaisi kymmenissätuhansissa pienituloisissa perheissä vakavan elintason ja ostovoiman laskun, naistyöttömyyden kasvun sekä kurjistuvien kuntatalouksien rapautumisen. Lisääntyvien toimeentuloasiakkaiden myötä kysyisinkin hallitukselta ja ministeriltä: milloin saamme pitävät laskelmat valmisteilla olevan lain vaikutuksista verokertymiin ja kestävyysvajeen paikkaukseen? Ja ennen kaikkea kaikkein tärkein asia: eikö perheillä pidä olla oikeus valita itse lastenhoitoasiat? Yli puolet suomalaisista ei kannata tätä lakimuutosta, ja hallitukselle sanoisinkin, että ei ole häpeä pakittaa tässä asiassa ja perua koko esitys.Täällä salissa on puhuttu hallituksen edustajien suulla hyvin paljon tasa-arvosta tämän lakiesityksen puitteissa. Jos toinen vanhemmista ei käytä hänelle korvamerkittyä tukijaksoa, perhe menettää tältä osin tuen. Tässä lauseessa on tasa-arvo kaukana.Hallitus arvostaa kotona tehtävää työtä, kuten ministeri sanoi juuri äsken. Hallituksen pitäisi perua koko lakiesitys.

87. TIISTAINA 24. SYYSKUUTA 2013 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tapahtuvien päätösten seuraukset vaikuttavat usein vielä hyvin pitkän ajanjakson kuluttua. Hallinnonalan luonteesta johtuen äkkikäännökset ovat keskeisten ratkaisujen osalta haastavia ja toisinaan jopa mahdottomia.

Tästä johtuen hallituksella tulee olla hyvissä ajoin selkeä visio, mitä tulevaisuudelta halutaan, jotta voidaan toimia sen mukaan. Toivon, että kirjava ja eripuraisuudellaan mainetta niittänyt nykyhallitus on pystynyt valitsemaan kaikesta huolimatta oikean polun, joka varmistaa tulevaisuudessa Suomen kilpailukyvyn niin tieteessä, taiteessa, koulutuksessa kuin urheilussakin.

Kun siemen kylvetään maahan, päästään harvoin sadonkorjuuhommiin vielä saman hallituskauden aikana. Kertooko tästä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan määrärahan väheneminen 59 miljoonalla eurolla? Toivoisin tähän kysymykseen vastausta asianomaisilta ministereiltä. Menestyksekäs asioiden kehittäminen edellyttää keskittymistä pitkän aikavälin suunnitteluun ja monesti kustannusten kasvattamista lyhyellä aikavälillä. Vaikka leikkaus ei ole prosentuaalisesti murskaava, niin se on mielestäni huolestuttava signaali. Ja saahan tuolla vajaalla 60 miljoonalla eurolla kuitenkin monta oppikirjaa, jalkapalloa ja koulukyytiä.

Hallituksen kovat säästötavoitteet luovat varmasti tällekin ministeriölle paineita. Toisaalta, jos mietitään esimerkiksi hallituksen kauniinkuuloisia koulutuspoliittisia tavoitteita, ei niitä voida saavuttaa ilman riittävää rahoitusta. Lisäksi nuorisotakuun konkreettinen toteuttaminen aiheuttaa samanaikaisesti tuntuvia kustannuksia myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle.

Mielestäni nykytilanteessa olisi ollut perusteltua kasvattaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan budjettia eikä nipistää siitä yhtään euroa verrattuna edellisvuoteen. Vaikka vallitseva taloudellinen tilanne on heikko, ei tulevaisuuden kilpailukykyä tule heikentää koulujärjestelmäämme heikentämällä. Laadukas kulttuuritarjonta on tärkeä osa suomalaisten arkea. Jos huono taloustilanne vaikeuttaa kansalaisten elämää, niin hengen ravintoa tulee silti tarjota vähintäänkin entiseen malliin.

Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen edistäminen on puolestaan parhaita tapoja vaikuttaa tulevaisuuden terveydenhuollon kustannuksiin. Tämän lisäksi liikunnan sosiaalisia vaikutuksia ei pidä aliarvioida. Myös työkyvyn ylläpidon kannalta terveelliset elämäntavat ovat avainasemassa. Terve sielu terveessä ruumiissa. Ministeri Arhinmäki varmasti urheilumiehenä on asiasta samaa mieltä. Liikunnan osalta odotan mielenkiinnolla uutta liikuntalakia, sillä se määrittää askelmerkit suomalaisen urheilun ja fyysisen aktiivisuuden tulevaisuudelle.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaaminen ja vahvistaminen kaikille koko maan kattavasti on hyvä lähtökohta varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen osalta. Myös laadukkaan päivähoidon turvaaminen on hieno asia. Toivon vain, että näistä periaatteista pidetään kiinni, kun koittaa aika lunastaa lupaukset teoilla.

Kulttuuripolitiikan osalta luovan työn tekijöiden aseman parantaminen on tärkeää. Mielestäni lainauskorvausjärjestelmän uudistaminen taiteentekijöiden taloudellisen aseman parantamiseksi tulee suorittaa ensi tilassa.

Ja edustaja Tölli, eihän meillä oppositiossa ole mitään hermoiltavaa, koska hallitushan on luvannut, että pakkoliitoksia ei tule.

Sitten lopuksi vielä veteraaniasiaa – se on asia, joka ei voi enää odottaa. Tässä taannoin kaikki eduskuntaryhmät päättivät, että sotiemme veteraaneille annetaan kuntoutukseen lisää rahaa ja myös kotipalveluihin. Nyt niistä ollaan ottamassa muutama milli pois, ja tämä on todella hälyttävää, koska nyt ollaan siinä tilanteessa, että meidän pitää tehdä se, minkä jokainen allekirjoitti, eli luvata tarpeellinen kuntoutus ja kotihoito jokaiselle sotiemme veteraanille.

83. TIISTAINA 17. SYYSKUUTA 2013 kello 12.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 112/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Toimivat rakenneuudistukset auttavat Suomea eteenpäin. Hallitus hehkuttaa tällä hetkellä suureen ääneen omaa, vielä hämärän peitossa olevaa rakenneuudistuspakettiaan, jolla pitäisi ratkaista iso tukku vallitsevia ongelmia. Kuluva hallituskausi on osoittanut sixpackin heikkouden ja toimintakyvyttömyyden jo lukuisia kertoja. Mitä muuta voi sen toimilta odottaa kuin iloisia ilmeitä, turhaa hypeä ja vähän tuloksia?Kun hallituksen sielu on sekaisin, ei se pysty ratkomaan rationaalisesti ongelmia. Tämä paistaa läpi valitettavasti myös vuoden 2014 valtion talousarvioesityksestä: se sisältää paljon positiivista hyminää mutta vähän todellisia ratkaisuyrityksiä ja rohkeita liikkeitä Suomen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhan kaavan mukaan, kun hallituspuolueiden kansanedustajat ajautuvat ahtaalle puolustaessaan risaa budjettiesitystään, he alkavat taas heitellä lokaa opposition päälle ja peräänkuuluttaa vaihtoehtoisia ratkaisuja. (Eduskunnasta: Eikös se ole ihan oikein?) Perussuomalaisilta on vaihtoehtobudjetti tullut vuosittain. Toivoisin yksittäisiltä hallituspuolueiden edustajilta kykyä ja rohkeutta tarkastella talousarvioesitystänne kriittisesti sekä ottaa kantaa asiaan. Hyvä idea on hyvä ja huono on huono, vaikka kuinka marinoisi. Ongelmat on parempi havaita ajoissa ja myöntää tosiasiat mieluusti ennemmin kuin myöhemmin.Arvon hallituspuolueiden edustajat, suosittelen vilkaisemaan perussuomalaisten vaihtoehtoa, kun se julkaistaan. Se voi auttaa teitä havaitsemaan budjettiesityksen ongelmakohtia ja tarjota uusia kehitysideoita omaan vaihtoehtoonne.Arvoisa puhemies! Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen on hyvä asia. Esimerkiksi psykologipalveluiden parempi organisointi on paikallaan käytännön haasteista ja kuluista huolimatta. Mielestäni yleisesti ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painoarvon tulee olla mahdollisimman ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Syitä ongelmiin tulee etsiä riittävän perusteellisesti, jotta toimet ongelmakohtien korjaamiseksi voidaan kohdistaa oikein. Opiskelijoiden terveydenhuollon osalta ammattikorkeakoulujen YTHS-mallin kokeilu on esimerkki hyvästä hankkeesta. Kokeilua tulisi laajentaa entisestään ja laatia selkeä, toteuttamiskelpoinen suunnitelma terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille.Oppisopimuskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän.Nuorisotyön merkitys on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle talousarvioesityksessä. Nuorisotyön tuloksellisuus vaikuttaa pitkällä tähtäimellä todella paljon suomalaisten hyvinvointiin ja tulevaisuuden työkykyyn. Tämän lisäksi nuorisotyö edesauttaa nuorten hakeutumista opiskelupaikkoihin, joihin nyt ollaan panostamassa. Tuleekin pitää mielessä, ettei luodusta koulutuspaikasta ole iloa valtiolle ilman, että joku kykenee ottamaan sen myös vastaan.

Hallituksen tulisi pitää mielessä koulutuksen laadun merkitys maamme tulevaisuuden talouskasvulle sekä hyvinvoinnille. Homeiset rakennukset tulee saneerata laadukkaasti ja mahdollisimman pian, koska ne aiheuttavat vakavan terveysriskin suurelle joukolle suomalaisia. Homeisissa kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa monet suomalaiset altistuvat vakaville sairauksille. Homerakennusten korjauksiin kohdennetut määrärahat eivät ole tällä hetkellä lähelläkään riittävää tasoa.

Yhteisöveron lasku on kädenojennus pääsääntöisesti suurten yritysten suuntaan. Yksityisten elinkeinonharjoittajien toimintaedellytysten parantaminen on valitettavasti päässyt unohtumaan talousarvioesityksestä kokonaan. Tästä voi päätellä, että hallitusta kiinnostaa enemmän suuryritysten voiton maksimointi.

80. KESKIVIIKKONA 11. SYYSKUUTA 2013 kello 14.01

1) Valtionyhtiöiden ylimmän johdon palkitseminen
Ainoa käsittely

Muu asia M 8/2013 vp

Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöiden yritysjohdon ja avainhenkilöiden palkitsemista ohjaa pitkälti talouspoliittisen ministerivaliokunnan määrittämä palkitsemisohje, jota pääsääntöisesti myös yrityksissä noudatetaan. Avoimuuden lisäämiseksi myös johtoryhmän jäsenten palkitsemistietojen tulisi olla julkisia toimitusjohtajien tietojen lisäksi. Tämä parantaisi avoimuuden lisääntymisen lisäksi valtionyhtiöiden mainetta kansan silmissä. Lisäksi eduskunnan tiedonsaantia koskien valtionyhtiöiden toimintaa tulee ehdottomasti tehostaa.Peruspalkka maksetaan tehdystä työstä, ja lisäkannustimia tulee tarjota johdolle silloin, kun menestystä tulee erinomaisen toiminnan tuloksena. Tällöin yksittäinen johtaja tuottaa erityisosaamisellaan lisäarvoa yritykselle, ja näin ollen kompensaatio on paikallaan. Millä perustein tulospalkkioita tulee maksaa, onkin astetta haasteellisempi kysymys. Esimerkiksi monopoliasemassa olevan yrityksen johdon työ on monesti helpompaa verrattuna kovan kilpailun toimialoilla operoivien yritysten johtajien työhön. Valtionyhtiöiden tuleekin jatkossa arvioida entistä perusteellisemmin tulospalkkion suuruutta määriteltäessä johtajan todellista vaikutusta yrityksen tulokseen. Palkitsemisohjeen kohtuullisuusperiaatteen noudattaminen valtionyhtiöiden johdon palkitsemisessa on ehdoton vähimmäisvaatimus, mutta mielestäni tulospalkkioille tulee aina löytyä selkeät perusteet. Tämän osalta monilla yrityksillä on rutkasti parantamisen varaa.On ymmärrettävää, että valtionyhtiöiden johdon palkkiot halutaan pitää kilpailukykyisinä, jotta avainasemat saadaan täytettyä mahdollisimman pätevillä henkilöillä. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, ja säästötalkoisiin joudutaan joka saralla. Monet valtion säästöt kohdistuvat erityisesti vähäosaisiin kansalaisiin. Vaikka valtionyhtiöt pelaavatkin pitkälti markkinatalouden säännöillä, olisi tulospalkkioiden kohtuullistaminen paikallaan, eli käytännössä hyväosaisten yritysjohtajien tulisi osallistua osaltaan säästötalkoisiin, vaikka eivät julkista terveydenhuoltoa tai kirjastoa käyttäisikään. Tämä olisi mielestäni vähintäänkin kohtuullista.Tänään tässä salissa on oltu erittäin yksimielisiä ylimmän johdon palkitsemisen suhteen, joten toivon, että tulee pikaisia edistyksiä asiaan hallituksen taholta.

76. KESKIVIIKKONA 4. SYYSKUUTA 2013 kello 14.02

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 84/2013 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Tuulimyllyjäkin silmällä pitäen ympäristöministeriö käynnisti syksyllä 2012 melumallinnuksia ja melumittauksia koskevan tarkentavan ohjeistuksen valmistelun. Ohjeistus lienee jo valmis. Hallitus katsoo, että tuulivoimalat tulee sijoittaa niin etäälle asutuksesta, että niistä ei aiheudu asukkaille kohtuutonta rasitusta.Todellisuudessa kuitenkin esimerkiksi Uudessakaupungissa on jouduttu keräämään kansalaisadressi, jossa on 700 asukkaan allekirjoitus. He vastustavat voimalan rakentamista liian lähelle asutusta, 450 metrin päähän asutuksesta. Miksi tulevan voimalan läheisyydessä asuvien ääntä ei kuunnella? Ja Uusikaupunki ei ole ainoa paikka, jossa adresseja on kerätty. Jo nyt Suomessa on tuulivoimaloita, joiden toimintaa on rajoitettu toimimaan puolella teholla, koska matala bassometeli on häirinnyt asukkaita. Mikä on tuulivoiman energiatehokkuus enää silloin? Vastaus on: hyvin pieni.Eli eikö tuulivoimaloiden sijaintipaikan tulisi olla sellainen, että tuulivoimatuotanto toteutuisi ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla rasittamatta sen välittömässä läheisyydessä asuvia kansalaisia? En ole suinkaan tuulivoimarakentamista vastaan, mutta sijaintipaikkaa tulisi miettiä tarkasti ja ottaa kansalaisten mielipide tarkasti huomioon. Asiasta olen tehnyt toimenpidealoitteen sekä kirjallisen kysymyksen.

