Puheet 2014

 

PTK 132/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pienistä opetusryhmistä hyötyvät oppilaat, joiden sosioekonominen tausta on heikko. Nyt, kun on tehty kansainvälisiä tutkimuksia, on todettu, että pienistä opetusryhmistä saadut hyödyt ovat paljon suurempia kuin niistä aiheutuneet kustannukset. Nyt, kun leikkaukset ovat näin massiivisia, todennäköisesti mennään siihen, että ryhmäkoot tulevat suurenemaan. Eikö nyt mennä sitten ojasta allikkoon?

Ministeri Kiurulle sanon myös kiitoksia siitä, että tämä Tulevaisuuden peruskoulu -ohjausryhmä on perustettu. Sen tulokset tulevat varmaan olemaan hyödyksi tulevaisuudessa.

 

PTK 132/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat huolissaan koulutuksen leikkauksista, ja siksi olemme esittäneetkin lisärahoitusta koulutukseen. Pikkulukioissa oppimistulokset ovat usein erittäin hyviä, ja yksi asia, mistä se voi johtua, on myös se, että ryhmät ovat pieniä. Mutta muistaakseni suullisella kyselytunnilla arvoisa ministeri lupasi, että lukioita ei suljeta.

Varsinainen kysymykseni liittyy oppimismotivaatioon. On tärkeää, että oppilaat olisivat motivoituneita oppimaan ja kiinnostuneita koulunkäynnistä. WHO:n tutkimuksen mukaan vähän yli puolet suomalaisista oppilaista pitää koulusta paljon tai jonkin verran. Suomessa pidetään koulusta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mikä on aika erikoista. Kansainvälisestikin olemme siinä heikommalla kolmanneksella. Elikkä pitäisikö enemmän lisätä kerhotoimintaa, ja mistä tämä johtuu? Kerhotoiminnan pitäisi olla maksutonta. Tässä myös pääsemme siihen tilanteeseen, että yksinäisyys ja syrjäytyminen helposti aiheutuvat siitä, (Puhemies koputtaa) että motivaatiota ei ole…

Puhemies Eero Heinäluoma: Taitaa olla aika täynnä.

Puhuja: Okei.

 

PTK 132/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin kiitoksia ministeri Viitaselle, lainauskorvaukset nousevat.

Sitten luovat alat. Ne työllistävät EU:ssa kolmanneksi eniten, ja myös Suomessa yllättävän suuri työllistäjä ovat luovat alat. Kysynkin ministeriltä: miten näette tulevaisuuden, kuinka suureksi tämä luovien alojen mahdollisuus tarjota työpaikkoja voi kasvaa ja miten sitä autettaisiin?

Sitten vielä yleensä kulttuuriin. Siihen kohdistuu varmaan paljon paineita, leikkauspaineita tulevaisuudessa. Yleinen mielipide on, että kulttuuri on ihan hyvää ja hienoa, mutta se arvostus ei ole kuitenkaan aina ihan sitä luokkaa rahallisesti. Sen merkitys yhteisöllisyydessäkin on valtavan suuri ja hyvinvoinnin edistäjänä yleensä. Miten voitaisiin sitä yleistä mielipidettä (Puhemies koputtaa) myös kehittää niin, että se olisi hyväksyttävää, että rahoitustakin tulisi tulevaisuudessa enemmän kulttuurille?

 

 

PTK 132/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Peltonen esitti, että perussuomalaiset olisivat ottamassa taiteilijoilta rahaa pois. Korjaan tässä, että se on yksittäisen perussuomalaisen edustajan esitys talousarvioaloitteessa ja se ei ole perussuomalaisten linja suinkaan. Perussuomalaiset arvostavat kulttuuria.

 

 

PTK 132/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. JOULUKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Pääluokka 29

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen tavoite on olla osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla ei tuohon tavoitteeseen päästä lähellekään. Perusopetuksen rahoitusta karsitaan, ja ryhmäkoot kasvavat resurssipulan seurauksena. Lukiokoulutus pääsee myös leikkauslistalle, ja lukioverkkoa karsitaan samoin kuin ammattikouluja.

Myös korkeakouluopetuksen toimintaedellytykset ja sitä kautta opetuksen laatu ovat jo pitkään jatkuneiden säästötoimenpiteiden seurauksena ajautuneet vaikeaan jamaan. Mikä on valtion näkökulmasta parempi investointi tulevaisuuteen kuin koulutus? Tasapuoliset opiskelumahdollisuudet ovat olleet perinteisesti suomalaisen koulutusjärjestelmän ylpeydenaihe.

Valtion on säästettävä, mutta mielestäni koulutus ei ole tulevaisuutta ajatellen se kohde, josta leikataan liikaa laadun kustannuksella. Kyllä toimintojen tehostaminen ja paremman kustannustehokkuuden tavoittelu on kannatettavaa, mutta se ei saa tapahtua suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun kustannuksella. Meidän tulee muistaa myös, että koulujärjestelmällä on tärkeä kasvattajan rooli ja se yhdistää kansaa niin kauan kuin koulutus todella on tarjolla kaikille.

Tässä salissa on todettu vuodesta toiseen lukuisia kertoja, että nuorissa on tulevaisuus. Kai se on sitten uskottava. Myös koulutusjärjestelmään läheisesti kytkeytyvät erilaiset nuorisopalvelut on nähtävä tulevaisuuteen investoimisena kuluerän sijaan kaikkialla Suomessa.

Syrjäseutujen koulujen lakkauttaminen on selvä signaali hallitukselta haja-asutusalueiden asukkaille. Hallitus ei välitä, koska se ei ole valmis tukemaan tulevaisuuden rakentamisessa muita kuin alueellisia kasvukeskuksia. Rakenneuudistuksista puhuttaessa nousevat esille vain toimintojen alasajo ja koulujen lakkauttamiset. Tämän merkityksen nykyhallitus on antanut termille ”rakenneuudistus”. Hallituksen suhtautuminen koulutukseen ei perussuomalaisia miellytä, koska se ei ole järkevää saati sitten tasapuolista tai oikeudenmukaista.

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme vastustaneet kuluvan vaalikauden aikana parhaamme mukaan suomalaisen koulutusjärjestelmän kivittämistä. Pidämme tärkeänä tasa-arvoista ja laadukasta opetusta kaikkialla Suomessa. Esitimme 50 miljoonan lisäystä kattavan kouluverkoston ylläpitoon, sillä syrjäseuduille koulujen merkitys on suuri ja lasten ja nuorten koulumatkat eivät saa venyä kohtuuttomiksi.

Opetusryhmien koot ovat valtakunnallinen ongelma. Ne vaikuttavat väistämättä opetuksen laatuun ja myös oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin. Näin ollen liian suuret opetusryhmät heijastuvat väistämättä myös oppimistuloksiin. Myös erityisopetuksen suhteen liian suuret ryhmät muodostavat merkittävän riskitekijän. Tästä johtuen ehdotimme 50 miljoonan euron lisäystä ryhmäkokojen pienentämiseksi.

Perusopetuksesta ei kannata tinkiä, koska se muodostaa pohjan myös tulevaisuuden oppimiselle, ammatilliselle koulutukselle sekä oppisopimuskoulutukselle. Tästä näkökulmasta myös varhaiskasvatukseen panostaminen on perusteltua ja tulevaisuuteen investoimista.

Resurssipula uhkaa myös toisen asteen oppilaitosten toimintaa. Esimerkiksi lukioissa ryhmäkoot kasvavat hälyttävää tahtia ja ammattikoulut vähentävät lähiopetuksen määrää. Lukion laadukkaasta yleissivistävästä koulutuksesta on pidettävä kiinni kansallisen säästökuurinkin keskellä, ja ammattikoulutusta tulisi kehittää vastaamaan nykyajan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeita.

Myös oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen tulisi ammattikouluissa panostaa nykyistä enemmän. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen osalta säästökuuri alkaa väistämättä näkyä opetuksen ja tutkimuksen laadussa. Myöskään vapaa sivistystyö, joka on yleisen sivistyksen näkökulmasta äärimmäisen arvokasta, ei nauti leikkauksista päätellen hallituksen arvostusta.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän lisäksi koulurakennukset kaipaavat panostuksia. Homekoulujen korjauksiin on ehdottomasti turvattava riittävä rahoitus oppilaiden ja opettajien terveyden nimissä.

Arvoisa puhemies! Yleisesti ottaen voidaan todeta koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jatkuneen jo aivan liian pitkään, ja se puolestaan heiluttaa perinteisesti laadukkaana ja tasapuolisena tunnettua koulutusjärjestelmäämme.

Myös kulttuuri- ja liikuntapalvelut olisivat mielestäni ansainneet enemmän tässä talousarvioesityksessä.

Hallituksen tulisi nyt viimeistään herätä ja hidastaa näitä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvia leikkauksia, vielä kun meillä on pystyssä koulujärjestelmä, josta voimme yhdessä olla ylpeitä. – Kiitos.

 

 

PTK 130/2014 vp

  1. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp

Talousarvioaloite TAA 1-538/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valtion budjetti leikkauksineen ja lisäyksineen vaikuttaa olennaisesti ihan tavallisen kansalaisen elämään. Lässähtänyt sixpack-hallitus on unohtanut Suomen kansan ja sen ahdingon. Hallitus syytää rahaa Eurooppaan ja muihin maihin, mutta omistaan se ei juuri pidä huolta. En haluaisi räksyttää tässä, mutta pakko sanoa nämä muutamat asiat suoraan.

Leipäjonoja riittää joka kaupungissa, ja mitä olen seurannut monena vuonna, niin leipäjonot sen kuin kasvavat. Hursti sanoi, että opiskelijoiden ja eläkeläisten määrä leipäjonoissa on kasvanut oleellisesti. Se on hälyttävää.

Täällä on ollut erittäin suuri yhteisymmärrys ja symbioosi, mitä tulee mikroyrittäjiin ja heidän tilanteensa parantamiseen, mutta suoraan sanottuna en löydä kyllä mitään, mitä heidän hyväkseen olisi tehty viimeisen 3,5 vuoden aikana, ja hehän ovat nyt sitten meidän toivomme, jos työpaikkoja ajatellaan.

Vaikuttaa siltä, että valtioneuvostossa keskitytään liikaa riitelyyn, irtiottoihin ja lähestyviin vaaleihin, ja kaiken tämän sekoilun kustantaa Suomen kansa. Kovasti toitotetut rakenneuudistukset, joiden avulla Stubbin johtaman hallituksen piti siivittää maamme nousuun, ovat jääneet torsoiksi. Säästöjä tarvitaan, kun politiikka ei pelaa. Verotus ja kotimaisen tuotannon sekä viennin edistäminen ovat esimerkkejä hallituksen räikeistä epäonnistumisista. Nyt laitetaan kansa maksamaan päättäjien virheistä ja saamattomuudesta.