 PTK 75/2013 vp

75. KESKIVIIKKONA 26. KESÄKUUTA 2013 kello 10.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) täydentämisestä
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 31/2013 vp

Hallituksen esitys HE 53/2013 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 11/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomessa ei ole oikeastaan yhtään kuntaa, joka olisi alustavien raporttien mukaan halukas vapaaehtoisesti liittymään toiseen tai toisiin kuntiin. Jopa Rusko, jossa hallituspuolueet ovat ohjaimissa, on sanoutumassa irti hallituksen kuntapolitiikasta.

Turku vähentää opettajien määrää jo nyt ja suurentaa ryhmäkokoja. Kuntaliitoksien kohdalla koulukoot suurenevat entisestään ja luokkakoot niin ikään. Miten hyvin silloin toteutuu hyvä perusopetus, kun todennäköisesti yksilöllisen ohjauksen tarve luokassa suurenee? Uudistuksia pitää tehdä, se on selvä, mutta kuntien rajojen pakkosiirto ei ole ratkaisun avain.

Edustaja Orpo sanoi hetki sitten salissa, ettei liitoksia tarvita, jos kunta tulee toimeen omillaan. Hän ei maininnut sitä tosiasiaa, että kuntien valtionosuuksia on leikattu koko ajan. Kunnat ajetaan ahdinkoon. (Erkki Virtanen: Silti ne saavat enemmän kuin koskaan ennen!)

Onko suuri kaunista ja taloudellista? Tästä voisi ottaa esimerkiksi suuret keskuskeittiöt, joista menee ruokaa kouluihin. Joitakin vuosia sitten näitä keskuskeittiöitä vaadittiin, koska ne olivat taloudellisesti muka kannattavia. Nyt on tullut uusia tutkimuksia ja todettu, että taloudellinen hyöty on tosi vähäistä, ja jos ajatellaan, niin keskuskeittiöstä usein ruoka on vähän laitosmaista ja jopa mautontakin.

Sapelien kilistäminen täällä – se ei kyllä auta ollenkaan eikä vie tätä asiaa eteenpäin. Arvostettu puhemies Heinäluoma on toivonut ansiokkaasti, että kuntauudistus pitäisi suunnitella kaikkia puolueita kuuntelemalla, myös oppositiopuolueita. Näin ollen olisi lopputuloksen kannalta parasta viheltää peli poikki nyt ja aloittaa kuntauudistustyö yhdessä.

Kannatan edustaja Mattilan tekemää lain hylkäämisesitystä.

PTK 74/2013 vp

74. KESKIVIIKKONA 19. KESÄKUUTA 2013 kello 12.17

1) Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mitkä maat toimivat ministereiden mielestä EU:n ytimessä? Mikä on Suomen vaikutusvalta EU:ssa suhteessa Ranskaan, Saksaan ja Isoon-Britanniaan? EU:n taloudenpidossa on ollut laiminlyöntejä jatkuvasti. EU:n kirjanpidossa ilmenee vuosittain suuria puutteita ja niistä on aika usein vaiettu. Miten Suomi on voinut puuttua ja vaikuttaa näihin epäkohtiin?

PTK 74/2013 vp

74. KESKIVIIKKONA 19. KESÄKUUTA 2013 kello 12.17

1) Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen on todennut EU:n olevan arvoyhteisö, minkä hän sanoo olevan enemmän kuin vapaakauppa-alue ja talousyhteisö. Eurooppalaisuus on hieno asia, ja Suomi on yksi osa tätä kokonaisuutta. Pidän kuitenkin tärkeänä, että eurooppalaisuudesta huolimatta arvostetaan espanjalaisuutta, kreikkalaisuutta, saksalaisuutta ja myös suomalaisuutta. Vanhojen, vakiintuneiden suurten kulttuurien on helpompi pitää pintansa vallitsevassa Eurooppa-hypessä ja toisaalta vaikuttaa osaltaan nykyeurooppalaisuuden muodostumiseen.

Suomalaisuus on vähemmän vakiintuneena ja pienenä kulttuurina vaarassa jäädä jalkoihin tässä eurooppalaisuuden vakiintumisessa, mitä ikinä se nyt sitten lopulta onkaan. Suomalaisuutta tulee arvostaa, vaalia ja hyödyntää voimavarana yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa. Sama pätee yleisesti EU-politiikkaan. Suomen on pienenä maana tehtävä kovasti töitä, jotta saavuttaisimme edes tyydyttäviä lopputuloksia meitä koskevalta EU-päätöksenteolta. Kataisen arvoyhteisö ei suoraan sanottuna ole kohdellut Suomea hyvin, ja osasyynä tähän on Suomen oma EU-politiikka, joka on ollut niin tehotonta.

Edunvalvojamme Euroopassa ovat nukkuneet, kun monia meidän kannaltamme haitallisia päätöksiä on nuijittu läpi. Herää kysymys, onko meillä merkittävää sananvaltaa unionissa edes koskien oman maamme asioita. Haluammeko, että voimme itse päättää omista asioistamme etumme mukaan, vai haluammeko, että meitä ohjataan Brysselistä käsin, miten tahdotaan? Välittääkö EU Suomesta muutenkin kuin maksumiehenä? Onko EU Suomen näkökulmasta reilu? Haluammeko olla osa yhteisöä, jossa toiset jäsenet pelaavat omaan pussiinsa, miten tahtovat, ja toiset kustantavat lystin? Tässä muutamia kysymyksiä, joita on hyvä itse kunkin pohtia.

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta toteaa Suomen EU-linjan olevan selvä: ”Tuemme Euroopan tiiviimpää yhdentymistä, silloin kun se tapahtuu tavalla, jonka jäsenmaat ja kansalaiset kokevat tarpeelliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi.” Kokevatko suomalaiset Euroopan yhdentymisen tarpeelliseksi, reiluksi ja yhdenmukaiseksi? Rohkenen epäillä. Suomen EU-politiikka on yhtenä syynä kansan horjuvaan luottoon unionia kohtaan.

Jos ei lähemmäs 20 vuodessa EU:ssa saada kansainvälisen kaupan ja vapaan liikkuvuuden lisäksi irti muuta kuin rahareikä ja Suomessa käytännön elämää hankaloittava byrokratiaverkosto, niin onko järkeä hehkuttaa EU-jäsenyyden ihanuutta arvonäkökulmasta? Täytyyhän EU-faninkin saada leipä pöytään, koska kuuluminen hienoon eurooppalaiseen arvoyhteisöön ei pidä hengissä pitkään. Lisäksi tähän eurooppalaiseen arvoyhteisöön mahtuu paljon epärehellisyyttä, salailua, lain rikkomista ja itsekästä edun tavoittelua toisten kustannuksella. Tällainen toiminta ei oikein kuulu suomalaisuuteen.

Mitä talouspolitiikkaan tulee, niin EU:n vaikeudet ovat pitkälti seurausta edellä mainituista toimintatavoista yhdistettynä löysään taloudenpitoon. Nyt saamme maksaa toisten juhlista.

Tämän hetken Suomen talouskasvu ei mielestäni riitä kustantamaan toisten jäsenvaltioiden törsäilyjä. Toivottavasti EU saa talouspoliittisen linjansa kuntoon ja pystyy varmistamaan tulevaisuudessa, ettei enää yhtään Kreikka-ylläriä tai vastaavaa tule nurkan takaa eteen. Jos ei talousunioni pysty voittamaan vaikeuksia, on pakko harkita vaihtoehtoisia ratkaisuja asioiden korjaamiseksi kestävällä tavalla.

Suomen tulisi EU-politiikkansa osalta miettiä uutta, terävämpää linjaa. Jos meille tarjotaan huonoa ratkaisua, on uskallettava sanoa ”ei” kyseisen myötäilypolitiikan sijaan. Mielestäni Suomella EU:n velvoitteet hyvin täyttäneenä maana on varaa myös olla nielemättä karvaita päätöksiä mukisematta. Vastustaminen vastustamisen vuoksi ei johda mihinkään. Sen sijaan terveelle kriittiselle suhtautumiselle olisi kysyntää. Suomen tulee olla entistä aloitteellisempi omien etujensa ajamisessa. Selonteossa nostetaan esille varhaisen vaikuttamisen haasteet mukaan lukien ennakoiva strateginen suunnittelu ja omien kansallisten aloitteiden valmistelu. Hyvä, että tämä asia on sentään huomattu. Nyt olisi tartuttava toimiin ja ideoitava sekä tehtävä johdonmukaisesti huolellista pohjatyötä Suomen edun puolesta.

Arvoisa puhemies! Vallitsevia ongelmia ei voida kuitenkaan kätkeä loputtomiin EU-idealismin verhon taakse, vaan ne on kohdattava. EU:lla on tässä suhteessa totinen näytön paikka. Tällä hetkellä EU-kritiikkiin suhtaudutaan meillä Suomessakin politiikan saralla liian ylimalkaisesti, mutta kauanko unionin tiimalasissa riittää hiekkaa, jos ei asioita saada korjattua? Ehkä joidenkin mielestä eurooppalaisuus on coolimpaa kuin suomalaisuus. Minusta näin ei sentään ole. Perussuomalaisten ryhmäpuheessa edustaja Soini esitti, että Suomen pitäisi neuvotella uusi, parempi sopimus EU:n kanssa ja kansa saisi äänestää siitä. Se on hyvin kannatettava ehdotus.

PTK 74/2013 vp

74. KESKIVIIKKONA 19. KESÄKUUTA 2013 kello 12.17

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 31/2013 vp) täydentämisestä
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 31/2013 vp

Hallituksen esitys HE 53/2013 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 10/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kuntauudistuksessa hallitus on lähtenyt niin sanotusti soitellen sotaan. Todellisuus kentällä on se, että suurin osa kunnista ei itsenäisyydestään halua luopua. Suurliitoksilla ei ole osoitettu saavutettavan suuria hyötyjä. Laskelmia ei ole esitetty. Eikö hallituksen korviin ole kuulunut kentän ääntä? Vastustus on voimakasta kautta Suomen.

Aikalisä on ehdottomasti paikallaan. Tämä kuntauudistus on niin suuren luokan asia, ettei näin hataralla suunnitelmalla voida edetä. Kiirehtiminen hallituksen taholta tässä asiassa on vähintäänkin kummallista. Jos tarkastellaan vaikka perusopetusta tässä uudistuksessa, niin sen seurauksena kouluverkko harvenisi, lähikoulut vähenisivät, koulumatkat pitenisivät, kuntakokojen kasvaminen johtaisi suurempiin kouluihin, suurempiin luokkakokoihin ja todennäköisesti myös lukioverkon harvenemiseen. Tätäkö tavoitellaan?

PTK 68/2013 vp

68. KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2013 vp

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täällä salissa on tänään puhuttu paljon maataloudesta ja maatalouden ahdingosta. Mielestäni maatalouden alamäki alkoi niihin aikoihin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995. Siihen aikaan oli Ahon hallitus ja heti perään Lipposen hallitus, ja kokoomus oli näissä molemmissa. Nämä hallitukset neuvottelivat meille maataloussopimuksen, jossa oli suuria puutteita. Se kostautuu nyt, mutta sille ei nyt enää mitään voi. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja panostaa tulevaisuuteen. Gmo-vapaa Suomi, puhdas vesi, metsät, elintarviketurvallisuus huippuluokkaa ja ruokatuotanto, jossa lisä- ja torjunta-aineita käytetään vähän – näillä eväillä luodaan lisää työpaikkoja ja viljelijätkin pysyvät hengissä ja pystyvät siis jatkamaan ammattiaan. Hallitus ja ympäristöministeriö eivät ole toimineet suomalaista maataloutta edistääkseen, ja tähän toivon suurta muutosta parempaan.

PTK 68/2013 vp

68. KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2013 vp

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2013 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Euroalueen mukana Suomen talouskasvu on ollut viime vuosina hidasta, ja tämä on pakottanut valtion leikkaamaan eri sektoreilla. Olen odotellut kuluneella vaalikaudella hallitukselta selkeitä, järkiperäisiä ratkaisuja esimerkiksi suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi. Kunnon päätöksiä, joilla taloutemme käännetään nousuun, ei ole tullut. Ehkä sitten ensi vaalikaudella. Sen sijaan talouselämämme turmiolliset ratkaisut, kuten rikkidirektiivin puoltaminen, leimaavat sixpackiämme.

Valtiovarainministeri Urpilainen on hehkuttanut yritystoiminnalle suotuisamman toimintaympäristön luomista. Yritysmaailman merkittävien toimijoiden keskuudessa ei tästä huolimatta hypitty kattoon kehyspäätöksen julkaisun jälkeen. Luotto hallituksen ratkaisuihin yrittäjyyden ja työn edistämiseksi ei ole hallituksen ulkopuolella yhtä kovaa. Riittävän terävät ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen kohdalla.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata kurittaa pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta.

Sivistysvaliokunta ilmaisi kehyspäätöstä koskevassa lausunnossaan huolensa liittyen lukiokoulutuksen tilanteeseen tulevina vuosina. Lukion valtionosuuden yksikköhinta on niin matala, että lukiokoulutuksen saatavuus ja laatu ovat vaarassa. Tässä yksi käytännön esimerkki Paraisilta: Säästöpaineet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikallinen suomenkielinen lukio on lakkautusuhan alla. Säästöjen ohella lakkauttamisidean taustalla on opetustilojen puutteet paikallisella ala-asteella. Kun lukiosta on päästy eroon, olisi tarkoitus sijoittaa ala-asteen oppilaita vapautuneisiin tiloihin. Suomenkielisten asukkaiden osuus Paraisilla jatkaa kasvuaan, ja tarve suomenkielisen lukion olemassaololle kasvaa entisestään. Tästä tosiasiasta huolimatta kunnan päätöksenteko sorsii jatkuvasti suomenkielistä väestöä. Paraisten suomenkieliset joutuisivat kulkemaan Kaarinan lukioon, ja tämä saattaa vaikuttaa joidenkin nuorten kohdalla ratkaisevasti päätökseen hylätä valkolakkihaaveet ja pahimmillaan jäädä kotiin makoilemaan, koska ammatillinenkin koulutus on Turussa asti. Myös Kaarinan suomenkieliset nuoret joutuisivat kärsimään Paraisten lukion alasajosta.

Kilpailu opiskelupaikoista kasvaa, ja monet halukkaat jäävät tämän seurauksena ilman koulupaikkaa, mikä lisää syrjäytymisen riskiä. Nuorisotakuuko paikkaa tämänkin muitta mutkitta? – Sehän ei maksa. Kannattaisi miettiä kahteen kertaan, onko lukiokoulutus hyvä säästökohde vai ei. Opetus- ja kulttuuritoimeen kohdistuvat säästöt tekevät osaltaan hallaa suomalaiselle koulutukselle, tutkimukselle, sivistykselle ja osaamiselle. Nämä ovat pitkällä aikavälillä keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen loiventaminen oli hyvä liike suomalaisen koulutuksen sekä nuorisotakuun näkökulmasta. Onneksi opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin. Monta vuotta siinä meni vaalilupauksista huolimatta.

Opintolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen on myös ihmetystä herättävä säästö. Valtion kassaan kilahtava summa ei ole häävi, mutta toisaalta monen vähällä toimeen tulevan opiskelijan kukkarossa tämä muutos tekee kipeää. Opintolainahyvitysjärjestelmän olisi paras tulla paikkamaan korovähennystä, siis viimeistään vuonna 2015. Pystyykö hallitus tähän?

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat, ja välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnat ovat hallituksen veropolitiikan tuloksena nousseet. Tällä kertaa kallistuvat kaiken kansan pienet nautinnot. Tekeekö tämä Suomesta paremman paikan elää? Eihän täällä ole varaa enää edes karkkipussiin. Tätä ei auta yhtään sähkön hinnannousu ja polttoaineveron kiristyminen. Osinkoverotus ja muut verouudistukset eivät helpota tavallisten kansalaisten elämää. Hallituksen ajettua kunnat ahtaalle, heikkenevät niiden kaikille tarjoamat peruspalvelut tuntuvasti. Harmittaa rikastakin, mutta köyhältä menee viimeisetkin rahat ja toivon rippeet. Kehyspäätöksen yhteydessä olisin odottanut voimakkaita panostuksia kuntatalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksessa väännettiin dramaattisesti osinkoverojen kanssa, jotta esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät konkreettiset seikat ja kuntatalouskeskustelu jäisivät pois lööpeistä. Kyllä kansa huomaa jokapäiväisessä elämässään, mistä hallitus on tinkinyt.

Ihmettelen myös sitä, miksi henkilön, joka haluaa töihin ja on työttömyysavustuksella, ei kannata – tai hän ei uskalla – ottaa sitä pientä työtä vastaan. Miksi? Siksi, koska byrokratia ja niitten papereitten täyttäminen vie kaiken ajan, ja ei se aika vielä mitään, mutta pelko on se, että korvaukset tulevat joskus, taannehtivasti, ja silloin ei ole rahaa edes ruokaan, joten siihen pitäisi keksiä ainakin joku parempi keino, jotta työ kannattaa ottaa vastaan.

Samoin jos ajatellaan (Puhemies koputtaa) näitä pikkuyrityksiä: Tällä hetkellä heidät melkein ajetaan Viroon rekisteröitymään, koska ei voi pitää työntekijöitä, kun urakat hävitään kilpailutilanteessa ulkolaisille firmoille. Tähän on kipeästi pureuduttava vielä paremmin kuin tähän asti.

Kannatan edustaja Lohelan tekemää esitystä.

PTK 68/2013 vp

68. KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kyseessä olevaan hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän, että sivistysvaliokunnan mietinnön vastalauseen 2 mukaisesti mietinnön perustelujen Rahoitusperusteiden uudistaminen -luvun viimeinen kappale hyväksytään siinä muodossa, kuin se on esitetty vastalauseessa numero 2. Sen lisäksi esitän, että vastalauseen 2 mukainen lausumaehdotus hyväksytään.

PTK 67/2013 vp

67. TIISTAINA 11. KESÄKUUTA 2013 kello 14.04

2) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2013 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vuoden 2010 alussa voimaan tullut aluehallintouudistus tähtää kansalais- ja asiakaslähtöiseen, toimivaan, tehokkaaseen ja tulokselliseen aluehallinnon kokonaisuuden kehittämiseen. Maakuntien liittojen roolin ja aseman vahvistaminen sekä valtion aluehallinnon ja maakuntien viranomaisten yhteistyön edistäminen ovat sinänsä positiivisia asioita. Itse koen ehdottoman tärkeäksi paikallisten tahojen osallistumismahdollisuuksien lisäämisen osana valtakunnallisia päätöksentekoprosesseja, jotka kuitenkin viime kädessä koskettavat aina maakuntien asukkaita. Myös kansalaiset paremmin huomioiva asiakaslähtöinen ajattelutapa on tervetullut mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

Aluehallinnon sekä keskushallinnon kannalta mittava muutos on toteutettu nopealla aikataululla. Tässä vaiheessa kokonaisvaltainen uudistusten arviointi on haasteellista, koska uudistus on vielä sen verran tuore ja joidenkin uudistuksessa käynnistettyjen asioiden käytännön toteutus on vielä kesken. Aluehallinnon organisaatiorakenteen keveneminen uudistuksen myötä on toteutunut ainakin jossain määrin, ja yhteistyö ministeriöiden välillä sekä aluetasolla on tiivistynyt. Selkeämpi työnjako on puolestaan auttanut aluehallinnon viranomaisia hahmottamaan oman roolinsa osana kokonaisuutta entistä selvemmin.

Toki parantamisen varaa löytyy esimerkiksi aluehallinnon resursoinnissa, henkilöstövaikutuksissa, aluejaoissa, aluehallinnon johtamisessa ja ohjauksessa sekä viranomaisten välisessä työnjaossa. Sivistysvaliokunnan jäsenenä pidän tärkeänä suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen pitkäjänteistä kehittämistä koulutuksellinen tasa-arvo huomioon ottaen. Myös nuorten syrjäytymisen torjuminen asettaa haasteensa aluehallinnon uudistamisen kohdalla, koska aluehallintovirastoissa tulee olla tietoinen ja osata tehdä järkeviä päätöksiä nuorten asioista.

Kirjastotoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen tehtävät kuuluvat sivistysvaliokunnan mielestä, ja itse kuulun siihen, aluehallintovirastoihin ely-keskusten sijaan. Edellä mainitut tehtävät tulisi siirtää aluehallintovirastoille mahdollisimman nopealla aikataululla, koska muutostilanteessa vähäisillä resursseilla pyörivät yhteiskunnalle tärkeät toiminnot vaarantunut. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, etteivät ely-keskukset ole kyenneet tarjoamaan riittävää ohjausta kirjastotoimen tueksi. Liikunnan kohdalla riskinä on asiantuntijuuden katoaminen aluehallintotasolta, mikä ei ainakaan auta liikkumattomuuden vastaisessa taistelussa. Asiantuntijuutta ja avustavaa henkilökuntaa edellyttävä sivistystoimen asioiden hoitaminen on liiaksi hajautunut aluehallinnossa. Lisäksi ely-keskusten ohjausrakenne ei ole toimiva kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalvelujen järjestämisen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen myötä alueilla ei ole enää selkeää valtionhallinnon edustajaa. Tämän puutteen seurauksena alueiden sisäinen, keskinäinen ja kansainvälinen yhteistyö kärsii. Taidehallinnon osalta alueellisten taidetoimikuntien ja niiden toimipisteiden määrän säilyttäminen ennallaan on ensiarvoisen tärkeää taiteen kannalta, ja taiteen kehittämisessä tasapuolisesti koko maassa se on se, mihin pyritään.

PTK 67/2013 vp

67. TIISTAINA 11. KESÄKUUTA 2013 kello 14.04

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, lukio-lain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 ja 45 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 66/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Koulurauha on ehdoton edellytys tehokkaan oppimisen ympäristölle. Ennen vanhaa kuri ja järjestys kouluissa hoitui karttakepillä, mutta vuosien saatossa kurinpidon tehot ovat kadonneet valitettavan paljon. Olen sen ikäinen, että muistan ajat, kun opettajaa kunnioitettiin käytöksellä kansakoulusta lukioon asti. Tänä päivänä opettajat joutuvat kuuntelemaan liian usein ala-arvoisia kommentteja puuttuessaan häiriökäyttäytymiseen. Moinen ei olisi omina kouluaikoinani tullut kuulonkaan.

Hallitusohjelman pitäisi taata jokaiselle lapselle ja nuorelle opiskelurauha sekä opetushenkilökunnalle työrauha. Häiriökäyttäytyminen on päässyt rehottamaan suomalaisissa kouluissa jo liian monta vuotta koulutuksellisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden kustannuksella. Miksi tähän asiaan ei ole puututtu kunnolla jo aiemmin? Onneksi Jukka Gustafsson nosti asian esille ollessaan ministeri ja avasi pelin häiriökäyttäytymisen kitkemiseksi. Se oli nappisyöttö. Ministeri Kiurulle tsemppiä nyt sitten viedä tämä asia päätökseen.

Ennaltaehkäisy on avainasemassa häiriökäyttäytymiseen puuttumisessa. Mahdolliset orastavat ongelmat tulee havaita varhaisessa vaiheessa ja riskiryhmään kuuluville oppilaille pitää tarjota auttavaa kättä välittömästi, kun jotain havaitaan. Tähän liittyen perheiden, päiväkotien ja koulujen yhteistyötä on tiivistettävä merkittävästi. Luottamus näiden kolmen välillä on saatava pelaamaan kitkattomasti, jotta ilmeneviin ongelmiin kyettäisiin vaikuttamaan heti.

Olen miettinyt, mistä kaikesta tällainen häiriökäyttäytyminen saattaisi johtua, ja yksi osatekijä voi olla liikkumattomuus. Tämän päivän nuoret, lapset liikkuvat hyvin vähän: koulumatkoistakaan ei enää saa liikuntaa kovinkaan paljon, välitunneilla ei liikuta. Totta kai tällaisella nuorella on paljon energiaa, paljon virtaa, ja usein se voi sitten purkautua tunneilla myös häiriökäyttäytymiseksi.

Edustaja Kontula otti kännykät esille ja antoi oman arvionsa, miten kännyköitten kanssa tulisi käyttäytyä koulussa. Olen itse vähän eri mieltä hänen kanssaan. Kännykät eivät mielestäni kuulu osaksi koulupäivää. Niiden käytön tulee rajoittua vapaa-ajalle. Toivoisin näkeväni välitunneilla koulujen pihalla iloisia, liikkuvia ja leikkiviä lapsia kännykän näprääjien sijaan. Käytännössä kännykät voitaisiin kerätä peruskoulussa koulupäivän alkajaisiksi kaappeihin ja luovuttaa ne takaisin oppilaille päivän päätteeksi, koska koulumatkalla, totta kai, kännykkä on myös turvana, ja se on hyvin tärkeä kapine silloin. Jos päivällä tulee jotain todella tärkeää, niin opettajalta voi pyytää luvan soittaa. Ammattikoulussa ja lukioissa kännykät voisivat kulkea oppilaiden mukana, kunhan niiden käytön säännöt olisivat selvät.

Oppilaiden osallistuminen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon on hyvä juttu. Näin ollen oppilaskuntien aktiivinen toiminta on suotavaa ja sitä pitääkin kannustaa. Opettajilla tulee olla enemmän keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Oikeus takavarikoida opetusta häiritsevät esineet on askel oikeaan suuntaan. Itse kannatan opettajille laajempia oikeuksia puuttua ongelmatapauksiin kouluissa. Tämä toki edellyttää samalla opettajilta ehdotonta oikeudenmukaisuutta toiminnassaan. Myös tämä edustajien Mattilan ja Louhelaisen kannanotto koulunkäyntiavustajien merkityksestä menee kyllä minunkin mukanani sivistysvaliokunnalle – kiitoksia vinkistä.

Sitten vielä oppilaiden terveyspalveluista: Niiden kehittämisessä on paljon parantamisen varaa. Ennaltaehkäisy on se avainsana.

Arvoisa puhemies! Jos halutaan edistää kansalaisten terveyttä, ennaltaehkäisy on ehdottoman tärkeää. Nyt ollaan ottamassa edistysaskelia oikeaan suuntaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä, mutta resurssit sen toteuttamiseksi mietityttävät vielä.

PTK 64/2013 vp

64. KESKIVIIKKONA 5. KESÄKUUTA 2013 kello 14.08

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto todella kaipaa nyt uudistusta. Tämä YTHS-kokeilu on onnistunut hyvin. Nyt pitää tulla sitten ehdotuksia, kuinka tämä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto ratkaistaan. Sitä ei voi enää siirtää. He ovat ihan eri asemassa tällä hetkellä kuin esimerkiksi yliopisto-opiskelijat.

Mitä tulee tähän lukukausimaksuun, niin hallitusohjelmassa opiskelu on suomalaisille maksutonta, ja siitä pitää pitää kiinni edelleenkin.

PTK 64/2013 vp

64. KESKIVIIKKONA 5. KESÄKUUTA 2013 kello 14.08

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet tätä ammattikorkeakoulu-uudistusta pitkään ja hartaasti sivistysvaliokunnassa, ja tämä on yksi tärkeimmistä asioista tänä keväänä valiokunnassamme. Koulutusjärjestelmäämme tulee kehittää jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin vallitsevaan työvoiman kysyntään ja globaalin kehityksen mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin. Työmarkkinoiden näkökulmasta on tärkeää, että koulujärjestelmämme pystyy vastaamaan työvoiman kysyntään niin määrällisesti kuin laadullisesti. Pidänkin työmarkkinalähtöisyyttä tärkeässä roolissa ammattikorkeakoulujärjestelmän toiminnan kehityssuuntia pohdittaessa. Tältä osin ei saa unohtaa ammattikorkeakoulujen merkittävää alueellista roolia myös muualla Suomessa kuin suurimmissa kaupungeissamme.

Jotta ammattikorkeakoulujen opetus olisi korkealuokkaista, oppimisilmapiiri kannustava ja henkilökunnan sekä opiskelijoiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehdittaisiin, tulee valtion luoda puitteet laadukkaalle toiminnalle kaikilla osa-alueilla. Keskeinen osa-alue ammattikorkeakoulujen toiminnan pyörittämisen ja kehittämisen kannalta on luonnollisesti rahoitus. Ammattikorkeakouluihin kohdistuvat menosäästöt vaikeuttavat osaltaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen menestyksekästä toteuttamista. Myös toiminnan laatu vaarantuu ja henkilöstön irtisanomiset ovat todennäköisiä, koska riittäviä henkilöstövähennyksiä ei kyetä toteuttamaan eläköitymisen kautta.

Rahoitusperusteiden uudistuminen ei saa heikentää opetuksen laatua. Myös opettajien määrän on oltava riittävä suhteessa opiskelijoiden määrään. Lisäksi alueellinen kehitys tulee ottaa huomioon rahoitusperusteissa ehdotettua paremmin. Opintojen etenemistä ja tehokkuutta mittaavan 55 opintopisteen rahoitustekijän painoarvo on liian suuri ja se olisi muutettava 45 opintopisteeksi, joka on Kelan rahoituksen edellyttämä opintopisteraja. Myös aikuiskoulutuksen ohella tehty työ tulisi huomioida pisteytyksessä.