Kuntien kyky tuottaa palveluita heijastuu kansalaisten arkeen. Kun kunnilta leikataan, näkyvät säästöt väistämättä niiden kyvyssä hoitaa jopa lakisääteisiä tehtäviä. 188 miljoonan euron vähennys kuntien valtionosuuksissa on rankka toimenpide, kun otetaan huomioon vallitseva taloustilanne ja kuntien toimintaan jo pidemmän aikaa kohdistuneet säästötoimet. Samanaikaisesti lappaamme rahaa Kreikkaan, kun heikennämme suomalaisten palveluja. Näin sen ei pitäisi mennä.

Maaseudun nykytilanne on hälyttävä esimerkki hallituksen kohtuuttoman leikkauspolitiikan tuloksista. Palvelut keskitetään surutta kasvukeskuksiin. Ihmiset ajetaan kasvukeskuksiin työn ja palveluiden perässä. Myös maatalouden laskenut kannattavuus on huolenaihe, kun ajatellaan maaseudun tulevaisuutta, eikä tämä talousarvio ratko maatalouteen liittyviä ongelmia toivotulla tavalla. Kouluverkoston karsiminen iskee tuntuvimmin juuri maaseudulle. Me perussuomalaiset suhtaudumme kuitenkin kriittisesti koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin, koska näemme laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän avaimena tulevaisuuden taloudelliseen menestykseen.

Hallitus on aliarvioinut kulttuurin ja liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja melko pienten säästötavoitteiden johdosta karsinut ihmisille kovin tärkeistä palveluista. Esimerkiksi liikkumattomuudesta koituu julkiselle terveydenhoidolle miljardiluokan lasku. Tämä tulisi pitää mielessä, kun aiotaan leikata liikunnan saralta. Sairauksien ennaltaehkäisy tulee paljon halvemmaksi kuin sairauksien hoito, inhimillisestä puolesta puhumattakaan näiden asioiden kyseessä ollessa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kyvyttömyys hoitaa talouspolitiikkaa on keskeinen syy, miksi maamme asiat ovat nyt huonossa hapessa. Myös sen kasvuhakuiset panostukset yrittäjyyden edistämiseksi ja innovaatioiden synnyttämiseksi ovat epäonnistuneet. Yritystukijärjestelmän kautta tuet eivät kanavoidu optimaalisiin kohteisiin, toisin sanoen pk-sektorille, jossa suurin kasvupotentiaali piilee. Jos miettii tuoretta talousarvioesitystä verrattuna tämän hallituksen aiempien vuosien budjetteihin, voidaan todeta, ettei taaskaan ole pahemmin päästy eteenpäin. Kun nykytilanne on lähes kaikilla hallinnon aloilla enemmän tai vähemmän tuskainen, luulisi, että jotain konkreettista nyt tarttis tehdä, ja pian. Suomi tarvitsee uudistusta, ja tätä uudistusta ei valitettavasti olla saavuttamassa ilman uusia vaaleja. Hallituspuolueiden, nykyisten ja entisten, tulisi miettiä talouspolitiikan linjattomuuden seurauksia maallemme. Maksamme vielä pitkään yhdestä hukatusta vaalikaudesta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.

 

 

PTK 130/2014 vp

  1. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 1 §:n muuttamisesta Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 177/2014 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM  25/2014  vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Heikkilän esitystä.

 

 

PTK 130/2014 vp

  1. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 258/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys 258, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyvät lait. Tämä esitys muodostaisi kokonaisvaltaisen riskin suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Näin ollen vastalauseen mukaisesti esitän, että lakiehdotukset hylätään.

 

 

PTK 130/2014 vp

  1. MAANANTAINA 15. JOULUKUUTA 2014 kello 12.01

9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 133/2014 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 34/2014 vp

Lakialoite LA 63/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sairastavuus ja väestön ikärakenne vaikuttavat kuntien valtionapurahoitukseen, ja tämä systeemi ei kohtele tasavertaisesti kuntia. Muun muassa Varsinais-Suomi ja Satakunta kärsivät tästä. Tämä myös lyö korville tehtävää ennaltaehkäisyä terveyden edistämiseksi, ja tämä ei ole hyvä.

 

 

PTK 127/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 10. JOULUKUUTA 2014 kello 14.00

33) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 242/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus on tulevaisuutemme perusta. Näin ollen koulutuksesta ei tule tinkiä liiaksi. Ottaen huomioon ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimintaa kohtaan jo ladatut säästötoimenpiteet ei tässä enää voi lisäsäästöjä hyväksyä.

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien puolittaminen ei ole järkevää toimintaa, jos maamme haluaa takaisin kasvu-uralle. Maamme kykyä reagoida mahdolliseen globaaliin talouskasvuun on kritisoitu julkisuudessa. Myös tästä näkökulmasta oikeanlainen laadukkaan koulutuksen tuloksena syntynyt osaaminen on tärkeä asia. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksien alkuperäisen tarkoituksen näkökulmastakin jatkuvat leikkaukset ovat huono juttu.

Korkeakoulujen jatkuvien menosäästöjen katsotaan toimivan ajurina merkittäville toiminnallisille ja rakenteellisille uudistuksille korkeakoulusektorilla. Tästä herää kysymys, eivätkö kyseiset instituutiot muka kykenisi muuten arvioimaan, kehittämään ja tehostamaan toimintaansa. Itse ainakin uskon suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kykyyn arvioida kriittisesti ja kehittää toimintaansa. Sitä paitsi eivätköhän jo pitkään jatkuneet leikkaukset ole johtaneet turhien toimintojen karsimiseen, jos sellaisia nyt on jossain ollut.

Säästöt saattavat johtaa koulutustarjonnan ohjautumiseen lyhytaikaisten hyötyjen tavoitteluun pitkän aikavälin tavoitteiden sijaan. Ohjataanko kenties enemmän resursseja koulutusohjelmiin, jotka ovat kustannustehokkaita, ja vaarantuuko tämän seurauksena joidenkin alojen osaaminen?

Me perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet jätimme hallituksen esitykseen 242 liittyen vastalauseen. Vastalauseen mukaisesti esitämme, että lakiehdotukset hylätään.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 304/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus on tulevaisuutemme perusta. Näin ollen koulutuksesta ei tule tinkiä liiaksi. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen valtionosuusindeksiä ja yksikköhintaa koskevat väliaikaisina toteutetut säästöt muutetaan pysyviksi. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisättäisiin uusi pykälä, jossa säädettäisiin lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja taiteen perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävästä vähennyksestä. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa säästö toteutettaisiin muuttamalla väliaikaisena käytetty yksikköhintakerroin pysyväksi.

Tämä esitys on osa hallituksen suurempaa koulutukseen kohdistuvaa säästöprojektia. Ammatillinen koulutus valmistaa suomalaisia nuoria työelämään ja lukio mahdollisiin jatko-opintoihin. Jatkuvan muutoksen nyky-yhteiskunnassa koulutus on todella tärkeä tekijä yksilön tulevaisuuden kannalta. Lisäksi nopea muutos asettaa haasteensa ammattikoulutukselle ja lukio-opetukselle. Ajanhermolla pysyminen edellyttää toisen asteen oppilaitoksilta paljon. Ottaen huomioon jo kaikki aiemmat säästöt näiden alun perin tilapäiseksi kaavailtujen säästöjen muuttaminen pysyväksi ei ole järkevää.

Vastustan ilman muuta tätä koulutukselle turmiollista esitystä.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 306/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukiolakia, ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. Muutokset kohdistuvat lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan myöntämistä, muuttamista ja peruuttamista koskeviin säännöksiin. Koulutuksen järjestämisluvista ja oppilaitoksen ylläpitämisluvista päättävä taho olisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. OKM arvioisi ylläpitäjän taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja päättäisi arvion perusteella luvan mahdollisesta peruuttamisesta. Näin ollen ministeriössä toteutettaisiin hallituksen ylhäältä ohjaamaa lakkauttamispeliä, jolla on haitalliset vaikutukset suomalaisen koulutuksen laatuun ja koulutukselliseen tasa-arvoon.

Tämä esitys liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, eli toisin sanoen tässä tapauksessa arvokkaiden koulutuspalveluiden alasajoon. En hyväksy tällaista kotimaisen sivistyksen polkemista. Ja ne valtavat leikkaukset, 260-270 miljoonaa, mistä edustaja Katainenkin äsken mainitsi: on vaikea uskoa sitä, että näin mittavien leikkausten tullessa ei lukioverkkoa ja ammatillisia oppilaitoksia muka lopetettaisi. Toivottavasti näin on, että ei lopeteta, mutta on ihan mahdoton uskoa siihen.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 309/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Lailla on tarkoitus muuttaa ja selkeyttää eräitä vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämistä ja valtionosuuden määräytymistä koskevia säännöksiä.

Mielestäni vammaisille järjestettävästä koulutuksesta tulisi saada jatkossakin korkeampi valtionosuus. Tällä muutoksella ei ajatella koulutuksen järjestäjien etua. Sen sijaan opiskelijaviikot on hyvä peruste korottaa yksikköhintoja. Kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskusten koulutukseen sisältyvään työssäoppimiseen panostaminen on hyvä asia, ja opetussuunnitelman laatimisen edellyttäminen perustelua pidemmissä koulutuksissa. Sen sijaan vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräiseen yksikköhintaan tehtävät vähennykset ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksiä koskevien säästöjen muuttaminen pysyviksi ovat vahingollisia.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

20) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 310/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tämän esityksen seurauksena rahoituksen ajallisia myöntämisperusteita tarkistettaisiin siten, että lukiokoulutukseen ja ammatilliseen perustutkintoon voitaisiin myöntää perusrahoitusta enintään kolmen opiskeluvuoden ajan. Kärsijöinä olisivat eritoten erityislukiot, joiden tarjoamien erityistarpeisiin suunniteltujen opintokokonaisuuksien toteuttaminen vaarantuisi. Esimerkiksi nuorille urheilijalupauksille oivaksi osoittautuneet urheilulukiot olisivat jatkossa ahtaalla, sillä lukiokoulutuksen ja vaativan lajiharjoittelun ahtaminen kolmeen vuoteen ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista. Tässä tapauksessa perusrahoituksen rajaaminen kolmeen opiskeluvuoteen on kohtuutonta.

Eli varsinkin näistä urheilulukioista on tämä huoli, kuinka näitten tulevien mestareitten sitten käy, jos pitäisi kolmessa vuodessa valmistua ja tämä treeni on niin kovaa, että se ei ehkä ole mahdollista näin nopeasti.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

45) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 140/2014 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM  24/2014  vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Pakko sanoa näin maanviljelijän tyttärenä muutama sana tästä EU:n byrokratiasta maanviljelysten suhteen ja tästä paperisodasta. Tämä tukipolitiikka on aivan mahdotonta tällä hetkellä maanviljelijöille. On laskettu, että sen hinta on jopa 0,5 miljardia, ja sehän on tuista pois. Se maksetaan niistä maanviljelytuista, joten on ehdottoman tärkeää – mihin valiokuntakin on ottanut paljon nyt kantaa – että tätä byrokratiaa vähennetään, ja ministeriö ja kaikki taistelevat tämän suomalaisen maanviljelijän puolesta, että hän pysyy hengissä.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

48) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 258/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 15/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ei tue hallitusohjelmassa esitettyä tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Kokonaisuudessaan esitetyt muutokset heikentävät suomalaisen koulutusjärjestelmän toimintaedellytyksiä. Laadukas koulutus ja sen kautta syntynyt korkea osaaminen ovat suomalaisen menestyksen perusta, ja koulutuksesta karsimalla saavutetut lyhytnäköiset säästöt heijastuvat väistämättä tulevaisuuden talouskasvuun. Ehtiikö Suomi mukaan junaan, jos maailmantaloudessa tapahtuu tuntuva käänne parempaan päin, vai tyssääkö matkamme kenties oikeanlaisen osaamisen puutteeseen?

Myös hallitusohjelmassa tiedostetaan, että osaavat ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen keskeisin taloudellinen menestystekijä, ja hallitusohjelmassakin luvataan panostuksia opetuksen ja tutkimuksen laatuun. Mutta tämän hallituksen esityksen vaikutukset tulevat olemaan päinvastaisia. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuun siirtäminen valtiolle, kuntien peruspalveluiden valtionosuusuudistukseen liittyvät muutokset sekä säästöt lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta muodostavat kokonaisvaltaisen riskin suomalaisen koulutusjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Eri asteilla toimivien oppilaitosten toiminta on turvattava ja taattava riittävä rahoitus, jotta ne pystyvät järjestämään laadukasta koulutusta jatkossakin ja toivottavasti vielä kehittämäänkin toimintaansa. Erityisesti perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen kohdistuvat säästöt vaikuttavat laajalti lasten ja nuorten elämään.

Myös koulutuksen alueellisen saavutettavuuden suhteen hallituksen esitys on myrkkyä. Rakenteellinen uudistaminen ei ole sama kuin koulutuksen järjestäjien määrän vähentäminen, vaikka nykyhallitukselle rakenteellinen uudistus tarkoittaa ilmiselvästi niittohommia ja omaan jalkaan ampumista. Valtionosuusuudistuksen yhteydessä sovittu perustamishankkeiden rahoituksen siirtyminen kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin vaikuttaa tässä suhteessa epäilyttävältä.

Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla homekoulut ja muut rapistuvat toimitilat huutavat remontin tarpeesta. Tältä osin rahoitus ei saa vaarantua rahoitusvastuuseen liittyvien muutosten seurauksena. Myös vapaan sivistystyön tulevaisuus on taattava turvaamalla sen järjestäjille riittävä rahoitus.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitys on entistä suurempi tämän päivän työelämän muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia ajatellen, joten aikuiskoulutuksen isoa kuvaa ajatellen pienissä säästöissä ei ole järkeä.

Arvoisa puhemies! Koulutukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet heijastuvat väistämättä laadukkaan koulutuksen järjestämiseen ja koulutuksen tasavertaiseen saatavuuteen. Säästötoimet ovat jatkuneet jo ihan liian pitkään, ja tästä johtuen koulutuksen laadun ja saatavuuden pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta pienetkään lisäsäästötoimenpiteet eivät ole suotavia.

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset tekivät vastalauseen hallituksen esityksestä 258, ja SiVin keskustapuolueen edustajat yhtyivät vastalauseeseen. Tulemme esittämään tämän esityksen 258 hylkäämistä. – Kiitos.

 

 

PTK 126/2014 vp

  1. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2014 kello 14.01

8) Hallituksen esitys eduskunnalle viittomakielilaiksi Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 294/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Jos itsellä tai lähipiirissä olevilla tuttavilla, sukulaisilla ei ole näkyvää vammaa, joka haittaa arkisia askareita tai elämistä yleensä, jäävät vammaisten ongelmat helposti etäisiksi. Tämä esitys viittomakielilaista parantaa kuurojen asemaa, ja siksi on sanottava, että se on ehdottoman kannatettava.

 

 

PTK 124/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

126) Lukioiden ja ammattikoulujen lakkautukset

Suullisen kyselytunnin asia SKT 126/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olemme valiokunnassa kuunnelleet valtavan määrän asiantuntijoita ja tulleet siihen tulokseen – ja helposti kyllä ajattelen, että näin tämä asia on – että nämä valtavat leikkaukset johtavat lukioverkoston harventamiseen. Vai voiko opetusministeri tässä luvata, että yhtään lukiota ei lopeteta? Jos ei voi luvata, niin missä tulee tämä säästö? Jos pikkulukio lopetetaan – 50, 100, 200, 300, 400 oppilasta siirretään isompaan yksikköön – niin se edellinen tila, mistä he lähtevät, jää tyhjilleen ja siellä, mihin heidät siirretään, pitää tehdä isot remontit, jotta kaikki oppilaat mahtuvat. Missä se säästö on, puhumattakaan niistä henkilöistä ja yksilöistä, jotka tarvitsevat sitä erikoisapua opiskelussaan? Heidät unohdetaan, jos on vain nämä suuret yksiköt.

 

 

PTK 124/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

18) Laki alkoholilain 33 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 90/2014 vp Timo Heinonen /kesk ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täällä on toinenkin myöhäisherännäinen tässä edustaja Kokon vieressä.

Suomessa on liikaa paperihommia, monesti byrokratiaa ja esteitä yrittäjille. Tämä Laitilan virvoitusjuomatehdas sattuu olemaan siellä aika lähellä vielä omaa kotiani, 60 kilsan päässä. Silloin tällöin aina tämä ison mainoksen näen ja olen ihan varma, että sen takia ihmiset eivät lisää rupea juomaan, vaikka se mainos siellä on. Tosiaan, jos ulkolaiset jakeluautot saavat pitää mainoksia eikä se ole sama kotimaisilla, niin siinähän on suuri virhe silloin, yrittäjillä eriarvoisuutta, joten tämä Heinosen lakialoite tuntuu kyllä ihan asialliselta.

Pienpanimoiden tulevaisuutta ajatellen olisin kyllä kirjoittanut nimeni siihen alle, jos se olisi niin kuin paremmin tullut itsellenikin mieleen, että tällainen aloite on, mutta täällä on usein niin hektistä, että menee hyvätkin aloitteet ohi ennen kuin ne huomaa.

 

 

PTK 124/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. JOULUKUUTA 2014 kello 16.01

19) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 92/2014 vp Kauko Tuupainen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! En ole musiikkiterapeutti, olen röntgenhoitaja. Mutta olen tehnyt kymmeniä vuosia musiikin kanssa töitä sairaaloissa, palvelutaloissa, kehitysvammaisten tilaisuuksissa, eri yhteyksissä, ja olen huomannut ja todennut sen asian, että musiikilla on todella tervehdyttävä ja hyvä vaikutus ihmisiin.

Musiikin avulla voit näyttää tunteitasi. On ollut sellaisiakin tapauksia, että on ollut vanhuksia, jotka eivät ole puhuneet pitkään aikaan, moneen kuukauteen, mutta kun heidän kanssaan laulaa tai esittää musiikkia, he voivat ruveta yhtäkkiä laulamaan, silmä kirkastuu, ja se aiheuttaa ja tekee iloisen olotilan. Se on tärkeä asia.

Musiikkiterapia-alan juridinen asema on kuitenkin heikko. Musiikkiterapeutteja ei lasketa terveydenhuollon ammattihenkilöiksi virallisesti. Alvivelvollisuus uhkaa heitä. Jos näin käy, jopa sadat musiikkiterapeutit joutuisivat lopettamaan ammattinsa harjoittamisen. Musiikkiterapiassa on kyse lakisääteisestä kuntoutuspsykoterapiasta. Suomessa masentuneiden ja monesta muustakin ongelmasta kärsivien kansalaisten joukko kasvaa ja kasvaa koko ajan, valitettavasti. Musiikkiterapia on kiistattomasti todettu hyväksyttäväksi hoitomuodoksi. Terapia toteutuu lääkärin lähetteellä.

Näin ollen kannatan todella lämpimästi edustaja Tuupaisen tekemää aloitetta, jossa musiikkiterapeuteista tulisi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. – Kiitos.

 

 

PTK 123/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 3. JOULUKUUTA 2014 kello 14.08

1) Valtioneuvoston periaatepäätös 18 päivänä syyskuuta 2014 Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta Ainoa käsittely

Muu asia M 6/2014 vp

Talousvaliokunnan mietintö TaVM 21/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut näitä puheita iltapäivän ja nyt alkuillasta, ja täytyy sanoa, että nämä asiat ovat olleet mielessä monta viikkoa, niin kuin monella edustajalla. Merkkasin tähän itselleni näitä miinusmerkkisiä asioita ja plusmerkkisiä asioita ydinvoiman kohdalla ja varsinkin tämän Fennovoiman päätöksen kohdalla, koska perjantaina on äänestettävä.

Erittäin suuri plussa tulee tietysti työpaikoista. Tässähän on paljon kiinni työpaikkoja, ja niitä tarvitaan. Työttömyysprosentti on Suomessa todella suuri ja kasvamaan päin koko ajan. Sillä on paljon painoarvoa punnittaessa äänestyskäyttäytymistä.

Omavaraisuus energian tuottamisessa – se pitäisi turvata, se on plussaa tälle hankkeelle. Tähän asti tehdyt investoinnit ovat jo olemassa. Ja minkä signaalin me annamme ulos, jos ydinvoimalaa aletaan rakentaa ja annetaan sille lupa?

Välimaastoon sijoittuu sähkön hinta. Koituuko se hyödyksi tulevaisuudessa yksilölle, vai onko se hyödyksi vain teollisuudelle? Sekin on aika tärkeä pointti.