Rahoituksen mittaristo ei kannusta huolehtimaan toivotulla tavalla koulutustarjonnan ja työvoiman tarpeen välistä suhdetta. Tämän seurauksena korkeakoulut saattavat keskittyä liikaa koulutusohjelmiin, joiden läpäisyaste on korkea, joista työllistytään hyvin ja jotka ovat edullisia toteuttaa. Tätä silmällä pitäen on tärkeää huolehtia myös erityisalojen työvoimasta.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tulee saattaa tasa-arvoiseen asemaan verotuksen osalta, joten arvonlisäverotussäännöksiä tulee muuttaa ammattikorkeakoulujen osalta. Koko maan kattava ammattikorkeakouluverkosto on koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamisen ja toteutumisen kannalta tärkeää. Lisäksi ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli paikallisten yritysten elinvoimaisuuden kannalta. Ammattikorkeakoulu-uudistus onkin toteutettava nämä näkökulmat huomioiden. Ammattikorkeakoulujen toimilupien arviointi ja päivittäminen kokonaisuudessaan vastaamaan vallitsevia työelämän ja yhteiskunnan sekä korkeakoulujen toimintaympäristömuutoksia on paikallaan.

Uudistuksen lopputuloksen tulee parantaa toiminnan laatua. Tämä tavoite vaarantuu, koska toimilupia haettaessa taloudellinen puoli on määräävässä asemassa. Lisäksi määräaikaisten toimilupien pituuden tulisi olla kolme vuotta ammattikorkeakoulujen toiminnan laadun ja tutkintojen loppuun suorittamisen varmistamiseksi. Kahden vuoden määräaika on liian lyhyt. Koko ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttaminen kahdessa vaiheessa ei ole perusteltua, ja perustelut toisessa vaiheessa tapahtuvalle yhtiöittämiselle ovat hataralla pohjalla.

Liikuntapalveluiden järjestäminen vähintään korkeakoululiikunnasta annettujen suositusten mukaisesti on hyvä lähtökohta opiskelijaliikunnan kehittämiselle ammattikorkeakouluissa. Selvitys liikuntapalveluiden järjestämisestä ei kuitenkaan riitä takaamaan niiden toimivuutta kaikissa ammattikorkeakouluissa. Paras tapa varmistaa liikuntapalveluiden tarjonta kaikissa ammattikorkeakouluissa on kirjata asia lakiin. Tästä johtuen olisi tehtävä lakikirjaus ammattikorkeakoulujen liikuntapalveluiden järjestämisvastuusta, ja asiantuntijakuulemisessa Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Valokin olivat tällä linjalla.

Edellä mainituin perustein me sivistysvaliokunnan perussuomalaiset laadimme vastalauseen 2 muutos- ja lausumaehdotuksineen hallituksen esitystä käsittelevään sivistysvaliokunnan mietintöön. Katsoimme tämän välttämättömäksi, koska emme näe hallituksen esityksen nykyisellään tukevan parhaalla mahdollisella tavalla ammattikorkeakoulu-uudistusta ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta.

PTK 63/2013 vp

63. TIISTAINA 4. KESÄKUUTA 2013 kello 13.59

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta annetun lain ja lastensuojelulain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 61/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle toimeentulotuesta ja lastensuojelulain muuttamisesta on kannatettava.

Kun tässä on puhuttu ennaltaehkäisemisestä, niin kannattaa myös huomioida se, että vanhempien ja sosiaalihenkilöiden välillä pitäisi olla enemmän kanssakäymistä ja avoimuutta, koska paljon on tullut yhteydenottoja muun muassa näistä huostaanotoista, että vanhemmat tai toinen vanhemmista ei tiedä edes lapsen sijaintipaikkaa eikä tieto kulje ollenkaan näiden kahden instanssin välillä.

PTK 63/2013 vp

63. TIISTAINA 4. KESÄKUUTA 2013 kello 13.59

15) Lisätalousarvioaloitteet
Lähetekeskustelu

Lisätalousarvioaloite LTA 1-69/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloitteeni koskee uutta tietä, ja numero 1 on tämä lisätalousarvioaloite.

Uusi tie välillä Kustavi-Lokalahti eli tämä legendaarinen Lehmänkurkuntie. Muistan, että olin erittäin nuori ja pieni tyttönen vielä, kun tästä Lehmänkurkuntiestä puhuttiin. Siitä on todella pitkä aika. Tätä uutta tietä on kaavailtu jo vähintään viitisenkymmentä vuotta. Monet kansanedustajat ovat tuoneet asian esille ja tehneet tästä aloitteen vuosikymmenien aikana, mutta koskaan se ei ole läpi mennyt.

Miksi pitäisi rakentaa uusi tie siltoineen välille Kustavi-Lokalahti? Lokalahti on ollut Uudenkaupungin osasena jo kolmisenkymmentä vuotta, elikkä tämä on nyt tieväli Kustavi-Uusikaupunki. Myös hallitus on esittänyt toiveensa ja yrittää keinoja saada elinkeinoelämää elvytettyä. Kustavissa on noin 3 000 kesämökkiä. Kantaväestö lisääntyy kesälomien aikana monella, monella tuhannella, kun kesälomalaiset tulevat mökeilleen. Uusikaupunki, siellä on orastavaa teollisuutta, nimittäin uutta Mersua aletaan valmistaa ensi syksynä, soijatehdas kohoaa ja montaa muutakin uutta laitosta on tulossa. Jos halutaan työpaikkoja lisää, jos halutaan, että elinkeinoelämä vilkastuu, siihen tarvitaan hyvät kulkuyhteydet.

Tästä legendaarisesta Lehmänkurkuntiestä tehtiin selvitys 20 vuotta sitten, mitä se tulisi kustantamaan. Nyt on eletty pitkä aika sen jälkeen, paljon on vettä virrannut, ja tietysti verrattuna tähän talousarvioon, mikä silloin on tehty, kustannukset ovat ihan eri luokkaa tänä päivänä. Ja koska siltojakin, vaikkei kovin pitkiä, pitää muutama rakentaa, niin se ei ole kovin halpa projekti, ja koska nykyään – ja viime vuosina – hyvin vähän uusia teitä rakennetaan, ei ole ollut varaa edes näitä perusväyliä pitää kunnossa, ja vähän huonolta näyttää tämä tulevaisuuskin, tiet ovat huonossa kunnossa Suomessa, niin ei kovin ruusuiselta näytä myöskään Lehmänkurkuntien kohdalla. Mutta olen sitä mieltä, että sitä ei pidä haudata.

2005 jälkeen en ole huomannut, että olisi tehty siitä talousarvioaloitteita tai lisätalousarvioaloitteita. Haluan tällä aloitteellani tuoda tämän yhteyden esille ja sen, että sitä alettaisiin käsitellä positiivisesti tulevaisuudessa, koska sitä elinkeinoelämän vilkastumista tarvitaan, ja tämä on perusteltua, että myös maayhteys olisi tämän vilkkaan Kustavin ja lähimmän kaupungin, Uudenkaupungin, välillä.

PTK 61/2013 vp

61. TORSTAINA 30. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.00

5) Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 19/2013 vpAnneli Kiljunen /sd ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Keliakiaa sairastava kärsii ohutsuolen tulehduksesta. Hoitamattomana seuraukset voivat olla todella vakavat. Inhimillisesti ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että keliaakikko pysyy työkykyisenä ja pystyy elämään ilman suurempia oireita. Gluteenittomia ruoka-aineita on kauppojen hyllyllä myynnissä enemmän kuin muutama vuosi sitten, ja se on hyvä asia.

Erikoisruokavalion noudattaminen on monelle pienituloiselle taloudellisesti vaikeaa. Kela korvaa vain osan. Toimeentulotuen piirissä keliakiaa sairastavat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen paikkakunnasta. Gluteeniton ruokavalio on keliaakikolle ehdoton asia, jos haluaa pysyä oireettomana. Kannatan toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamista, koska se on askel oikeidenmukaisempaan suuntaan keliakiaan sairastuneitten kohdalla. Täytyy huomioida, että tämä sairaus on elinikäinen.

PTK 57/2013 vp

57. TORSTAINA 23. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.00

2) Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta 2013- 2017
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko, siitä seuraavat ajatukseni. Valtioneuvoston elintarviketurvallisuutta käsittelevä selonteko jaottelee lähitulevaisuuden haasteet kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat globalisaatio, verkottunut elintarvikeketju sekä ravitsemus. Terveyden edistämiseksi vuosia työtä tehneenä olen erityisen kiinnostunut ravitsemuksesta ja siitä, mitä suomalaiset suuhunsa pistävät nyt ja tulevaisuudessa. Globalisaatio vaikuttaa entistä enemmän elintarvikemarkkinoiden kansainvälistymiseen ja luo osaltaan kovan kilpailutilanteen myös Suomen markkinoille. Myös muuttuneet tuotantorakenteet, eli kotimaisten tilojen määrän lasku ja tilakoon kasvu, ovat vaikuttaneet kotimaisen ruuan tarjonnan määrään ja laatuun.

Ruuan kulutustottumukset vaihtelevat yksilökohtaisesti todella paljon. Lisäksi ruuan kulutukseen vaikuttavat vaihtuvat trendit. Ruuan kulutustottumukset voivat muuttua, mutta jo varhaisessa iässä omaksuttu terveellisen ruuan arvostus säilyy mausteiden vaihtuessa trendien mukana. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on muun muassa edistää oppilaan hyvinvointia sekä terveyttä, kasvua ja kehitystä. Suunnitelmallisen kouluruokailun tehtävä on opettaa lapsille ja nuorille hyvät syömistottumukset, jotka puolestaan ennaltaehkäisevät lukuisia terveysongelmia ja vähentävät tulevaisuudessa terveydenhuollon kustannuksia.

Lasten ja nuorten ravitsemukseen tulisi panostaa entistä enemmän, koska ravinto on yksi terveyden peruspilareista. Lähiruuan etuja ovat muun muassa terveellisyys, hyvät ravintoarvot ja lisäaineettomuus sekä turvallisuus. Lisäksi lähiruokatuotanto luo Suomeen työpaikkoja ja piristää osaltaan talouselämää. Kuntien näkökulmasta lähiruuan mahdollisimman laaja hyödyntäminen vaikuttaisikin varsin perustellulta vaihtoehdolta. Kuitenkin monesti lähiruoka jää paitsioon, kun kilpailijat tarjoavat potut ja riisit halvemmalla. Hintaerot eivät ole useinkaan niin suuret kuin kuvitellaan.

Selonteon mukaan viimeisten 30 vuoden aikana lihavien ja ylipainoisten lasten osuus väestöstä on kaksinkertaistunut. Terveyskasvatuksen ja liikunnan lisäksi ruuan terveellisyys vaikuttaa ylipainoon ja lihavuuteen. Näin ollen lasten ja nuorten terveyden pitäisi saada nykyistä enemmän painoarvoa julkisista elintarvikehankinnoista vastaavien tahojen keskuudessa, koska he päättävät, mitä toiset syövät, ja osaltaan vaikuttavat kansakuntamme tulevaisuuden rakentajien terveydentilaan ja valtakunnallisen terveydenhuollon hintalappuun tulevaisuudessa.

Elintarviketuotantoprosesseissa saattaa syntyä erilaisia haitallisia aineita. Mitä kauemmin ruokaa halutaan säilöä, sitä enemmän pitää käyttää säilöntäaineita. Yleensä tuontiruoka sisältää kotimaista ruokaa enemmän säilöntäaineita, koska elintarvikkeiden tulee pysyä syötävän näköisenä kuljetuksenkin jälkeen. Tuontiruoka saattaa sisältää myös geenimanipulaation avulla tuotettuja ainesosia, joita ei suomalaisesta ruuasta juuri löydy. Suomessa elintarviketeollisuutta valvotaan kansainvälisessä vertailussa tarkasti. Tässä syitä, miksi kotimaista ruokaa ja etenkin lähi- ja luomuruokatuotantoa tulisi suosia. Sen sijaan, että turvaudumme tuontiruokaan, meidän pitäisi keskittyä kehittämään suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukykyä. Puhdas, maukas, ravitseva ja lisäaineeton sekä kaikin puolin turvallinen suomalainen ruoka on nähtävä vielä nykyistä enemmän tulevaisuuden kilpailuvalttina, joka voisi osaltaan olla edistämässä talouttamme ja luomassa lisää työpaikkoja. Siksi pitää varmistaa, että maanviljelys ammattina ja elinkeinona säilyy elinvoimaisena. Suomen pitää olla gmo-vapaa maa tulevaisuudessakin. Se on valttimme ruuan vientiäkin ajatellen.

Arvoisa puhemies! Liikuntaa ja ravintoa pidetään itsestäänselvyytenä. Suurin osa suomalaisista ei liiku tarpeeksi. Ilmiö on jo hälyttävä. Kun siihen liitetään väärät ruokailutottumukset, voidaan ennustaa suuria ongelmia tulevaisuudessa. Nämä asiat pitää nostaa kunnolla esille ja löytää keinot niiden ratkaisemiseksi. Uskon, että jokainen haluaa kuolla terveenä.

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

3) Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä
Keskustelu

Pääministerin ilmoitus PI 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kun tutkii tätä pääministerin ilmoitusta sote-uudistuksen etenemisestä, nousee kysymys, miten tällä suunnitelmalla voi syntyä säästöjä tai parannuksia jo olevaan terveyspalvelurakenteeseen.

Perussuomalaiset ovat huolissaan myös omaishoitajuuden tulevaisuudesta. Lähipalveluiden saanti todennäköisesti hankaloituu keskittämisen seurauksena, mikä hankaloittaa omaishoitajien työtä entisestään. Kuntien välillä on suuria eroja omaishoitajuuden hoidossa ja hoitajien vapaapäivien järjestämisessä. Eikö Kela voisi hoitaa koko paletin, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet? Omaishoitajien harteille kasataan tulevaisuudessa paljon. Niitä suomalaisia, jotka hoitavat edes osittain läheistään, on melkein miljoona. Onko hallituksella antaa omaishoitajille lupaus paremmasta sote-uudistusten myötä, muutakin kuin vanhuspalvelulain selvitystyön tulos?

PTK 52/2013 vp

52. KESKIVIIKKONA 15. TOUKOKUUTA 2013 kello 14.02

2) Valtioneuvoston tiedonanto Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Viime vuosina ja viime aikoina on ollut halua siihen, että pitäisi olla vähän avoimempaa ja läpinäkyvää tämän politikoinnin yleensä. Siksi kysyisinkin ministeri Urpilaiselta: onko tavallinen suomalainen veronmaksaja, joka viime kädessä nämä maksaa, saanut tarpeellisen infon? Hallituksen edustajat usein ovat myös esittäneet, että meillä on 100 prosentin täydet vakuudet. Onko meillä täydet vakuudet antamillemme lainoille ja takuille?