Miinusmerkkiseksi olen merkannut tänne Rosatomin mahdollisen luotettavuusaspektin, elikkä miten vaikuttaa Ukrainan tilanne toimituksiin vai vaikuttaako se, ja ydinvoimaloiden turvallisuuden Venäjällä tällä hetkellä. Tšernobyl on mielessäni. Muistan, miten silloin mietittiin muun muassa Lounais-Suomessa, olenkohan tuosta Ahmasvedestä pyytänyt juuri kalaa ja syönyt sitä vai olenko noukkinut marjoja, koska laskeumat olivat siellä Lounais-Suomessakin aika isot.

Ydinjätteen sijoituspaikka – onko se jo selvä, mikä se on? Olkiluodon pitkä prosessi: siellä on vielä kesken projekti, Areva häärii kovin. Mutta koska se valmistuu? Ei ole tarkkaa tietoa. Vuodet ovat kuluneet, maksulappu kasvaa. Kuka maksaa?

Sitten pakkolunastukset maa-alueista siellä Pyhäjoella. Niitä pitää tehdä, koska vapaaehtoisesti kaikki eivät alueitaan anna. Se arveluttaa.

Pitäisi olla lasipallo, josta näkee, mikä on energian tarve 15 vuoden kuluttua. Sitä ei meillä kenelläkään ole. Ja miten käy muiden energiamuotojen kehittymisen? Satsataanko niihin jatkossa paljon vai vähemmän? Hiipuvatko ne? Fortum ilmoitti kiinnostuksestaan hankkeeseen, mutta sillä on omat ehtonsa. Täyttyvätkö ne, mitä Fortum pyytää Venäjän osalta? Ja jääkö tämä kaikki veronmaksajien piikkiin, jos ongelmia syntyy?

Sitten ihan ruohonjuuritasolta henkilökohtaisesti, kun olen röntgenhoitaja ammatiltani ja sitä työtä tehnyt, että säteilyasioissa pitää olla erittäin tarkka ja huolellinen. Röntgensäteilykään ei tuoksu miltään, se ei tunnu miltään, se ei haise miltään tosiaankaan, mutta se voi olla vaarallista.

Nämä kaikki ajatukset pyörivät päässä, plussat ja miinukset. Ja vaikka kuinka yrittää, niin vielä henkilökohtaisesti päätöstä en ole tehnyt. Vielä on pari päivää aikaa. Perjantaina sitten painetaan nappia. Mikä se on, jää perjantaiksi. – Kiitos.

 

 

PTK 123/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 3. JOULUKUUTA 2014 kello 14.08

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä sekä takuueläkkeestä annetun lain 9 §:n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 137/2014 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Menneinä vuosina sosiaaliturvajärjestelmä on ollut menestyneillä urheilijoilla olematon. 1995 alettiin tätä puutteellista tilannetta korjata. Valtion taiteilijaeläkettä on rinnastettu urheilijaeläkkeeseen.

Kansainväliset saavutukset urheilussa ovat tärkeitä asioita erittäin monen suomalaisen mielestä. Se lisää kansallista identiteettiä ja vahvistaa kaikin puolin yhteishenkeä. Kun suomalainen saa mitalin, kuulemme usein: me voitettiin, saatiin mitali – me. Lisäksi menestys lisää lajin harrastajien määrää.

Liikkumattomuuden synkissä tilastoissa liikunnan lisäämistä aiheuttavat tekijät ovat tervetulleita. Joidenkin lajien kohdalla urheilija voi ansaita taloudellisesti erittäin hyvin menestyksen tullessa, mutta on paljon lajeja, joissa kilpailija kilpailee ympäri maailmaa, mutta laji ei ole suomalaisten suuressa suosiossa rahoituksen suhteen. Meillä on myös olympiavoittajia ja menestyneitä urheilijoita, joiden taloudellinen tilanne on heikko.

Yli 60-vuotiaille olympiavoittajille maksettava eläke on ehdottoman kannatettava esitys. Samoin Pro Urheilu -tunnustuspalkinto ansioituneille urheilun saralla on oikeutettu. On tärkeää nykyään edistää niitä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat urheilijan opiskelun urheilu-uran jälkeen. Urheilija ei saa jäädä tyhjän päälle, kun urheilu-ura päättyy. Myös urheilulukioiden olemassaolo on turvattava.

 

 

PTK 122/2014 vp

  1. TIISTAINA 2. JOULUKUUTA 2014 kello 14.03

33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 272/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 272 tähtää sähköisen tunnistautumisen kehittämiseen. Ehdotetut lakimuutokset ovat sinänsä ihan hyviä, mutta niillä ei ratkota merkittävimpiä sähköiseen tunnistautumiseen liittyviä ongelmia. Sähköisen tunnistautumisen rooli on kasvanut tuntuvasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Tämä on yleisesti tiedossa oleva fakta.

Esimerkiksi verkkopankkitunnuksia tarvitaan nykyisin monissa yhteyksissä. Pankkiasiointi on siirtynyt yhä enemmän verkkopankkiin, koska konttoriverkosto harvenee, asiointiaikoja pankkitiskille supistetaan ja nosto- ja maksuautomaattien verkosto harvenee. Lisäksi pankit ohjaavat palveluiden hinnoittelulla asiakkaita verkkopankkiin. Ajankohtaista on myös yritysten paperilaskujen muuttuminen e-laskuiksi, jotka saapuvat suoraan kuluttajan verkkopankkipalveluun.

Näin ollen verkkopankki on nykypäivänä väline monien palvelujen käyttöön. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen, työhallinnon, verohallinnon ja Trafin palvelut ovat suureksi osaksi siirtyneet verkkoon, ja niiden käyttäminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Sähköinen tunnistautuminen liittyy myös kansalaisoikeuksien käyttämiseen, kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen.

Esimerkiksi henkilöt, joilla on maksuhäiriömerkintä, ovat muita heikommassa asemassa, sillä heille harvemmin myönnetään verkkopankkitunnuksia. Suomessa oli kesäkuun 2013 lopussa 356 100 henkilöä, joilla oli yksi tai useampi maksuhäiriömerkintä. Tämä vastaa 8,2 prosenttia kaikista 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Nuorista aikuisista jo yli 11 prosentilla on maksuhäiriömerkintä, mutta ne yleistyvät eniten eläkeläisten keskuudessa.

Ongelma koskettaa siis jo nyt laajaa joukkoa. Olen jo toistamiseen jättänyt tähän verkkopankkitunnusten myöntämiseen liittyen lakialoitteenkin, jossa ehdotan, ettei maksuhäiriömerkintä olisi este verkkopankkitunnusten saamiselle.

Arvoisa puhemies! Mielestäni maksuton vahvan sähköisen tunnistautumisen väline tulisi taata jokaiselle Suomen kansalaiselle. Toki verrattain korkeaa maksua vastaan voi hankkia esimerkiksi sähköisen henkilökortin, jonka toimivuus käytännössä ei ole verkkopankkitunnusten tasolla palveluita ajatellen. Koko vahvan sähköisen tunnistautumisen tulevaisuutta Suomessa olisi mietittävä huolella, ja lähtökohtana tulisi olla kansalaisten tasa-arvoisuus.

Hyvä, että hallitus miettii sähköisen tunnistautumisen kehittämistä, mutta nyt tarvitaan tähän aiheeseen liittyen sisällöllisesti vielä merkittävämpiä uudistuksia kuin tämä esitys tarjoaa. – Kiitos.

 

 

PTK 122/2014 vp

  1. TIISTAINA 2. JOULUKUUTA 2014 kello 14.03

35) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi edellytyksistä osallistua tietyissä Ahvenanmaan maakuntaan rakennettavissa tuulivoimaloissa tuotetun sähkön tuotantotuen kustannuksiin Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 274/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tuulivoimaloiden kyseessä ollessa haluaisin myös kiinnittää huomiota siihen, että mihin tuulivoimaloita sitten rakennetaankin, sosiaali- ja terveysministeriö on antanut suosituksen, että tuulivoimaloiden sijainnin pitäisi olla se kaksi kilometriä asutuksesta. Elikkä toivoisin, että tulevaisuudessa tämä otettaisiin huomioon eikä tuulivoimaloita rakennettaisi liian lähelle asujaimistoa. Nykyäänhän tämä on mahdollista jopa puolen kilometrin säteellä ihmisten rakennuksista, missä asuvat.

 

 

PTK 118/2014 vp

  1. TIISTAINA 25. MARRASKUUTA 2014 kello 14.07

2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 talousarvioesityksen (HE 131/2014 vp) täydentämisestä Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 247/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitukselle ei ole viime vuosina paljon kiitoksia herunut, mutta ei ole kyllä aihettakaan ollut. Mutta nyt pitää antaa yhdestä asiasta kiitos, ja se on lainauskorvauksista. Olen hyvin mielissäni, että ministeri Viitanen nosti asian esille ja tuli perussuomalaisten linjoille. Perussuomalaisethan jo edellisessä varjobudjetissaan halusivat nostaa lainauskorvausten määrää. Elikkä siitä tulee kiitos nyt.

 

 

PTK 116/2014 vp

  1. TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

118) Eläinsuojelulain kokonaisuudistus

Suullisen kyselytunnin asia SKT 118/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Eläintenpitokiellon voi saada, jos on kaltoin kohdellut eläintä. Suomalaisilla on paljon lemmikkieläimiä, koiria yli 600 000, ja yleensä kaikki menee hyvin, mutta viime aikoina on tullut esille paljon tapauksia, jolloin esimerkiksi koiria on kidutettu, ei ole annettu ruokaa, juomaa. Sanktiot näistä ovat yleensä hyvin lieviä, korkeintaan sakkoa. Samoin tämä henkilö voi saada eläintenpitokiellon, mutta se on hyvin harvinaista, ja on myös eläintenpitokieltorekisteri, jonka olemassaolosta eivät monetkaan edes tiedä. Ovatko sanktiot kohdallaan, kun havaitaan tällainen karmea eläintenpitokohtelu?

 

 

PTK 116/2014 vp

  1. TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2014 kello 16.00

118) Eläinsuojelulain kokonaisuudistus

Suullisen kyselytunnin asia SKT 118/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Eläintenpitokiellon voi saada, jos on kaltoin kohdellut eläintä. Suomalaisilla on paljon lemmikkieläimiä, koiria yli 600 000, ja yleensä kaikki menee hyvin, mutta viime aikoina on tullut esille paljon tapauksia, jolloin esimerkiksi koiria on kidutettu, ei ole annettu ruokaa, juomaa. Sanktiot näistä ovat yleensä hyvin lieviä, korkeintaan sakkoa. Samoin tämä henkilö voi saada eläintenpitokiellon, mutta se on hyvin harvinaista, ja on myös eläintenpitokieltorekisteri, jonka olemassaolosta eivät monetkaan edes tiedä. Ovatko sanktiot kohdallaan, kun havaitaan tällainen karmea eläintenpitokohtelu?