PTK 52/2013 vp

52. KESKIVIIKKONA 15. TOUKOKUUTA 2013 kello 14.02

2) Valtioneuvoston tiedonanto Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Salikeskustelusta sen verran, että EU on kriisissä ja perussuomalaiset suhtautuvat tähän asiaan todella vakavasti. Kun puhutaan lain noudattamisesta, sen pitäisi koskea myös EU-lakeja. Maastrichtin sopimus velvoittaa jokaisen maan hoitamaan omat taloudelliset velvoitteensa. Tämä laki on turha, koska sitä rikotaan kerta toisensa jälkeen.

Fakta on, että Suomi on lupautunut maksamaan 1,44 miljardia Euroopan vakausmekanismin eli EVM:n pääomaa. Mitä saimme? 20 prosentille kokonaistakauksistamme nollavakuudet. Jokainen ymmärtää, että tällainen sopimus on susi, jos mikään muu euromaa ei halunnut lähteä mukaan vastaavanlaiseen sopimukseen. 1,44 miljardia ja tästä koituvat korkokustannukset ovat pahimmillaan 50 miljoonaa vuodessa. Mihin ovat vaihtuneet puheet hyvästä bisneksestä, kun myönnämme lainaa EU:n kriisimaille? Hiljaista on hallituksessa tämän suhteen.

Laina-aikojen roima pidentäminen pitkälle tulevaisuuteen on kaiken huippu. Ja miksi asiakirjat julkistettiin valtiovarainministeriön toimesta salaisiksi? Ei voida puhua demokratian toteutumisesta, jos kansalaiset pistetään maksumiehiksi lainoihin, joiden sisällöstä ei hiiskuta. Tämä epämääräinen ja salamyhkäinen Suomen EU-linja kaipaa muutosta.

Suomalaisen poliittisen toiminnan läpinäkyvyyttä on alleviivattu. Hallituksen toiminta tukipäätöksien kohdalla on kaukana siitä. Miksi kansalaisillemme annetaan se mielikuva, että suomalaiset ovat olleet tiukkoja neuvottelijoita? Vaikka lopputulos on ollut joka kerta sama: Suomi on uusi maailmanmestari tai vähintään hopealla – siis maksumiehenä EU:n kriisimaille.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Eerolan tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle.

PTK 49/2013 vp

49. TIISTAINA 7. TOUKOKUUTA 2013 kello 14.03

1) Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2012 vp

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ydintehtävä on vaalia suomalaisten turvallisuutta muuttuvassa maailmassa. Erilaisten uhkakuvien kenttä on kehittynyt vuosien saatossa valitettavan monimuotoiseksi, ja tämä puolestaan aiheuttaa omat haasteensa turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla.

Nykypäivän uhkakuvia ovat muun muassa terrorismi, talouteen liittyvät riskit ja mahdollinen kyberhyökkäys tietoverkkojamme kohtaan. Perinteinen sotilaallinen uhka puolestaan ei ole Euroopan alueella järin suuri. Suomen tulee jatkossa pystyä puolustautumaan entistä monipuolisemmin uusia uhkia vastaan. Uskottavan maanpuolustuksen lisäksi on kyettävä kehittämään toimintamalleja mitä monimutkaisimpien hyökkäysten varalle.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta emme voi sokeasti luottaa hädän hetkellä EU-valtioiden tai Pohjoismaitten väliseen maanpuolustusyhteistyöhön tai Naton hävittäjien saapumiseen vaan meidän on ennen kaikkea valmistauduttava vastaamaan maanpuolustuksestamme itse. Toki toimiva turvallisuus- ja puolustuspolitiikka edellyttää nykyisin kansainvälistä yhteistyötä, mutta sen lisäksi on vaalittava uskottavaa kansallista puolustuspolitiikkaa. Yleisen asevelvollisuuden kannattaminen ei merkitse sodan ihannointia. Yleistä asevelvollisuutta kehittämällä edelleen voidaan vaikuttaa jopa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Kansainväliseen yhteistyöhön sisältyy olennaisena osana Suomen osallistuminen erilaisiin rauhanturvaamisoperaatioihin ympäri maailmaa. Rauhanturvaajiksi lähtevät joutuvat usein näkemään ja kokemaan komennuksensa aikana ikäviä asioita. Pahimmassa tapauksessa rauhanturvaaja kohtaa kuoleman. Myös vakavat vammautumiset ja henkisen terveyden vaarantuminen ovat valitettavasti läsnä rauhanturvaajien maailmassa.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoite on suojella Suomea ja suomalaisia. Samalla periaatteella haluan muistuttaa, kuinka tärkeää on huolehtia rauhanturvaajista heidän palattuaan komennukselta. Käytännössä heidän niin fyysiseen kuin henkiseenkin kuntoutukseensa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Jos maalla ei ole omaa uskottavaa puolustusta, on se jonkun muun maan armeija, joka sen hoitaa ja täällä häärii. Se ei varmaankaan ole tämän maan kansalaisten tahto.

PTK 45/2013 vp

45. TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.02

2) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)
Lähetekeskustelu

Muu asia M 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite, joka saa laajan kannatuksen, on otettava vakavasti. On hyvä, että tänään käsittelemme tätä asiaa täällä salissa.

Turkistarhaus elinkeinona on tärkeä Suomelle, ja sitä ei pidä kieltää, mutta eläinten hyvinvointiin pitää panostaa voimakkaammin tulevaisuudessa. Keinoja löytää ketuille ja minkeille inhimillisemmät olosuhteet tarhoissa on tutkittava. Suomi voi myös esimerkillään eläinten paremmasta kohtelusta yrittää vaikuttaa Kiinan ja Venäjän tarhaamisen kehittymiseen siihen suuntaan, jossa eläintä kunnioitetaan.

PTK 45/2013 vp

45. TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.02

2) Kansalaisaloite: Laki eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisesta (KAA 1/2013 vp)
Lähetekeskustelu

Muu asia M 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloite, joka saavuttaa laajan kannatuksen, on otettava vakavasti. Sillä pitää olla merkitystä ja vaikutusta myös eduskuntatyössä ja päätöksiä tehtäessä täällä Arkadianmäellä.

Turkistarhaus on aihe, joka puhuttaa laajasti kansalaisia kautta Suomen. On kysymys yrittäjyydestä, joka työllistää ja jonka taloudellinen tuotto maallemme on suuri ja tärkeä. Maaseudulla kannattavan elinkeinon löytäminen ja löytyminen on niin sanotusti kortilla. On suuria vaikeuksia saada elantoaan enää maanviljelyllä. Siinä voimme osoittaa arvostelun kärkeä EU:hun ja neuvottelijoihimme siellä. Suomen elintarviketuotanto on suurissa vaikeuksissa.

Olen itse maaseudun tyttö ja maatalon tyttö. Minä muistan, että pienenä lapsena ja nuorena meillä oli lehmiä, kanoja, kalkkunoita, vasikoita, sikoja, kissoja, ja lehmät ja vasikat olivat talvisin kyllä navetassa mutta kesällä vapaana. Kaikki eläimet elivät aika vapaasti, mutta nyt ovat ajat muuttuneet ja tehotuotanto on aiheuttanut tämän tilanteen, että käytetään aika paljon myös häkkejä ja eläimet ovat pienissä tiloissa.

Jos ajattelemme turkistarhauksen eettistä puolta, eläinystävänä mietityttävät ylipäänsä pieniin häkkeihin ahdettujen kettujen, minkkien, supien elinolosuhteet. Onko eläimen elämä tarkoitettu tilaan, jossa eletään koko elämä tassut ritilän päällä ja jossa liikkumisvara on pieni? Suomessa häkit ovat hieman suurentuneet ja tarhatarkistukset lisääntyneet. Se on positiivinen asia. Turkistarhaus tulee ehkä hamassa tulevaisuudessa loppumaan Euroopan alueelta, mutta Venäjällä ja Kiinassa tuotanto jatkunee. Näissä maissa eläinten hyvinvoinnista ei taatusti huolehdita Suomen tavoin.

Toivon, että tämä kansalaisaloite johtaa lisätarkastuksiin tarhoihimme, eläinten hyvinvointiin ja uusiin menetelmiin tämän suhteen. Virikkeiden lisäämiseen tulee panostaa tarhauksessa. Suomi voisi olla edelläkävijä turkiseläinten hyvinvoinnin puolesta ja vaatia johtavana maana myös muilta valtioilta samaa. Siirtymäajoista tullaan tulevaisuudessa puhumaan, mutta ammatinharjoittamista ei voida kieltää tässä vaiheessa.

PTK 45/2013 vp

45. TORSTAINA 25. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.02

3) Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 134 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 14/2013 vpRitva Elomaa /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä ensimmäinen lakialoitteeni on laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 134 §:n muuttamisesta. Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi luottolaitostoiminnasta annettua lakia 121/2007 siten, että säännöksessä tarkoitettu talletuspankki ei voisi kieltäytyä antamasta verkkopankkitunnuksia asiakkaille pelkästään sillä perusteella, että tällä on yksi maksuhäiriömerkintä.

Sadoillatuhansilla suomalaisilla on maksuhäiriömerkintä. Tämä ryhmä uhkaa jäädä ilman toimivia pankkipalveluja, koska pankkiala ei katso verkkopankkia peruspankkipalveluksi. Pankeissa on myös esiintynyt käytäntöä, jossa verkkopankkitunnuksia ei maksuhäiriömerkinnän perusteella ole asiakkaalle myönnetty.

Pankkiasiointi on siirtynyt yhä enemmän verkkopankkiin, koska konttoriverkosto harvenee, asiointiaikoja pankkitiskillä supistetaan sekä nosto- ja maksuautomaattien verkosto harvenee. Lisäksi pankit ohjaavat palveluiden hinnoittelulla asiakkaita verkkopankkiin. Ajankohtaista on myös yritysten paperilaskujen muuttuminen e-laskuiksi, jotka saapuvat suoraan kuluttajan verkkopankkipalveluun.

Arjessa tarvitaan muutoinkin yhä enemmän pankkien myöntämiä tunnuksia. Pankkitunnuksia tarvitaan yhä useammin myös viranomaisten kanssa asiointiin. Asiointi esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen sivuilla edellyttää pankkitunnuksia. Verkkopankkitunnusten avulla palvelun käytön edellyttämä tunnistautuminen onnistuu myös poliisin sivuilla tai vaikkapa sähköyhtiössä ja lukuisissa verkkokaupoissa.

Vastauksessa, joka annettiin maksuhäiriömerkintöjen vaikutuksesta pankkipalveluihin esitettyyn kirjalliseen kysymykseen, on valtiovarainministeriön käsityksen mukaan verkkopankkitunnuksia lähtökohtaisesti pidettävä laissa tarkoitettuna tilinkäyttövälineenä, eikä asiakkaan maksuhäiriötä voida sinänsä pitää laissa tarkoitettuna painavana perusteena tilinkäyttövälineen myöntämisestä kieltäytymiseen. Myös kuluttajaviraston, KKV:n, mukaan pankkipalveluiden tarjonnassa on tapahtunut niin suuria muutoksia, että verkkopankkitunnusten pitäisi kuulua kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin.

Yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että kaikilla kansalaisilla on saatavilla välttämättömät pankkipalvelut ihmisen taloudellisesta asemasta riippumatta sekä yhtäläiset mahdollisuudet käyttää viranomaispalveluita. Tasa-arvon nimissä verkkopankkitunnukset kuuluisivat kaikille. Tilanteen selventämiseksi asiasta on syytä säätää lailla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että muutetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain (121/2007) 134 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 299/2010, seuraavasti:

”Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin.

Talletuspankki ei saa kieltäytyä tavanomaisen talletustilin avaamisesta ja tilin käyttöön tarkoitetun verkkotunnisteen tai muun välineen myöntämisestä taikka maksupalvelua koskevan toimeksiannon hoitamisesta ETA-valtiossa laillisesti oleskelevalle luonnolliselle henkilölle, ellei kieltäytymiselle ole painavaa perustetta. Perusteen tulee liittyä kyseisen henkilön aiempaan moitittavaan käyttäytymiseen, jollaisena ei pidetä vähäistä maksuhäiriötä, taikka siihen, ettei asiakassuhteelle selvästi ole todellista tarvetta. Kieltäytymisen syy tapauskohtaisesti yksilöityine perusteluineen on kirjallisesti ilmoitettava henkilölle. Tälle on samalla kirjallisesti ilmoitettava, että hänellä on oikeus lähettää päätös tiedoksi Finanssivalvonnalle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Pankin on samalla annettava hänelle näiden yhteystiedot kirjallisesti.”

Arvoisa puhemies! Tänään on ollut historiallinen päivä: ensimmäinen kansalaisaloite lähetekeskustelussa. Haluan, että kiinnitetään huomiota siihen, että helpoin tapa allekirjoittaa kansalaisaloite on tehdä se netissä, mutta siihenkin tarvitaan pankkitunnukset.

PTK 43/2013 vp

43. TIISTAINA 23. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.01

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta sekä eläinsuojelulain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 150/2012 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomessa käytettiin eläinkokeisiin 2011 yhteensä 136 000 eläintä. Kosmeettisten tuotteiden testaamiseen eläimiä ei ole käytetty Suomessa vuosikymmeniin, ja se on erittäin hyvä asia. Siihen pitäisi pyrkiä maailmanlaajuisesti.

Muun muassa Helsingin eläinsuojeluyhdistys Hesy on järkyttynyt mietinnöstä, koska pienikin mahdollisuus, että lemmikkinä pidetty irtoeläin saattaisi päätyä koe-eläimeksi, on väärin. Olen ihan täysin samaa mieltä eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Isossa-Britanniassa lakiin tehtiin erottelu: jos eläin on esimerkiksi karannut lemmikki, se ei saa päätyä koe-eläimeksi. Villiintyneiden kotieläinlajien kohdalla tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun on kysymyksessä vaarallinen tartuntatauti. Heikentääkö tämä laki tämänhetkistä lemmikkieläimen asemaa, sitä pitää vielä harkita. Tämä erottelusäädös olisi aiheellinen myös Suomessa. Voidaan sanoa, että mitä tulee eläinsuojeluun yleisesti, eläinsuojelurikoksissa on liian pienet tuomiot. Eläintä pitää kohdella hyvin, on se sitten villi- tai kotieläin.

PTK 41/2013 vp

41. TORSTAINA 18. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.00

4) Laki aravalain 15 a ja 15 d §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 11/2013 vpKaj Turunen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vuokra-asuntotuotannon lisääntyminen olisi toivottavaa, koska valtiomme tarvitsee verotuloja ja kansa kohtuullisia vuokra-asuntoja. Edustaja Turusen tekemä lakialoite edistäisi edellä mainitsemiani asioita, siksi kannatan sitä.