 

 

PTK 115/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 kello 14.03

2) Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 3/2014 vp

Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa, että kansanäänestyksissä on niin huono prosentti, että ihmiset eivät käy äänestämässä ja se on laskeva trendi. On hyvä askel, että on nuorisovaltuustoja ja nuorten ääni tulee enemmän kuuluviin.

Mutta varsinainen kysymys ministerille on kansalaisaloitteista. Kansalaiset ovat ottaneet sen hyvällä vastaan, että heille on tullut mielikuva, että he voivat vaikuttaa asioihin keräämällä sen 50 000 ja vähän enemmänkin niitä kirjoituksia, omia nimiään sinne aloitteeseen. Ja se ei ole kovin helppo työ puolessa vuodessa.

Kysymys tosiaan kuuluu niin, että pitäisikö selvittää tarkemmin, minkälainen tämän kansalaisaloitteen pitäisi olla. Pitäisikö siinä olla enemmän oikeaa lakitekstiä, jotta se otettaisiin riittävän vakavasti, ja ne pointit siellä, jotta voitaisiin käydä toimenpiteisiin kansalaisaloitteen pohjalta? Nyt se on vähän auki, niin että asiat tulevat kyllä keskusteluun mutta herkästi tulevat jäämään siihen, koska tämä kansalaisaloite ei ole tarpeeksi hyvin muotoiltu.

 

 

PTK 111/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 12. MARRASKUUTA 2014 kello 14.05

1) Laki varallisuusverosta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 62/2014 vp Maria Lohela /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valitettavasti euroalueen talous ei ole vielä kääntynyt selvään nousuun, eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Hallitus ei ole toimillaan saanut Suomen vientiä vetämään toivotulla tavalla, ja rikkidirektiivit ja muut yritystoimintaa kömpelöittävät säädökset aiheuttavat päänvaivaa useille merkittäville suomalaisille vientiyrityksille. Hallituksen torsoksi jääneet yritykset talouden elvyttämiseksi eivät ole purreet, ja se on päättänyt paikata omaa pitkään jatkunutta epäonnistumisten sarjaa iskemällä hampaansa kansalaisten hyvinvointiin verotuksen ja julkisten palvelujen kautta.

On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata romuttaa pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä, kuten esimerkiksi koulutusta. Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan leikkaukset tekevät hallaa suomalaiselle koulutukselle, joka on yksi keskeisimpiä menestystekijöitämme talouskasvua ajatellen.

Yleiset elinkustannukset ovat Suomessa jo nyt todella korkeat ja välttämättömien hyödykkeiden kuten ruuan ja lääkkeiden hinnat ovat hallituksen kuluvan vaalikauden aikana suorittamien toimien tuloksena nousseet. Kuntien kehno taloustilanne vaikuttaa kuntalaisten palveluiden laatuun ja saavutettavuuteen. Peruspalvelujen, kuten esimerkiksi kaikille välttämättömän terveydenhuollon, tuottaminenkin aiheuttaa vaikeuksia monin puolin Suomea. Hallitus on jättänyt kunnat ja kuntalaiset taka-alalle sysätessään suomalaisten rahoja EU:n kriisimaille tai kehitysapuun. Hallituksen talouspolitiikka ei luo kasvua, ja tarvitaan uusia tuoreita ideoita pöytään.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti sisältää lukuisia hyviä ehdotuksia, kuinka maamme voisi ottaa käänteen parempaan suuntaan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Me perussuomalaiset koemme, että kasvua syntyy, kun investoidaan oikeisiin kohteisiin, ja näin ollen ehdotamme esimerkiksi kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Haluamme kääntää maamme taas nousu-urille. Yrittäjyyttä, järkevää energiapolitiikkaa, turvallisuutta ja hyvinvointia, kasvua, julkisten menojen kulujen rajoittamista ja oikeudenmukaista sekä kannustavaa verotusta edistävät ehdotuksemme ovat hyvin perusteltuja, ja ennen kaikkea ne ottavat huomioon tavallisten kansalaisten tarpeet ja Suomen edun.

Pienille ja keskisuurille yrityksille on luotava parempi kasvualusta. Tämä toteutuisi käytännössä verotuksen avulla. Arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nosto on asia, jota perussuomalaiset ovat moneen, moneen otteeseen näiden viime vuosien aikana nostaneet ja vaatineetkin hallituksen toimeksi. Elikkä alvin alarajan nosto on todella tärkeä ja se vaikuttaa suoraan näihin pikkuyrityksiin. Emmehän me halua, että nämä pikkuyritysten pitäjät ja niissä olevat työntekijät ovat joukon jatkona yli 400 000 työttömälle. Tämän alarajan noston lisäksi Viron mallin mukaiset verokannustimet ja kotitalousvähennyksen korottaminen ovat konkreettisia keinoja auttaa yrityssektoriamme kehittymään.

Myös työllisyyden näkökulmasta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen on tärkeää, mutta myös työurien toimivuutta tulee edistää. Tähän perussuomalaiset vastaavat työuratakuulla, jolla parannetaan erityisesti yli 55-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla. Myös työllisyysmäärärahoja on korotettava eikä leikattava. Nuorten työllistymisen näkökulmasta oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on puolestaan toimiva ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Turhalla sääntelyllä ja byrokratialla emme voita. Näiden karsimiseksi on ryhdyttävä toimeen toden teolla. Verotuksen tulee olla oikeudenmukainen ja kannustava. Rikkaita on varaa verottaa, mutta esimerkiksi pienyrittäjien haaveita ei saa tyrmätä verotuksella. Myöskään työttömät, tällä hetkellä olevat työttömät, eivät ole syypäitä tähän tilanteeseen ja työttömyyteensä. Kyllä se syy löytyy tämän eduskunnan seinien sisäpuolelta.

Kunnat ovat avainasemassa yleisen hyvinvoinnin kannalta. Näin ollen ehdotamme kuntien peruspalveluiden määrärahaan korotusta. Myös perhepolitiikka ja omaishoito, eläkeläiset sekä perusturva ovat kohteita, joihin tulisi panostaa hallituksen ehdottamaa enemmän.

Arvoisa puhemies! Vielä tähän loppuun. Edellä mainitut investoinnit ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja yhteiskunnan kannalta. Isänmaa tarvitsee uskottavaa maanpuolustusta ja maaseutuelvytystä. Myös näihin panostaisimme mieluummin kuin esimerkiksi puoluetoiminnan tukemiseen, kehitysyhteistyöhön tai toisten EU-maiden tukemiseen. Hallituksen tulisi tehdä päätöksiä Suomen etu mielessä. Nykyinen talouspoliittinen linja kaipaa mahdollisimman pikaista muutosta.

 

 

PTK 110/2014 vp

  1. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00

16) Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Lakialoite LA 46/2014 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Rintamalla palveli 700 000 henkilöä 1939-45. Kaatuneita oli 94 000, saman verran vammautuneita, ja myös saman verran oli naisia, jotka palvelivat ihan lähellä rintamaa. Meillä on jäljellä vielä 16 000 miesveteraania ja 11 000 naisveteraania. Heistä on 3 500 sotainvalideja.

Tässä lakiesityksessä, johon kaikki eduskuntaryhmät ovat yhtyneet tai yhtymässä (Markus Mustajärvi: ei ole kaikilta edes kysytty!) – mutta ainakin näin on puhuttu – ehdotetaan ja esitetään, että tämä sotavammaisuusaste pudotetaan 20 prosentista 15:een. Totta kai tämä on kannatettavaa, mutta mielestäni tämän prosentin pitäisi olla 0. Kaikki ne henkilöt, jotka tänä päivänä vielä elävät ja rintamalla silloin palvelivat, ovat yli 90-vuotiaita, yli 100-vuotiaita. Heidän kaikkien kunto on jo sillä tolalla, että tarvitaan paljon kotiin vietyjä palveluita. He tarvitsevat apua. Enää ei pitäisi katsoa, mikä on se vammaisuusprosentti.

Tämä asia olisi pitänyt hoitaa jo aikoja sitten. Sotavammalaki on vuodelta 1948. Se on erittäin vanha laki, ja asiat ovat vuosien mittaan muuttuneet. Henkilöt ovat siinä kunnossa tosiaan, että toivoisi – ja olen siitä vakuuttunut, että myös Suomen kansa on ollut jo vuosia sitä mieltä – että rahat ja varat kaikkien rintamamiesten ja -naisten erittäin hyvään hoivaan ja huolenpitoon löytyisivät.

Tosiaan heitä on enää jäljellä 27 000, ja on oikeastaan surkuhupaisaa esittää enää mitään vammaisuusprosentteja näin iäkkäiden ihmisten kohdalla, jotka varmistivat sen, että me voimme elää tässä vapaassa Suomessa. Meillä on ollut, sanotaan, viimeiset 15 vuotta 90-luvun laman jälkeen melko hyvät ajat, ja niinäkään vuosina ei ole tätä sotaveteraaniasiaa tarpeeksi hyvin hoidettu ja huomioitu näitä henkilöitä, jotka vielä keskuudessamme ovat. Nyt tilanne on vaikeampi, talous on niin sanotusti melko kuralla Suomessakin, mutta nyt ei ole niin suurista rahoista kysymys, etteikö tätä asiaa voitaisi hoitaa vielä paremmin.

On vielä suuri huutava puute kotiin vietävistä palveluista. Vasta tänä vuonna saatiin vihdoin ja viimein tämä edistysaskel tehtyä, että Kela ilmoittaa kunnille henkilötiedot, ketkä ovat kuntoutukseen ja hoivaan oikeutetut. Aika monta vuotta meni, että kuntoutusrahoja jopa palautettiin, ja niitä palautetaan vieläkin, mutta ne laitetaan uudelleen kiertoon, mikä on hyvä asia.

Myös veteraanijärjestöjen varoista ollaan montaa mieltä, ja kansassa on paljon sellaista mielialaa, että veteraanijärjestöt ovat rikkaita mutta kaikkia niitä ei varoja ei käytetä rintamaveteraanien hyväksi. Tosiasiassa veteraanijärjestöt melkein poikkeuksetta laittavat varat kotihoitoon, ja se on tarkasti laskettu.

Valtion pitäisi avustaa enemmän, jotta näillä meidän veteraaneillamme olisi hyvä loppuelämä. – Kiitos.

 

 

PTK 110/2014 vp

  1. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00

16) Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Lakialoite LA 46/2014 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 17/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Todella nämä kotiin vietävät palvelut ovat se todella tärkeä pointti, ja me emme voi enää odottaa, ei yhtään päivää ylimääräistä, vaan ripeät teot.

Sitten haluaisin vielä sanoa, että olisin toivonut lakialoitteelleni, jonka jätin kuukausi sitten, enemmän allekirjoittajia. Siinä esitettiin, että tämä haitta-asteprosentti tulisi nollaksi.

 

 

PTK 110/2014 vp

  1. TIISTAINA 11. MARRASKUUTA 2014 kello 14.00

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 83/2014 vp

Lakivaliokunnan mietintö LaVM 12/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! 90-luvun lama aiheutti monelle yritykselle ja monelle yksityiselle henkilölle katastrofaalisen tilanteen ja sen hedelmiä vielä moni joutuu kantamaan. Vallitseva talouden alamäki aiheuttaa jatkuvasti velkaongelmia, joiden syyt ovat mitä moninaisimmat. Myös sattumalla saattaa olla näppinsä pelissä jossakin kohtaa velkajärjestelyyn ajautuneen tarinaa.

Lainsäädännön ei tule olla liian kovakourainen taloudellisesti ahtaalla olevia henkilöitä kohtaan. Maksuhäiriömerkintöjen vaikutukset elämään ovat esimerkki armottomasta lainsäädännöstä. Tähän liittyen olen jättänyt jo pari lakialoitetta, ja molemmat on torpattu, valitettavasti.

Laki yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyen on nähtävä osana kokonaisuutta, jolla yhteiskunta tukee yksilön nousua taas jaloilleen epäonnistumisen jälkeen. Luonnollisen henkilön sopimukseen perustuvaan velkaan tulisi soveltaa vanhentumisaikaa jo inhimillisyyden perusteella. 90-luvun laman aikaan niin itse kuin takaamisen kautta velkaantuneille annettaisiin vihdoin armoa. On muistettava, että valtiovalta toiminnallaan aikanaan vauhditti yleistä velkaantumista tai jopa epäsuorasti aiheutti niitä toimillaan.

Lakivaliokunnan perussuomalaiset ovat vastalauseessaan oikealla asialla, kun he ehdottavat, että 90-luvun laman johdosta velkaantuneet henkilöt voitaisiin vihdoin vapauttaa raskaasta taakastaan.

 

 

PTK 107/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 5. MARRASKUUTA 2014 kello 14.01

1) Hallituksen talouspolitiikka ja Suomen talouden kehitys Ainoa käsittely

Välikysymys VK 6/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on osaltaan sysännyt maamme taloutta yhä syvemmälle kuilun pohjalle. Kansainvälinen talouden alamäki ei riitä yksin selittämään Suomen nykytilaa. Hallituksen heikko taloutta koskeva päätöksenteko ja kyvyttömyys järkevään, talouttamme piristävään päätöksentekoon antavat perustellun syyn laatia välikysymys tästä aiheesta.

Talouselämässä arvon muodostumiseen vaikuttavat vahvasti tulevaisuuden odotukset, joihin taas valtio voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Esimerkiksi lainsäädäntö ja verotus ohjaavat vahvasti talouselämää, ja innovaatiotoimintaa tukemalla voidaan edesauttaa uusien tähtien syttymistä yritystaivaalle. Näin ollen valtion roolia talouden peräsimessä ei voi vähätellä. Suomeen kohdistuvat odotukset eivät ole tällä hetkellä korkealla, ja tästä on osoituksena luottoluokittaja Standard & Poor’sin toiminta. Yksi merkittävä syyllinen tähän on hallitus ja sen kokonaisvaltainen epäonnistuminen eri hallinnonaloilla ja eritoten talousasioita koskevassa päätöksenteossa.

Nyt tarvitaan mahdollisimman nopea käänne parempaan, ja se edellyttää toimintakykyistä ja rationaaliseen päätöksentekoon kykenevää hallitusta. Tätä nykyinen hallituskokoonpano ei ole. Se, että hallitus on kaventunut tuntuvasti vaalikauden kuluessa, kielii myös siitä, etteivät asiat toimi. Hallitus on kirjannut ohjelmaansa hienoja tavoitteita, mutta niiden käytännön toteuttamiseen ei ole ollut joko aitoa halua tai kykyä. Kun maassa on yli 400 000 työtöntä, niin vallan kahvassa olevien poliittisten toimijoiden tulisi keskittyä vakavien ongelmien ratkomiseen ja suuriin kokonaisuuksiin, ei keskinäiseen nahisteluun tai vähemmän olennaisiin yksittäisiin asioihin.

Miten saada talouskasvua aikaan? No, ei ainakaan leikkaamalla koulutuksesta, verottamalla rankasti pienyrittäjiä ja tekemällä yksittäisiä veronkorotuksia tai karsimalla kilometrikorvauksia. Hallituskaudella toteutetuista lyhytnäköisistä säästöistä muun muassa koulutuksessa tai terveydenhuollossa tullaan maksamaan vielä kovaa hintaa tulevaisuudessa.

Vaalien lähestyminen on saanut hallituksen vielä entistä enemmän pattitilanteeseen päätöksiä vaativissa asioissa. Esimerkiksi yksittäiset valtiovarainministerien poliittiset ulostulot äänestäjien kosiskelemiseksi vallitsevassa taloustilanteessa ovat hälyttävä esimerkki siitä, kuinka paljon koko Suomen etu painaa oman puolueen aseman pönkittämisen rinnalla. Kyseenalaisiin EU-tukipaketteihin tai kehitysapuun löytyy varoja samaan aikaan, kun suomalaisten arki muuttuu synkemmäksi palvelujen heikkenemisen myötä, julkisen sektorin tiukkojen säästötoimien seurauksena.

Perussuomalaiset ovat tarjonneet hallitukselle jo useaan otteeseen keinoja Suomen talouden vahvistamiseksi. Myös tässä keskustelussa on kuultu konkreettisia toimintaehdotuksia perussuomalaisten suusta.

Arvoisa puhemies! Meillä on kuitenkin toivoa ja mahdollisuuksia nousta tästä talouden ahdingosta. Se vaatii tekoja, ei pelkkiä puheita ja työryhmien perustamisia.

Hallituksen kyvyttömyyden päätöksentekoon ovat huomanneet myös luottoluokittajat. Standard & Poor’s antoi meille ansaitun varoituksen. Tämän pitäisi toimia herätyksenä. Kun hallituksen näytöt ovat näin heikot ja on selvää, että tarvitaan tuntuva muutos Suomen talouden pelastamiseksi, niin pitää sen luottamuksen tulla punnituksi.

Kannatan edustaja Lindströmin esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle. – Kiitos.

 

 

PTK 107/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 5. MARRASKUUTA 2014 kello 14.01

1) Hallituksen talouspolitiikka ja Suomen talouden kehitys Ainoa käsittely

Välikysymys VK 6/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meillä on yli 400 000 työtöntä, ja valitettavasti kehitys tässä menee huonompaan suuntaan. Edustajat Niinistö ja Lindström esittivät perussuomalaisten ehdotukset, kuinka tämä huono kehityssuunta saataisiin parempaan.

Varsinainen kysymykseni valtiovarainministerille on: mitä hallitus on kolmen ja puolen vuoden aikana tehnyt edistääkseen yksinyrittäjien, mikroyrittäjien, pienten yrittäjien, keskisuurten yrittäjien työskentelyä ja mahdollisuuksia olla tässä maassa? On erittäin huolestuttavaa, että firmat yksi toisensa jälkeen menevät lahden toiselle puolelle ja rekisteröityvät Viroon. Siellä ovat ilmeisesti asiat edullisemmin yrittäjiä kohtaan. Meidän pitää saada kehitettyä työpaikkoja. Miten hallitus on ajatellut tämän loppuajan tässä toimia, jos se saa olla, jotta yrittäjille olisi paremmat mahdollisuudet myös tarjota sekä itselleen että muille se työpaikka?

 

 

PTK 106/2014 vp

  1. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 142/2014 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM  15/2014  vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kun on taloudellisesti vaikeaa, helposti haetaan helppoja ja edullisia ratkaisuja. Jo Ylen moraalinen velvollisuus on pitää yllä myös kotimaista tuotantoa ja tuottaa kotimaisia ohjelmia. On huolestuttavaa, että monia suosikkiohjelmia, varsinkin vanhemmille ihmisille tehtyjä ohjelmia, on lopetettu, samoin radion puolelta. Maakuntaradioiden olemassaolo on ensiarvoisen tärkeää pinta-alaltaan suuressa maassamme ja tasapuolisuuden takia. Mutta varsinkin kotimainen ohjelmatuotanto ja työpaikat, niiden säilyttäminen, ovat ykkösasia.

 

 

PTK 106/2014 vp

  1. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

12) Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 26/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Puhun myös muutaman sanan tästä terveydenhuollosta, opiskelijoiden terveydenhuollosta, joka todella huolettaa, koska sote-uudistus takkuaa tällä hetkellä. Tämä YTHS-malli toimii hyvin yliopisto-opiskelijoilla, ja ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee turvata yhtäläinen terveydenhuolto tulevaisuudessa.

 

 

PTK 106/2014 vp

  1. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että korkeakoulututkinnon suorittaneella opiskelijalla ei olisi oikeutta opintotukeen toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Opintotukeen ei olisi oikeutta riippumatta siitä, onko opiskelija saanut opintotukea aiemmin suoritetun korkeakoulututkinnon suorittamiseksi. Oikeus saada opintotukea toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseksi tulisi säilyttää jatkossakin.

Nykytilanne työmarkkinoilla on hyvä esimerkki siitä, milloin lisäkoulutus on usein tarpeen työpaikan saamiseksi. Eritasoisen tutkinnon suorittamiseen myönnetään opintotukea jatkossakin. Mitä jos parhaimmat työllistymismahdollisuudet ja yksilön kannalta aidosti kiinnostava tutkinto sattuu olemaan samantasoinen korkeakoulututkinto, joka jo löytyy taskun pohjalta? Pitääkö tämän jälkeen hakeutua opiskelemaan jotain, mikä ei yhtä paljon kiinnosta ja hyödytä, kun opiskeluun ei myönnetä opintotukea? Lisäksi kahden samantasoisen tutkinnon tuoma osaamisyhdistelmä voi olla tarpeen eri alojen tehtävissä, ja mielestäni tällainen erityisosaaminen on nähtävä vahvuutena.