PTK 41/2013 vp

41. TORSTAINA 18. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.00

5) Laki kansanedustajien eläkkeestä ja sopeutumisrahasta annetun lain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 13/2013 vpVesa-Matti Saarakkala /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kansanedustajia arvostellaan ja heidän toimiaan punnitaan kansan silmissä. Kansanedustajan sopeutumiseläke on aiheuttanut kritiikkiä ja närää. Me odotamme ja oletamme, että kansalaiset kantaisivat kortensa kekoon talkoohengessä, nyt kun talousvaikeudet jatkuvasti kasvavat maassamme. Edustaja Saarakkalan tekemä lakialoite on paikallaan antamaan oikeaa signaalia myös kansanedustajien halusta olla mukana näissä talkoissa. Sen takia olen kannattamassa sitä.

PTK 40/2013 vp

40. KESKIVIIKKONA 17. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.03

2) Kyproksen tukeminen osana euroalueen talouskriisiä
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 3/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kypros on tunnettu kauniista hiekkarannoistaan, maukkaasta ruuasta ja vilkkaasta yöelämästä. Näistä paratiisisaaren antimista nauttivat lukuisat veronkierron ja rahanpesun ammattilaiset, ja Suomi on mukana maksamassa tätä lystiä. Samaan aikaan kotimaassamme on tuskaisen paljon kohteita, joihin tarvitsisi investoida, jotta voimme kutsua maatamme hyvinvointivaltioksi jatkossakin.

Hallitus tietää varmasti tämän, koska vastahan budjettiriihen yhteydessä talousongelmamme nostettiin esille. Vielä tämänkin jälkeen on hämmästyttävää, kuinka vakuudetta lähdetään rahoittamaan myös erinäisten bisnesmiesten kestejä.

Kypros on ollut EU:ssa vuodesta 2004 ja eurossa vuodesta 2008. EU:n ja euron myötä Helsingin seudun kokoluokkaa oleva saari alkoi vetää erilaisia yhtiöitä ja sijoittajia puoleensa. Unioni mukaan lukien Suomi vain katsoi vierestä, mitä ihmettä Kyproksella tapahtuu, eikä puuttunut asiaan ajoissa – taas osoitus EU:n kyvykkyydestä ja proaktiivisuudesta. Nyt päästään taas siivoamaan talkoovoimin myös suomalaisten rahoin toisten sotkut.

Mitä sijoittajavastuuseen tulee, niin SDP:täkään ei kiinnostanut kyproslainen duunari, jolta oltiin viemässä tililtä viimeisetkin rahat, tai tavallinen suomalainen veronmaksaja, vaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta mainostava puolue asettui puhtaasti peluripohattojen puolelle kokoomustyyliin. (Kari Rajamäki: Top top top top!)

Kyprokselle maksetaan nyt 10 miljardin tukipaketti. Se ei tule riittämään alkuunkaan. Maan velka on peräti 89,5 prosenttia sen bruttokansantuotteesta, eli käytännössä Kyproksella ei ole mahdollisuuksia maksaa velkaansa koskaan. Kypros on tällä hetkellä kulkemassa vahvasti Kreikan tiellä kohti mahdotonta velkakierrettä ja ahdinkoa.

Suomi liittyi 1995 EU:hun, jossa perusartikloiden 123 ja 125 mukaan tukipaketit ovat lainvastaisia. Näitä lakeja rikotaan jatkuvasti. Nopeaan tahtiin putkahtaa nurkan takaa uusi kriisimaa, jota Suomen pitää tukea etunenässä. Hälytyskellojen pitäisi jo soida tauotta. Maamme hallitus on viemässä Suomea taloudelliseen kriisiin myöntämällä tukipaketteja näin auliisti kerta toisensa jälkeen.

Euroalueella on tällä hetkellä 19 miljoonaa työtöntä. Espanjan ja Kreikan nuorisotyöttömyys lähentelee 60:tä prosenttia. Tämä kehitys tietää suuria vaikeuksia tulevaisuudessa koko talousalueelle.

Tutkimusten mukaan Suomessa kotitalouksien varallisuus on Euroopan heikoimpien joukossa. Sen sijaan tukipakettien tarpeessa olevien maiden tilanne on usein toinen tämän tunnusluvun osalta. Tuntuu moraalisesti kieroutuneelta, että köyhempi maksaa rikkaamman velkoja. Tämän on mahdollistanut EU.

Kun verrataan Suomen ja Kyproksen verotusta, ei sekään näytä reilulle suomalaisten näkökulmasta. Esimerkiksi tukipaketin ehtona yhteisöveron nostaminen 10:stä 12,5:een prosenttiin tarkoittaa yhä Kyproksella olevan yhden euroalueen alhaisimmista verokannoista tämän osalta.

Arvoisa puhemies! Vastuuttomuus ja tehottomuus ovat tämänhetkistä EU:n toimintaa kuvaavina termeinä osuvia. Suuresta virkakoneistosta ja valtavista resursseista huolimatta talousalueen jäsenmaiden toiminnan valvonta, kehittäminen ja tehostaminen eivät toimi. Sen sijaan maat, jotka ovat hoitaneet omat asiansa tunnollisesti, laitetaan maksamaan toisten viuluja kerta toisensa jälkeen. Tämän huomattuaan riskimaat eivät ole täysillä kiinnostuneita korjaamaan eheällä tavalla talouttaan. Loppupeleissä mikään ei korjaannu, rahat vain katoavat vääriin taskuihin. Tätä negatiivista kierrettä ei voida vain jatkaa ja jatkaa, vaan nyt on puhallettava pilliin ja palattava aikaan, jossa valtiot huolehtivat tosissaan kansalaistensa hyvinvoinnista.

Lopuksi täällä hallituksen toimesta on väläytelty, ettei tämä tukipakettimaksu olisi suomalaisilta pois. No, keneltä se sitten on? Se tulee näkymään lisääntyvinä leikkauksina suomalaisille ja myös palveluiden heikkenemisenä. Katsotaan vain. Me velkaannumme lisää, ja yksi syy on EU:n tukipaketit.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

PTK 39/2013 vp

39. TIISTAINA 16. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.06

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 179/2012 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM3/2013vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustajat Kokko ja Kivelä puhuivat juuri asiaa. Tässä kerran taas törmätään kaiken yli menevään EU:n direktiiviin, ja se määrää. Kuljetusyrittäjät itse ovat käsittääkseni tätä ehdotusta vastaan. Hallituksen pitäisi myös teoillaan olla pienten yrittäjien puolella. Kyseessä oleva hallituksen esitys vaikeuttaa kuljetusyrittäjän työtä. Ajopiirturikortti valvoo tarkkailun riittävällä tasolla.

PTK 37/2013 vp

37. TORSTAINA 11. HUHTIKUUTA 2013 kello 16.01

36) Koulujen työrauha

Suullisen kyselytunnin asia SKT 36/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Mielestäni opettajan erottaminen oli ylireagointia. Mitä tässä tapauksessa olisi sitten voinut tehdä oikein? Miten ministeri näkee tämän, Gustafsson?

Kehitys, työrauhan häiriöiden lisääntyminen, on ollut nähtävissä jo vuosia. Pelkästään Helsingin kouluissa raportoidaan vuosittain 400 häiriötapausta. Tällä hetkellä opettajan keinot häirikkökäyttäytymisen hillitsemiseksi ovat heikot ja epätarkatkin. Häirikköoppilaan vaikeudet ovat syntyneet usein jo varhaisessa lapsuudessa, ja syyt ovat syvällä, kotioloissakin. Ryhmäkoot päiväkodeissa ja kouluissa ovat aivan liian suuret, jotta yksilöllinen lapsen ja nuoren huomioiminen olisi tehokkaampaa. Onko tähän tulossa radikaalia parannusta?

PTK 35/2013 vp

35. KESKIVIIKKONA 10. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.10

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, kuntajakolain eräiden säännösten kumoamisesta sekä kielilain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 31/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! 2004 Varsinais-Suomessa oli 56 kuntaa. Tänä päivänä siellä on 28 kuntaa. Ministeri Virkkunen on väläytellyt, että 5 kuntaa mahdollisesti riittäisi Varsinais-Suomeen. Alustavien kyselyjen mukaan siellä kunnat haluavat olla itsenäisinä. Tätä vasten peilattuna kysynkin: tuleeko pakkoliitoksia Varsinais-Suomeen? Mitä minä muistelisin, niin viime eduskuntavaaleissa joka paneelissa, missä olin, yksikään puolue ei kannattanut pakkoliitoksia.

PTK 34/2013 vp

34. TIISTAINA 9. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.06

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valitettavasti euroalueen vanavedessä Suomenkin talous on ajautunut ahtaalle, eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Hallitus ei ole toimillaan saanut Suomen vientiä vetämään toivotulla tavalla, ja rikkidirektiivi aiheuttaa päänvaivaa useille merkittäville suomalaisille vientiyrityksille. Kansallinen yritysten kustannuksia alentava toimenpideohjelma on laiha lohtu rikkidirektiivin monille suomalaisyrityksille aiheuttaman hintalapun rinnalla.

Valtiovarainministeri Urpilainen hehkutti puheessaan yritystoiminnalle suotuisamman toimintaympäristön luomista. Yritysmaailman merkittävien toimijoiden keskuudessa ei tästä huolimatta hypitty kattoon kehyspäätöksen julkaisun jälkeen. Luotto hallituksen ratkaisuksi yrittäjyyden ja työn edistämiseksi ei ole hallituksen ulkopuolella yhtä kova. Riittävän terävät ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen kohdalla.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata viiltää kriittisesti pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttäminen osaltaan tekee hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitä talouskasvuamme ajatellen. Verrattain pienen säästön takia tällaisen indeksijäädytyksen toteutus ei vaikuta järkevältä toiminnalta.

Ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen vähennyksen loiventaminen oli hyvä liike suomalaisen koulutuksen sekä nuorisotakuun näkökulmasta. Onneksi opintotuki vihdoin sidotaan indeksiin. Monta vuotta siinäkin meni vaalilupauksista huolimatta. Opintolainojen korkovähennysoikeuden poistuminen on myös ihmetystä herättävä säästö. Valtion kassaan kilahtava summa ei ole häävi, mutta toisaalta monen vähällä toimeentulevan opiskelijan kukkarossa tämä muutos tekee kipeää. Opintolainojen hyvitysjärjestelmän olisi paras tulla paikkaamaan korkovähennystä siis viimeistään vuonna 2015. Pystyykö hallitus tähän?

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat, ja välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruuan ja lääkkeiden, hinnat ovat hallituksen veropolitiikan tuloksena nousseet. Tällä kertaa kallistuvat kansan pienet nautinnot. Tekeekö tämä Suomesta paremman paikan elää? Eihän täällä kohta ole varaa edes karkkipussiin.

Sähkön hinnannousu ja polttoaineveron kiristyminen vievät pienituloiselta lopunkin ostovoiman. Osinkoverotus ja muut verouudistukset eivät helpota tavallisen kansalaisen elämää. Hallituksen ajettua kunnat ahtaalle heikkenevät niiden kaikille tarjoamat peruspalvelut tuntuvasti. Harmittaa rikastakin, mutta köyhältä menee viimeisetkin rahat ja toivon rippeet.

Kehyspäätöksen yhteydessä olisin odottanut voimakkaita panostuksia kuntatalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksessa väännettiin dramaattisesti osinkoverojen kanssa, jotta esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvät konkreettiset seikat ja kuntatalouskeskustelu jäisivät pois lööpeistä. Kansa kyllä huomaa jokapäiväisessä elämässään, mistä hallitus on tinkinyt, ja tämä tulee näkymään tulevien vaalien tuloksissa.

Täällä on hehkutettu lastensairaalan avustamiseen osoitettuja varoja. Hallitus oli pakon edessä. Kansalaiset eivät olisi kerta kaikkiaan sulattaneet tilannetta, jossa lastensairaalan tukeminen olisi torpedoitu, kuten reumasairaala pari vuotta sitten.

Lauri Ihalaiselle, ministerille, annan kyllä kiitosta siitä, että kun tein kirjallisen kysymyksen harmaasta taloudesta ja toimenpiteistä, mitä hallitus on sitten kehittänyt sitä vastaan, hän vastasi erittäin kattavasti ja pikkutarkasti, ja olen siitä kiitollinen, että hän oli paneutunut kyllä tähän vastaukseen täysillä.

Ministeri Kyllöselle myös kiitos siitä, että Kasitie saa vihdoinkin ainakin alkuparannuksensa toimeen ja Kasitietä aletaan parannella. Ei se ole ihme, ollaan niin paljon kyllä sitten ministeri Kyllöstä hehkutettu tekemään tätä asiaa, ja hän nyt sitten on lupautunut myös täällä salissa niin monta kertaa, että ei voinut mennä puihin, ja se on ihan hyvä.

Valtiontalouden kehyksien olisi turvattava kansalaisillemme oikeus hyvään terveydenhuoltoon, puhtaaseen lähiruokaan, henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, työntekoon ja koulutukseen, oikeudenmukaiseen kohteluun elämässä. Perussuomalaiset tulevat esittämään palautekeskustelussa hallituksen kehyksiä oikeudenmukaisemman vaihtoehdon.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Otamme vielä, vaikka aika on ohitse, kaksi puheenvuoroa, edustaja Lohi ja sitten edustaja Koskela.

PTK 31/2013 vp

31. KESKIVIIKKONA 3. HUHTIKUUTA 2013 kello 14.05

2) Kansallinen energia- ja ilmastostrategia: Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kansallisen energia- ja ilmastostrategian osalta Suomessa ollaan mielestäni pitkällä aikavälillä ennen 2000-lukua tehty järkevämpiä linjauksia kuin nykyisin. Kotimaiselle teollisuudelle on kyetty tarjoamaan toimintaedellytykset energia- ja ilmastopolitiikan osalta. Vuosituhannen taitteen jälkeen on alkanut sekava kompurointivaihe epätasapainoisen ympäristöpolitiikan seurauksena. Hallitukselta on päässyt ympäristökysymyksissä langanpää hyppysistä, ja päätöksenteon painopiste on valunut Suomen kannalta olennaisimmista kysymyksistä vähemmän keskeisten asioiden ajamiseen maamme edun kustannuksella. Tästä erittäin kalliina esimerkkinä toimii tapaus rikkidirektiivi.

Nyt olisi korkea aika löytää pitkäjänteinen, selkeä ja ennakoitavissa oleva energia- ja ilmastopoliittinen linja. On selvää, että niin yksilön kuin valtionkin on kannettava vastuu ympäristöstä. Poliittiset päätöksentekijät eivät voi päätöksenteossaan sivuuttaa ympäristökysymyksiä, mutta ennen kaikkea poliitikkojen vastuulla on kansakunnan hyvinvointi, joka on pitkälti riippuvainen kansantalouden tilasta. Näin ollen yritystoimintaan tulee panostaa, jotta kansantalous voisi hyvin. Kansallinen energia- ja ympäristöpolitiikka määrittää osaltaan toimintaympäristön suotuisuutta yritysten näkökulmasta. Esimerkiksi perinteisen tehdasteollisuuden tai vaikka kaivostoiminnan kannattavuus on pitkälti riippuvainen ympäristö- ja energiapolitiikasta.

Suomen edun nimissä ilmasto- ja energiastrategialla tulee tähdätä mahdollisimman toimivaan kokonaisuuteen, jossa talous- ja ympäristönäkökulmasta ratkaisut ovat tasapainossa. On selvää, että tähän liittyen joudutaan tekemään vaikeita päätöksiä, jotka eivät voi miellyttää kaikkia. Jos teollisuuden annetaan tehdä mitä haluaa, ei tulos ole yhteiskuntavastuun näkökulmasta hyvä. Jos taas vaalitaan liikaa ympäristöä, ajetaan Suomessa toimivat yritykset liian ahtaalle, ja taas kerran lisää suomalaisia menettää työnsä.

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut monia ratkaisumalleja, joiden ansiosta teollisuuden päästöt ja muut ympäristövaikutukset ovat minimaaliset verrattuna siihen, mitä ne olivat joskus menneisyydessä. Tällaisen teknologian kehittämiseen tuleekin panostaa entistä aktiivisemmin. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomen kannalta monet elintärkeät teollisuudenhaarat kuormittavat ympäristöä uudesta teknologiasta huolimatta. Näiden toimintaedellytyksiä tulee tästä huolimatta vaalia jatkossa. Miksi näin? Minkä takia ei kaikkia päästöjä aiheuttavia yrityksiä potkita tiukalla sääntelyllä pois Suomesta esimerkiksi Venäjälle, missä päästöjen suhteen ollaan huomattavasti liberaalimpia?

On muistettava, että Suomi kuormittaa globaalissa vertailussa ympäristöä todella vähän, eli toisin sanoen jos teemme suomalaisyritysten toiminnan jatkuvuuden kannalta tuhoisia ympäristöpoliittisia ratkaisuja, ei maailman saastuminen etene juuri lainkaan nykyistä hitaampaa tahtia, koska vaikutuksemme kokonaisuuteen on pieni. Sen sijaan taloutemme heikkenee ja esimerkiksi kykymme kehittää tulevaisuudessa ympäristöä säästäviä innovaatioita heikkenee resurssien puutteen myötä. Liekö tämä hallituksen mielestä järkevää toimintaa?

EU säätelee osaltaan energia- ja ilmastopolitiikkaamme. Pääsääntöisesti Suomi noudattaa unionin asettamia tavoitteita ja monilta osin myös ylittää ne hallituksemme pyrkimyksillä. Tämä viherpoliittinen peli ja EU:n miellyttäminen puolestaan koituu kalliiksi veronmaksajille. Asiassa pitäisi kuunnella koko kansan ääntä, ei pienen vähemmistön.

Uusiutuvan energiantuotannon vahvistaminen on mielestäni hyvä asia. Tuulivoiman rakentaminen Suomessa on kuitenkin selkeä esimerkki siitä, millä tavoin hyvää tarkoittava uusiutuvan energian tuottaminen aiheuttaa tuntuvia ongelmia ja talloo kansalaisten oikeuksia. Tuulivoiman rakentamista tuetaan syöttötariffin avulla, ja vallitseva järjestelmä on johtanut hallitsemattomaan kilpajuoksuun, jossa massiivisia voimaloita nousee kuin sieniä sateella minne sattuu. Rakennuslupia tuntuu saavan tällä hetkellä turhan heppoisin perustein.

Uusiutuvan energiantuotannon eduksi katsotaan sen verrattain pienet ympäristövaikutukset. Tuulivoimalat ovat kuitenkin massiivisia rakennelmia, joista aiheutuu väkisinkin maisema- ja meluhaittaa lähialueille. Tuulivoimalan välittömässä läheisyydessä asuvat ihmiset ovat pahimpia kärsijöitä. Ministeri Vapaavuori puheessaan myönsi, ettei meluhaittojen tutkimustuloksia ole vielä saatu.

Miksi tuulivoimaloita halutaan ylipäätään rakentaa asutuksen läheisyyteen? Vastaus on: valmis sähkönjakeluverkko, jota valitettavan monet tuulivoima-alan yrittäjät haluavat hyödyntää piittaamatta lähiseudun asukkaista. Jos kerran tuulivoiman on katsottu olevan kannattava energiantuotannon muoto Suomessa, niin miksi eivät yrittäjät investoisi sähkönjakeluverkostoon itse ja tekisi tuulivoimapuistonsa muualle kuin kansalaisten takapihoille?

Lisäksi tuulivoiman rakentamisen työllistäviä vaikutuksia on pyöristelty merkittävästi ylöspäin. Nykyinen tukimalli on houkutellut kyseenalaisin motiivein toimivia ulkomaalaisia yrittäjiä Suomeen. Toivottavasti he myös vastaavat aikanaan elinkaarensa päätepisteeseen tulleiden tuulivoimaloiden purkamisesta ja kantavat näin ollen oman osansa ympäristövastuusta. Tuulivoiman rakentamisen valvontaa pitäisi tiukentaa, jotta olemassa olevia säännöksiä ja suosituksia noudatettaisiin paremmin. Lisäksi lupamenettelyä ja lainsäädäntöä tulisi kehittää suojelemaan ympäristöä ja kansalaisia tuulivoimarakentamisen aiheuttamilta haitoilta nykyistä tehokkaammin.

Arvoisa puhemies! Tähän liittyen olen jättänyt toimenpidealoitteen ja toivon hallituksen ryhtyvän toimiin tuulivoiman rakentamisen pelisääntöjen selkeyttämiseksi. Tuulivoiman sijaan Suomessa tulisi panostaa enemmän turve-energian tuotantoon ja ylipäätään edistää kaikin mahdollisin keinoin suomalaisten hyvinvointia energia- ja ilmastostrategian osalta.

PTK 27/2013 vp

27. KESKIVIIKKONA 20. MAALISKUUTA 2013 kello 14.02

2) Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kohtuuhintaiseen asumiseen tulisi panostaa. Laajemmat muuttoliikkeet kasvukeskuksiin seuraavat pitkälti työpaikkatarjontaa. Näin ollen erityyppisten asuntojen kysyntä kasvaa tuntuvasti. Tämä asettaa asuntopolitiikalle uusia haasteita, joihin tulisi pystyä vastaamaan nykyistä tehokkaammin. Niin omistus-, osaomistus-, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntojenkin hinnat ovat suoraan sanottuna lähteneet käsistä.

Asuminen on yksilön perustarve, ja koti tulee taata jokaiselle suomalaiselle, kun ei täällä Pohjolassa löydy vuoden ympäri lämpimiä bambumajoja palmujen alta. Asuminen on noussut kohtuuttoman kalliiksi suhteessa suomalaisten keskiansioon. Asumiskustannukset aiheuttavat päänvaivaa erityisesti työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille ja muille pienellä toimeentulolla eläville suomalaisille eli kaikille niille, jotka tarvitsisivat eniten yhteiskunnan tukea. Asuminen on ehdottomasti saatava taas järkevän hintaiseksi kasvukeskuksissa. Lisäksi yksikin vasten tahtoaan asunnoton suomalainen on liikaa.

En usko, että noin 8 000 asunnotonta on omasta tahdostaan ilman kotia. Pienten asuntojen tarve on suuri. Pitää muistaa, että yksin asuva on oikeutettu asumistukeen 37 neliön kokoiseen asuntoon asti. Myös alun perin yleishyödylliset asuntoja tarjoavat toimijat, kuten VVO ja SATO, ovat lähteneet euron kiilto silmissä korottamaan vuokria, lopputuloksena kohtuuttomat asumiskustannukset.

Hallituksen politiikka ajaa työ- ja opiskelupaikkoja hälyttävää tahtia kasvukeskuksiin eli juuri sinne, missä asunnon järjestäminen kaikille tökkii pahiten. Lisäksi omakotitaloasuminen maaseudulla tehdään erityisen hankalaksi erilaisin jätevesisäädöksin ja kovaa kiinteistöveroa perimällä. Vastuullista olisi vähintäänkin ryhtyä tiukkoihin toimiin ylihintaista asumista vastaan korjaamalla vääristyneet asuntomarkkinat, vaikuttamalla kysyntään ja tarjontaan sekä ohjaamalla lainsäädännöllä kasvukeskusten asumisen järjestämistä oikeille raiteille.

Ja tässä kohtaa haluaisin muutaman sanan sanoa tuulivoimarakentamisesta. Jokainenhan haluaa, että oman asunnon arvo säilyisi ja että asumisviihtyvyys olisi hyvä. Muun muassa Uudessakaupungissa ollaan nyt rakentamassa lähes 200 metriä korkeaa tuulivoimalaa hyvin lähelle asukkaita eli jopa 460 metrin päähän, melkein taka- tai etupihalle – kuinka vaan, voidaan sanoa kummin päin vaan – ja jokainen ymmärtää, että se ei ole hyvä asia, jos esimerkiksi omistaa asunnon tai yleensä, vaikka olisikin vuokralla. Näin suuri voimalarakennus niin lähelle on kyllä raskas taakka niille asukkaille, ja siellähän on tehty iso adressi, pitkä adressi, jossa on lähes tuhat nimeä. Tuulivoimarakentaminen sinänsä on ihan positiivinen asia, mutta se, että ei ole tarkkaa rajaa määrätty, kuinka etäälle asujaimistosta rakennetaan, on kyllä puute lainsäädännössä.

Suomalaiset perustavat perheen entistä iäkkäämpinä, jos enää lainkaan, mikä on koettu ongelmalliseksi ilmiöksi. Nyky-yhteiskunnassa koulutus on avain työhön ja koulutuksen perässä muutetaan usein jo nuorena kasvukeskuksiin, joissa asuminen on kallista. Opintotuki ja asumislisä menevät pääsääntöisesti pitkälti pelkkään vuokraan, ja muuhun elämiseen jää vain pelkkä opintolaina, jos ei muita tuloja tai säästöjä ole. Perheelliset opiskelijat ovat jääneet liian vähälle huomiolle, ja heidän asumistaan tulisi erityisesti tukea, jotta perheiden perustaminen alle kolmekymppisenä olisi kouluttautuville edes mahdollista.

Erityisryhmien, kuten vammaisten, tuet ovat myös huomioitava entistä paremmin. Tällä hetkellä vammaisille järjestetään aivan liian vähän tuettua asumista kovasta tarpeesta huolimatta. Jos vammainen nuori asuu kotonaan, lasketaan hänen saamansa tuet perheen tuloihin. Tässä on suuri epäkohta. Se pitäisi korjata.

Asumisen ongelman ratkaisun avaintekijä on uusien asuntojen rakennuttaminen vastaamaan vallitsevaa kysyntää. Tällä hetkellä uusia asuntoja valmistuu liian vähän. Ulkomaalaiset rakennusurakoitsijat ovat laajamittaisesti tehneet maihinnousun Suomeen, ja suomalaisia rakennustyömiehiä on työttöminä jopa 20 000, joten loogista olisi, että nämä ulkolaiset rakennusurakoitsijat työllistäisivät nämä suomalaiset työttömät rakennusmiehet. Hallitus voisi tehdä sen eteen enemmän toimenpiteitä. Kysymys kuuluukin: onko hallitus tehnyt riittävät toimenpiteet kohtuuhintaisen asumisen suhteen? Ja vastaus on: ei ole.

Perussuomalaisten ryhmäpuheessa Juha Väätäinen toi esille asuntopolitiikkamme ydinongelmat. Siinä tuli ilmi asioita, jotka ovat suuria ongelmia, ja tämän vuoksi kannatan epäluottamuslausetta hallitukselle.

PTK 20/2013 vp

20. TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2013 kello 16.01

23) Alueellistamispolitiikka

Suullisen kyselytunnin asia SKT 23/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Työttömyys lisääntyy Suomessa jatkuvasti, ja varsinkin halpatyövoima lisääntyy oikein vauhdilla. Rakennustyömaat ovat esimerkkitapaus näistä. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä, muun muassa tämän veronumerokäytännön, mutta miksi näitä tarkastuksia tehdään esimerkiksi rakennustyömaille niin, että niistä ilmoitetaan viikkokin aikaisemmin? Tiedätte varmaan, mitä sinä aikana voi tapahtua.

Puhemies Eero Heinäluoma: Alkuperäinen kysymys koski alueellistamista. Haluaako joku ministeri kuitenkin vastata tähän?

PTK 16/2013 vp

16. TORSTAINA 28. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

2) Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 2/2013 vpIlkka Kanerva /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on, että Suomi olisi osaavin ja liikkuvin kansa 2020. Hallituksen leikkauksia on luvassa paljon, joten tavoite tässä valossa on hankala saavuttaa.

Jokaisen pitää kuitenkin syödä ja juoda, ja näin ollen voimme myös oikeilla ravintotottumuksilla vaikuttaa siihen, että ehkäisemme sairauksia. Niitä elintarvikkeita, jotka ovat saaneet ravitsemus- ja terveysasetuksen mukaisen hyväksynnän, pitäisi myös verotuksellisesti huomioida niin, että elintarvikkeet olisivat edullisempia kansan käyttää. Suomessa tuotettu lähiruoka pitää myös tässä tilanteessa muistaa, ja kaikkia toimenpiteitä, jotka johtavat terveisiin elämäntapoihin, pitäisi ihmisille enemmän esittää ja innostaa kansaa syömään oikein ja liikkumaan.

Tämä edustaja Kanervan tekemä lakialoite on edellä esitetyn mukaan kannatettava, ja toivottavasti se tulee voimaan.

PTK 10/2013 vp

10. TIISTAINA 19. HELMIKUUTA 2013 kello 14.13

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 9/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! On positiivinen asia, että koko ammattikorkeakoulujärjestelmää halutaan kehittää eteenpäin, ja tässä mielessä hallitus on oikealla polulla uudistaessaan ammattikorkeakoululakia. Sen mukanaan tuomien muutosten vaikutuksista käytännön toiminnan edistämiseksi en ole vakuuttunut.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta on ensimmäinen vaihe uudistusta. Se edeltää rakenteellisine muutoksineen toista vaihetta, jossa on tarkoitus siirtää vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta valtiolle sekä tehdä ammattikorkeakouluista itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Vastuun siirto paikallisen päätöksentekovallan ulottumattomiin valtiolle ei välttämättä ole järkevin ratkaisu, koska ammattikorkeakoulujen toiminnan olennainen osa on aluevaikuttavuus. Toisin sanoen ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä on tuottaa osaamista ja tutkimusta varsinkin toiminta-alueensa tarpeisiin. Unohtuuko tämä uudistuksen yhteydessä? Entä tähtääkö uudistus monien maakuntien elinkeinoelämän kannalta ensiarvoisen tärkeiden ammattikorkeakoulujen lakkauttamiseen?