Yksilölle pienet rahasummat voivat merkitä paljon, mutta valtiolle koko uudistuksen taloudelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä. Lisäksi uudistuksen taloudellisesti lopullisia vaikutuksia on hankala arvioida, koska uudistuksen johdosta muuttuvia ihmisten opiskelu- ja työurapolkuja kansantaloudellisine vaikutuksineen on vaikea ennustaa. Suomen vahvuuksia ovat koulutus ja yksilön mahdollisuudet kehittää itseään ja osaamistaan. Elinikäisen oppimisen – joka viime aikoina on ollut erittäin paljon puheenaiheena ja tärkeä asia – kannalta esitys on askel taaksepäin. Opiskelu pitää ihmisen hyvin kiinni yhteiskunnassa ja tätä kautta ehkäisee syrjäytymistä. Tämä pätee myös niiden kohdalla, joilla on jo yksi tutkinto. Esityksen seurauksena ihmisiä voi ohjautua entistä enemmän väärille aloille tai jäämään kotiin opiskelun sijaan.

Kun opiskelupaikkoja haetaan, on nuoren vaikea tietää, mitä tutkinnon suorittamiselta tai sen jälkeiseltä elämältä odottaa. Opiskelupaikan suhteen tehty valinta voi olla väärä. Mitä jos ensisijainen unelmapaikka jää pisteen päähän pääsykokeessa? Kannattaako ylipäätään ottaa vastaan toista samantasoista opiskelupaikkaa vai jäädä kotiin makaamaan ja odottamaan seuraavan vuoden epävarmaa mahdollisuutta? Tässä piilee syrjäytymisen riski. – Kiitos.

 

 

PTK 106/2014 vp

  1. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

20) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp) Toinen käsittely

Muu asia M 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Meillä on nyt tässä kansalaisaloite Järkeä tekijänoikeuslakiin esillä asiana, ja tekisin siihen lausumaehdotuksen. Tämä lausumaehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon kansalaisaloitteen ehdotuksen koskien tekijänoikeusneuvostossa edustettuina olevia sidosryhmiä. Neuvoston kokoonpanoon tulisi kuulua myös kuluttajien edustajat.”

 

 

PTK 104/2014 vp

  1. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp) Ensimmäinen käsittely

Muu asia M 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Joissakin puheenvuoroissa on vähän niin kuin vihjailtu siihen suuntaan, etteikö sivistysvaliokunta olisi ottanut tosissaan tätä kansalaisaloitetta. Totta kai, se on nyt jo kantanut suurta hedelmää.

Jos ajatellaan, mitä kansalaisaloitteelta pitäisi vaatia, niin se vaatii selkeyttä myös tulevilta kansalaisaloitteilta, että tiedetään, vaaditaanko joitain sellaisia pointteja, että mihin johtaisi, jos tämä tulisi voimaan ja näin pois päin, elikkä ehkä sitä selkeyttä, mitä vaaditaan kansalaisaloitteen sisällöltä ja rakenteelta.

Sitten vielä, kun puhutaan tästä, että jos tehdään tekijänoikeusrikkomus. Käsittääkseni tekijänoikeusrikosta ei voi olla, koska mielestäni ja käsittääkseni ei voi saada vankeustuomiota tekijänoikeusrikoksesta. Se on rikkomus, ja siitä voi tulla sitten sanktioita ja myös taloudellisia menetyksiä, (Puhemies koputtaa) että joutuu korvaamaan. Siinä täytyy olla hyvin tarkka. (Puhemies koputtaa) Siinä on ylilyöntejä, ja varmaan siihenkin tullaan puuttumaan jatkossa, ettei näin käy.

 

 

PTK 104/2014 vp

  1. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp) Ensimmäinen käsittely

Muu asia M 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että kansalaisaloite, jossa on yli 50 000 nimeä, pitää käsitellä eduskunnassa. On tärkeää, että aloitteesta tehdään mietintö ja käydään lähetekeskustelu.

Tekijänoikeusaloite herätti monta tärkeää kysymystä, muun muassa pitääkö kansalaisaloitteen sisältää lain vaikutusarviointia ja pitääkö sen olla pilkuntarkasti muotoiltu. Kyseinen aloite tuo esille asioita, joihin tulevaisuudessa pitää löytää ratkaisu. Digitaalisuus tuo myös ongelmia tekijänoikeusasioissa. Netistä aineistoja on suhteellisen helppo vain ottaa. Lähtökohta kuitenkin on, että tekijän tulee saada korvaus työstään, eihän mikään ammattikunta työskentele ilmaiseksi. Laki sallii sen, että omaan käyttöön voi napata esimerkiksi musiikkia netistä. Levittäminen laajasti on kiellettyä.

Aloitteessa on esimerkkinä käytetty muun muassa vertaisverkkopalvelun pitäjää ja joitakin alaikäisiä tekijänoikeusrikkojia, jotka ovat saaneet suuret korvausvaateet rikkomuksistaan, ja usein tämä rikkomus on ollut tahatonta. Oikeaa informaatiota materiaalin lataamisen oikeuksista pitää lisätä ja tietenkin miettiä tarkkaan, mikä on kohtuullinen sanktio, jos rikkomus tehdään. Ylilyöntejä ei saisi olla.

Kansalaisaloite herättää tekijänoikeuksiin liittyvien asioiden kehittämisen tarpeen. Aloite on 17 sivua lakipykäliä. Oleelliset muutosesitykset ovat laillisen lähteen vaatimusten poistaminen ja ilman ansiotarkoitusta tehtävän piratismin rangaistuskäytön poistaminen. Siis verkkopiratismi laillistuisi ja piraattipalvelujen ylläpitäjillä ei olisi vastuuta. Vasta toissijaisesti pyritään parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa.

Myös näitä seuraavia asioita on tullut tämän tekijänoikeuskansalaisaloitteen yhteydessä esille: Tekijänoikeuslaki ei estä käyttämästä avoimia lisenssejä. Nykyään lainsäädäntö on epäselvä ja monimutkainen. Kansalaisaloitteen yksi tarkoitus on todennäköisesti selkeyttää lakia, ja se on hyvä asia. Lataaminen ei ole rikos, koska se ei johda vankeustuomioihin.

Myös on tällainen esitetty: media-alan tekijöiden ja yrittäjien kauppatavaran sosialisointi valtiolle on tämä toimenpide, jos se tulisi voimaan. Tekijänoikeuksiin perehtynyt toimittaja, Euroopan journalistiliiton EFJ:n tekijänoikeusryhmän jäsen Heikki Jokinen arvioi, että aloite johtaisi päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä väitetään. Rajanveto, mikä on opetukseen ja mikä opetukseen ja tutkimukseen käytettävä materiaali, on hankala. Luovien alojen menetys hänen arvionsa mukaan on noin 8 miljoonaa. Kanadassa tekijänoikeusjärjestelmä ajettiin alas, ja mitä silloin tapahtui? Google tarjoutui toimittamaan kouluille opetusmateriaalia ilmaiseksi. Halutaanko mennä tähän suuntaan?

Vielä yksi ongelmallinen esimerkki eräältä valokuvaajalta: Jos joku varastaa tai, sanotaan, ottaa valokuvaajan kuvan käyttöönsä opettaakseen sitä kurssilaisille, opiskelijoilta otetaan vaikka kurssimaksu, valokuvaaja ei saa mitään. Tämä on hankala asia, vaikea asia, mutta kansalaisaloite johtaa varmaan tämän lain parempaan tulkintaan ja monien kohtien muuttamiseen tulevaisuudessa. – Kiitos.

 

 

PTK 104/2014 vp

  1. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp) Ensimmäinen käsittely

Muu asia M 9/2013 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä tekijänoikeusasioiden kansalaisaloite on erittäin tärkeä. Se on tervetullut, siinä on paljon kohtia, joihin pitää löytyä tulevaisuudessa vastaus. Mutta aivan kuten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo sanoi, siinä on epäkohtia ja epäselvyyksiä, joita ei suoranaisesti voida nyt semmoisenaan hyväksyä. Mutta se on jo tehnyt ja palvellut asiaansa elikkä nostanut tämän asian esille tänne keskusteluun. Tämä tekijänoikeuslaki vaatii paljon korjauksia. Kuten tässä jo edellä todettiin, tämä laki on pöydällä ja moniin ongelmiin varmaan saadaan parannuksia jo lähitulevaisuudessa.

 

 

PTK 104/2014 vp

  1. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

6)  Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 53/2014 vp Ritva Elomaa /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun 2011 uutena edustajana tulin tänne eduskuntaan, niin sinä vuonna jäi varsinkin yksi päivä mieleen sykähdyttävänä, ja se oli päivä vähän ennen itsenäisyyspäivää, kun tänne eduskuntaan tuli toistasataa sotiemme veteraania, miehiä ja naisia, prenikat rinnassa. He tulivat ilmoittamaan, että he ovat vielä elossa ja moni muukin veteraani on vielä elossa, älkäähän leikatko niitä kuntoutusrahoja. Tämä vaikutus, minkä he tekivät, oli niin suuri, että eduskunnassa päätettiin sitten antaa lisää rahoitusta heille. Tämä sama toimenpide, että veteraanijärjestöt ovat joka vuosi ottaneet syksyllä yhteyttä ja ilmoittaneet saman asian – älkää leikatko kuntoutusrahoja – tuntuu pahalta: miksi heidän pitää ottaa yhteyttä tässä asiassa, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys, että kuntoutusrahoja tarvitaan ihan yhtä lailla, niiden summien pitäisi olla vähintään yhtä suuret, vaikka veteraaneja on vähemmän joka vuosi, koska he tarvitsevat paljon enemmän hoitoa, kotiin vietäviä palveluja, myös laitoshoitoa? Ja pitäisi olla niin, että sitä ei tarvitse joka vuosi erikseen pyytää. Ja olen aivan varma, että Suomen kansa on ollut aina tämän asian puolesta. Se ei ole kovin suuri raha, mitä pitäisi budjetoida, mutta se ei ole ollut ikinä riittävä raha eikä tänä päivänäkään.