Koko Suomen kattava ammattikorkeakouluverkosto on keskeisessä roolissa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen osalta. Perussuomalaiset kannattavat koulutustarjonnan jakautumista maantieteellisesti mahdollisimman tasapuolisesti. Nykyistä laajempaa koulutuksen keskittämistä kasvukeskuksiin tulisi tästä näkökulmasta välttää. Ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen uudistamiseen toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi tähdätään toimilupauudistuksella sekä uudistamalla ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa. Mutta kuinka käy silloin koulutuksellisen tasa-arvon?

Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntämisperusteissa määritellyt tehokkuuskeskeiset tavoitteet ovat ymmärrettäviä. Koulutustavoitteiden laatupainotteiseen kehittämiseen on luonnollisesti panostettava, mutta tosiasia on, ettei niiden toteuttaminen onnistu ilman riittävää rahoitusta ja tukea. Toisin sanoen ammattikorkeakoulujen suorituskyky ei ole pelkästään kiinni toiminnan tehostamisesta. Ei Helsingin Jokeritkaan menestyisi jääkiekon SM-liigassa ainoastaan tekemällä oikeita asioita, elleivät rahoitus ja omistajatahon tuki olisi kohdallaan.

Käytännössä resursseihin nähden hyvää työtä tekevät ammattikorkeakoulut saattavat joutua lakkauttamaan toimintaansa. Tähän puolestaan rahoituksen määrittävä taho voi luonnollisesti vaikuttaa mielensä mukaan, eli tulevaisuudessa valtio toimisi tässä asiassa ilman kuntien vaikutusmahdollisuutta.

Esityksessä aluevaikuttavuudesta mainitaan seuraava lainaus: ”Toimilupauudistuksen yhteydessä tulee hallituksen linjausten mukaisesti huolehtia siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu.” Se, että maakunnassa on yksi korkeakoulu, ei riitä välttämättä lähellekään täyttämään alueellista koulutuskysyntää saatikka paikallisen elinkeinoelämän tarpeita. Lisäksi samassa kappaleessa mainitaan, että toimilupien uudistamisen yhteydessä päätettävillä koulutusvastuilla saattaa olla muutosvaikutuksia alueelliseen korkeakoulutarjontaan. Tähän liittyen erilaiset aikuiskoulutusmuodot korostuvat – muuten hyvä ajatus, mutta kyseiset aikuiskoulutusmuodot ovat jo nykyisellään ahtaalla eikä hallituksen budjetti tuo tilanteeseen tarvittavaa parannusta. Miten on nuorisotakuun laita, kun nuorten tutkintoon johtavaa koulutusta karsitaan ja tilalle ei kyetä rakentamaan riittävästi korvaavia kouluttautumispolkuja?

Lisäksi haluan puuttua tuntuviin terveyseroihin ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. YTHS:n laatima terveystutkimus osoittaa, että ammattikorkeakouluilla on edessään suuri haaste opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Toimilupahakemuksiin liitettävä selvitys liikuntapalveluiden järjestämisestä ammattikorkeakouluissa ei ole riittävä takaamaan ammattikorkeakoulujen liikunta- ja terveyspalveluiden kehitystä toivetasolle, vaan ammattikorkeakoulujen liikuntapalvelujen minimitarjonta tulisi kirjata suoraan lakiin. Opiskelijoiden terveyteen panostaminen on käytännössä suoraa säästöä tulevaisuuden terveydenhuoltokustannuksissa. Lisäksi fyysisesti ja henkisesti terve yksilö jaksaa paiskia tehokkaasti hommia kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Lopuksi: Ministeri Gustafsson oli valiokunnassamme tänään. Kiitos erittäin valaisevista asioista. Monien asioiden sisältö selveni myös tällaiselle uudelle edustajalle. Kiitos siitä.

PTK 7/2013 vp

7. KESKIVIIKKONA 13. HELMIKUUTA 2013 kello 14.01

1) Hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikka
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! SMP:n elikkä Suomen Maaseudun Puolueen suulla aikoinaan puhuttiin talonpojan tappolinjasta. Tämä nykyinen hallitus harjoittaa sekä talonpojan että telakoiden tappolinjaa. Kaikki telakat Suomessa ovat tällä hetkellä vaaravyöhykkeessä, Turku ja Rauma etunenässä.

Työnteko on talouden perusta. Kun tehdään töitä, saadaan korvaus. Kun yritys toimittaa tilauksen, sille maksetaan. Valtion näkökulmasta kaikki tällainen taloudellinen toiminta on kannattavaa. Lisäksi kun suomalainen tekee töitä, veroeurot kilisevät valtion kassaan ja kulutus ruokkii kansantaloutta. Jos taas suomalainen on työtön, tietää se valtiolle kustannuksia.

En ymmärrä sitä, miksi STX Finlandin kohdalla valtio ei tukenut riittävästi suomalaista työtä. Laivatilauksen mennessä ohi katosivat tärkeät verotulot lukuisten katkeralla tavalla menetettyjen työpaikkojen myötä. Tällaisina tiukkoina taloudellisina aikoina paremman työllisyyden eteen pitäisi ponnistella kaikin voimin eikä pitäisi varsinkaan heitellä tämänkaltaisia tilaisuuksia hukkaan. Suomalaisilta telakoilta löytyy ajan saatossa rakentunutta ainutkertaista ammattiosaamista liittyen suurristeilijän rakentamiseen. Juuri tämä on kilpailuvalttimme kansainvälisillä markkinoilla, ja suhdanteiden parantumisen myötä suomalainen telakkateollisuus alkaa taas vetää tilauksia puoleensa. Näin ollen valtion tulisi auttaa telakkamme yli vaikeiden aikojen. Valtion riskit telakkateollisuuden tukemisen suhteen eivät olisi nykyisiin vientitukiin nähden ainakaan merkittävästi suuremmat. Kun puntaroidaan telakkateollisuuden elpymisen mukanaan tuomia etuja, luulisi päätöksen olevan helppo. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole.

TUI 1- ja TUI 2 -risteilyaluksia ei saa päästää Ranskaan tai Koreaan. Hallitukselta toivoisi saavan suoran vastauksen kysymykseen, onko hallitus valmis turvaamaan TUI 1- ja TUI 2 -risteilyalusten rahoituksen tarvittaessa esimerkiksi valtion pääomasijoituksella STX Finlandiin.

Valtion tulisi panostaa suomalaisen työn puolustamiseen. Nykyinen avoin kilpailu ja alihankkijoiden käytön yleistyminen ovat tuoneet ikäviä lieveilmiöitä suomalaisille työmarkkinoille. Kilpailun näkökulmasta on ongelmallista, kun saman alan eri toimijat pelaavat eri pelisäännöillä. Laittomat työsopimukset ja ketjuttaminen sekä veronkierto ovat esimerkkejä vallitsevasta ongelmasta. Kyseenalaisesti toimivat yritykset ajavat usein lakia ja eettistä toimintamallia noudattavat yritykset ahdinkoon, ja moni suomalainen ammattimies jää työtä vaille.

Arvoisa puhemies! Työstä päästäänkin kätevästi verotukseen. Veropolitiikan tulee kannustaa työntekoon, ei päinvastoin. Esimerkiksi arvonlisäveron korotuksella on negatiivinen vaikutus kulutukseen ja kansantalouteen ja tätä kautta niin ikään työllisyyteenkin. Energiaverotus ja rikkidirektiivi ovat erinomaisia keinoja hidastaa vientisektorimme kilpailukykyä ja tätä kautta talouskasvuamme. Nykyisen hallituksen tulisi katsoa tämän suhteen peiliin ja pyrkiä korjaamaan omiaan ja edellisen hallituksen kömmähdyksiä.

Ettei nyt tulisi vain synkisteltyä, niin voin todeta Suomessa olevan runsaasti potentiaalia. Me olemme ahkera ja innovatiivinen kansa, jolla on ollut tapana selättää vaikeudet pitkäjänteisellä työnteolla. Vaikeina aikoina hallituksen tulee panostaa tämän maan vaikeuksista niin monesti nostaneen suomalaisen työn tukemiseen.

En ole vakuuttunut nykyisen hallituksen toiminnasta talouskasvumme eteen, joten välikysymys tässä vaiheessa on paikallaan. En ymmärrä seuraavaa yhtälöä: EU:n kriisimaiden tukipakettianomukset tämä hallitus hyväksyy yksi toisensa jälkeen, mutta oman laivateollisuuden pelastamisyritys tyrmätään liian epävarmana yrityksenä. Käsittämätöntä, sillä kysymyshän on suomalaisen työn puolustamisesta.

Kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.

PTK 6/2013 vp

6. TIISTAINA 12. HELMIKUUTA 2013 kello 14.02

1) Hallituksen politiikka vuonna 2013 ja keskeisimmät eduskunnalle annettavat esitykset
Keskustelu

Pääministerin ilmoitus PI 1/2013 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministerille haluaisin tehdä kysymyksen suomalaisten työllisyydestä. Suomalaisilla työmailla alihankkijaverkostot ovat kasvaneet uskomattomiin mittoihin. Toimeksiantaja ei enää voi varmasti tietää, mikä taho työn käytännössä tekee. Lukuisat alihankkijat tarjoavat edullisesti palvelujaan, ja hintakilpailu on todella kovaa. Kuitenkin monissa tapauksissa edullinen palvelu perustuu ulkomaisen halpatyövoiman käyttöön, ja tähän toimintaan kytkeytyy paljon väärinkäytöksiä. Suomalainen ammattiosaaminen on hintalappunsa takia häviäjä tässä epäreilussa kilpailutilanteessa.

Millä keinoin hallitus aikoo taata suomalaisen työvoiman kilpailukyvyn muun muassa rakennusalalla? Jos hallitus on tehnyt mielestään hyviä toimenpiteitä, missä se näkyy? Jos katsotaan tätä ketjuttamista ja sieltä sitä viimeistä pistettä, niin siellä on hyvin paljon ulkolaista työvoimaa mutta suomalaisia korkeintaan 10-20 prosenttia, varsinkin rakennusalalla.

PTK 4/2013 vp

4. TORSTAINA 7. HELMIKUUTA 2013 kello 16.02

2) Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset

Suullisen kyselytunnin asia SKT 2/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on aivan loistava ajatuksena ja ideana, mutta jos ajattelemme sen toteutumista, mitä hallitus on esittänyt, ja kuvitellaan, että se toteutuisi kaikkien kohdalla, niin en usko. Onko hallitus laskenut, kuinka monta nuorta jää tämän nuorisotakuun ulkopuolelle? Jos lasketaan ne varat ja tavoitteet, mitä tähän on asetettu, niin ei jokainen tule saamaan tätä paikkaa koulutuksessa tai työelämässä. Mitä tehdään näille nuorille, jotka jäävät tämän asian ulkopuolelle, ja kuinka paljon heitä hallituksen mielestä on?

PTK 3/2013 vp

3. KESKIVIIKKONA 6. HELMIKUUTA 2013 kello 14.05

2) Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko käsittelee laajalti erinäisiä puolustuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Siinä esille tulleet mahdollisten kriisien ennakoinnin ja maanpuolustustoiminnan vaatimusten jatkuva muutos ovatkin todella tärkeitä asioita, ja niiden suhteen Suomen on hyvä olla valppaana.

Globalisaation ja teknologian mukanaan tuomat uudentyyppiset uhkakuvat ovat selkeästi esillä selonteossa. Tulevaisuuden uhkia vastaan pitäisi puolustautua kehittämällä Puolustusvoimia ja tehostamalla kansainvälistä yhteistyötä. Kun ajatellaan Suomen maanpuolustuksen nykytilaa, voidaan todeta parannuskohteita löytyvän riittämiin. Tosin puntaroitaessa hallituksen toimia puolustuskykymme parantamiseksi ei voi hurraata huudella. Esimerkiksi käynnissä oleva puolustusvoimauudistus ei todellakaan edesauta turvallisuusstrategian menestyksekästä läpiviemistä, vaan nakertaa meille perinteisesti niin arvokkaan maanpuolustuksen uskottavuutta.

Maantieteellinen sijaintimme Euroopan koillisnurkassa ja maamme pinta-ala tuovat omat erityisvaatimuksensa maanpuolustuksemme toteuttamiselle. Tosiasia on, että viime kädessä vastaamme turvallisuudestamme itse. Näin ollen toimiva ja uskottava puolustus on elintärkeää. Nykyinen hallituksen toiminta johtaakin väistämättä maanpuolustuksen tason rajuun heikkenemiseen ja mahdollisesti jopa yleisen asevelvollisuuden lakkauttamiseen tulevaisuudessa. Herääkin kysymys, millä ihmeen rahalla alamme käytännössä kehittää valtioneuvoston selonteossa mainittuja kohteita, kun hallitukselta ei liikene euroja edes tämänhetkisen maanpuolustuksen tason ylläpitoon.

Arvoisa puhemies! Seuraava on lainaus kyseisestä valtioneuvoston selonteosta: ”Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittista toimintalinjaa luonnehtivat jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen kriisinhallintaan.”

Kansainvälisen yhteistyön merkitys on yksi selonteon keskeisimpiä asioita. Epäilen, ettei tosipaikan tullen EU:n puolustusyhteistyö käytännössä juurikaan hyödytä Suomea. Pohjoismainen yhteistyö maanpuolustussektorilla on yhä lapsenkengissä, ja Nato-jäsenyys ei ole Suomen kansan vaihtoehto. Toivottavasti kansan tahtoa kuullaan tässä asiassa. Käytännössä maanpuolustuksessa Suomi voi luottaa vain Suomeen.

Hyvästäkään suunnitelmasta ei ole hyötyä ilman toteutusta. Uskottavan maanpuolustuksen ylläpito ja kehittäminen maksaa. Nykyisillä määrärahoilla maanpuolustuksemme on rapautumassa. Monet muut valtiot, kuten esimerkiksi Ruotsi, Norja, Viro ja luonnollisesti Venäjä, ovat huomanneet tämän asian, ja ne reagoivat erilaisiin uhkakuviin kasvattamalla puolustusbudjettejaan. Pitäisikö kenties ottaa mallia?

Suomi on maksanut itsenäisyydestään kovan hinnan. Jos maassa ei ole armeijaa, omaa armeijaa, niin siellä on sitten jonkin toisen maan armeija. Maailmanrauhan ja kansojen välisen sovun ilman sotia tulisi olla tavoite ja päämäärä jokaisella maalla maailmassa. Koska näin ei valitettavasti ole, Suomenkin tulee voida varmistaa oman kansansa turvallisuus. Puolustusvoimien pitää olla uskottava ja resurssien näin ollen sen mukaiset. On olemassa muitakin uhkia ja kriisejä, joihin maa voi joutua. Siksi Puolustusvoimien alasajo on vaarallista politiikkaa.

Comments are closed