Lakialoitteeni koskee haitta-astetta, ja nyt menen sitten paperiin, jonka olen kirjoittanut, puheeseen tästä lakialoitteesta, mitä se esittää:

Arvoisa puhemies! Itsenäisyyspäivä lähenee taas. Veteraaniasiat saavat medianäkyvyyttä, ja poliitikot alkavat puheissaan muistamaan itsenäisyytemme puolesta ponnistelleita kansalaisia. Puheissa on helppo lupailla kaikenlaista, mutta käytännön teot asioiden muuttamiseksi jäävät usein tekemättä. Veteraanien hyvinvoinnin eteen on toimittava nyt: ei ensi vuonna tai sitten joskus vaan nyt heti. Sotaveteraanien keski-ikä on, kuten tiedämme, yli 90 vuotta, ja heidän määränsä vähenee jatkuvasti. Nykyisen sotilasvammalain perusteella siinä määriteltyihin palveluihin ja korvauksiin on tällä hetkellä oikeutettu sellainen henkilö, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia. Näihin palveluihin ja korvauksiin sisältyy esimerkiksi sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluja.

Esitän lakialoitteessani sotilasvammalain haitta-asteluokittelun ja nykyisen 20 prosentin työkyvyttömyysasteen vaatimuksen poistamista kokonaan Suomen sodissa vuosina 1939-1945 palvelleiden henkilöiden kohdalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien vuosina 1939-1945 Suomen sodissa palvelleiden henkilöiden tulisi olla oikeutettuja sotilasvammalaissa tarkoitettuihin palveluihin ja korvauksiin työkyvyttömyysasteesta riippumatta.

Veteraanien hyvinvoinnista huolehtiminen on kunniakysymys. Veteraanien korkea keski-ikä tarkoittaa käytännössä, että hoitotarve kasvaa jatkuvasti, mikä puolestaan asettaa uusia haasteita niin laitoshoidon järjestämiselle kuin avopalveluille. Veteraaneja on elossa enää alle 27 000. Näin ollen vuodelta 1948 peräisin oleva sotilasvammalain haitta-asteluokittelu ja lain 20 prosentin työkyvyttömyysaste eivät ole enää vuonna 2014 perusteltuja toisen maailmansodan aikaan palvelleiden veteraanien kohdalla.

Tämän haitta-asteluokittelun tarkoituksenmukaisuutta on ihmetelty, ja asia on noussut esille, kun olen keskustellut veteraanien itsensä kanssa. Viimeksi olin Laitilan veljeskodissa. Hoitohenkilökunta muun muassa sanoi, että yleensä koko prosenttihaitta-asteluokitus pitäisi poistaa ehdottomasti ja olisi pitänyt jo tehdä kauan sitten tämä toimenpide.

Haitta-asteluokittelun prosenttirajan pudottaminen ei mielestäni riitä, vaan se on poistettava kokonaan. Toivon, että näin tulee tapahtumaan. – Kiitos.

 

 

PTK 104/2014 vp

  1. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

6)  Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 53/2014 vp Ritva Elomaa /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Nämä kuntoutusmäärärahojen palautukset ovat johtuneet tosiaan siitä, että varsinkin isoissa kaupungeissa veteraaneja ei ole tavoitettu. Nyt siihen käsittääkseni on tulossa muutos: se tietosuoja sen suhteen poistuu, että saataisiin kiinni ne loputkin, jotka ovat oikeutettuja kuntoutukseen. Mutta se on tullut todella myöhään, se on valitettavaa, koska heitä on enää niin vähän jäljellä. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Perussuomalaisilla on ollut tämä veteraaniasia aina esillä ja jo talonpoikien puolueessa SMP:ssä, kuten edustaja Osmo Kokko tuossa mainitsi. Mutta olen varma, että tämä asia on jokaisen puolueen edustajan sydämessä, ja se pitäisi saada kuntoon. Tosiaan lakialoitteessa on muutamien muidenkin puolueiden kuin perussuomalaisten edustajien nimet.

Toivoisin, että lakiesitys menisi eteenpäin ja tulisi äänestykseen ja se vietäisiin positiivisesti loppuun.

Minä kiitän erittäin paljon näistä puheenvuoroista, jotka ovat olleet todella hyviä täällä salissa. – Kiitos.

 

 

PTK 103/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 22. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 127/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 15/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisy terveyden ylläpitämisessä on yhteiskunnan ja myös yksilön kannalta tärkeää. On hyvä, että ihminen ei käytä liikaa alkoholia, mieluummin niin, ettei tupakoi ollenkaan. Entäs sitten tahallinen liikkumattomuus: se aiheuttaa diabetesta, tukielinten sairauksia ja miljardiluokan tappiota yhteiskunnalle, kun maksatetaan sairauksia. Me voimme laittaa estoja ja tehdä lakeja, mutta ensiarvoisen tärkeää on, että valistus on kohdallaan. Nuoresta lapsesta pitäen kerrotaan, mikä on terveydelle hyväksi ja mikä haitaksi, ja siitä valistuksesta pitää kaiken lähteä.

Se laki, joka silloin laadittiin tupakan suhteen, että ravintoloissa ei saa tupakoida, on hyvä – henkilökunnan, esiintyjien ja asiakkaiden kannalta. Mutta valistuksesta pitää lähteä ja siitä, että jokainen ottaa omalta kohdaltaan neuvoista vaarin ja asettaa sen elämänsä siihen pisteeseen, että ylläpitää sitä omaa terveyttään.

 

 

PTK 101/2014 vp

  1. TIISTAINA 21. LOKAKUUTA 2014 kello 14.06

16) Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 190/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Liikunta on yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta suunnattoman tärkeä asia. Nykyihmisen arki on petollinen fyysisen aktiivisuuden kannalta. Fyysisen työnteon määrä on jo vuosikymmeniä vähentynyt, ja samanaikaisesti istumispainotteinen työnteko on yleistynyt. Tämä työelämän muuttunut luonne on yksi lukuisista syistä kehittää valtion liikuntapolitiikkaa ja vaikuttaa tätä kautta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Lienee sanomattakin selvää, että liikunnan edistämiseen liittyy kansantalouden näkökulmasta miljardiluokan porkkana. Nyt on siis korkea aika uudistaa vuoden 1998 liikuntalakia ja saada pykälät päivitettyä vastaamaan paremmin tämän hetken haasteisiin.

Liikunta on mielestäni saanut liian vähän painoarvoa viime vuosien poliittisessa keskustelussa, vaikka tieto liikkumisen terveyshyödyistä on lisääntynyt ja liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisen merkittävyyden voidaan todeta olevan nousussa. Uusi liikuntalaki on osa koko liikuntajärjestelmän rakennemuutosta. Tämän rakennemuutoksen kannalta mielestäni on tärkeää liittää liikuntaan poikkihallinnollista päätöksentekoa. Uuden liikuntalain laatimisessa poikkihallinnollisuus on otettu huomioon ja eri hallintoalojen ja kunnan eri toimialojen välistä yhteistyötä pyritään parantamaan. Se, kuinka tämä tavoite toteutuu, jää nähtäväksi. Laki muodostaa raamit, mutta lopullisen poikkihallinnollisen yhteistyön onnistuminen määrittyy käytännön yhteistyön tuloksena.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä paiskitaan hommia koko ajan valtakunnallisen liikuntapolitiikan kehittämiseksi ja mietitään liikunnan edistämisen haasteita valtionhallinnossa. Liikuntalain keskeisinä tavoitteina esityksen mukaan on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.

Se, miten entistä useampi suomalainen saadaan lenkkipolulle tai jumppasaleihin, lepää käytännössä kuntien vastuulla. Liikuntapalvelujen järjestäjänä kuntien tehtävät eivät uudessa liikuntalaissa muutu olennaisesti. Rahoitus sanelee pitkälti liikuntapalvelujen määrän ja laadun. Esityksessä valtiolla on lähinnä liikuntapolitiikkaa koordinoiva rooli, eikä valtion liikuntabudjetin kokonaismäärä muutu. Kunnille ei ole tarkoitus lisätä uusia rahoitettavia tehtäviä, mutta tehtäviä on jäsennelty ja täsmennetty siihen suuntaan, että liikunnan peruspalvelun luonne vahvistuu. Liikunnan aseman vahvistaminen peruspalveluna on hyvä asia. Toisaalta kunnat saavat jatkossakin järjestää ja organisoida liikunta-asiat parhaaksi katsomallaan tavalla, joten se, miten liikunnan asema peruspalveluna tulee konkreettisesti vahvistumaan, arveluttaa minua.

Olisin kaivannut uudelta liikuntalailta tiukempia linjauksia siitä, kuinka liikuntapalvelut kunnissa toteutetaan. Kuntien vastuista tuottaa liikuntapalveluja pitäisi säätää esitettyä tarkemmin. Samanaikaisesti määriteltyjen liikuntapalvelujen järjestäminen tulisi mahdollistaa tarjoamalla kunnille riittävät resurssit. Kun kuntien valtionosuudet ovat nykyisellä tasolla, on ymmärrettävää, ettei niiltä voida vaatia liikoja liikuntapalvelujen järjestämisessä. Lakiuudistuksen tavoitteet ja henki ovat hyviä, mutta suhtaudun sen käytännön vaikuttavuuteen varauksella.

Arvoisa puhemies! Tahallinen liikkumattomuus on vihollisemme. Me voimme täällä heristää sormea ja yrittää saada ihmisiä liikkumaan, mutta niinhän se on, että toisen puolesta ei voi treenata ja kohottaa kuntoa. Mutta aina voi olla innostajana toiselle. On tärkeää kylvää liikunnallinen elämäntyyli jo lapsena, mutta se ei ole myöhäistä vanhanakaan.

Lopuksi lähetän vielä kiitokset olympiakomitean puheenjohtaja Risto Niemiselle ja myös Valolle siitä, että fitness ja klassinen kehonrakennus äskettäin hyväksyttiin virallisesti urheiluksi ja Valon jäseneksi. On hyvä, että eri lajien välillä on kanssakäymistä ja ajatusten ja tiedon vaihtoa. Se kehittää meidän liikuntaamme ja saa useita ja uusia liikunnan harrastajia mukaan. – Kiitos.

 

 

PTK 99/2014 vp

  1. TORSTAINA 16. LOKAKUUTA 2014 kello 16.01

5) Laki terveydenhuoltolain 50 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 48/2014 vp Katja Hänninen /vas ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomalainen äitiysneuvolaorganisaatio on maailman parhaimpia. Lapsikuolleisuus on Suomessa alhainen. Jotta tämä hyvä, saavutettu hoitotilanne turvallisten synnytysten osalta jatkuisi, se edellyttää synnytyssairaaloiden säilyttämistä. Myös Salon synnytyssairaalan lakkauttaminen on tällä hetkellä listalla. Onneksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus tiistaina päätti hakea poikkeuslupaa, ja jos poikkeuslupa annetaan, se on erittäin suositeltavaa. Mutta jos sosiaali- ja terveysministeriö päättää, että sitä ei anneta, niin se tarkoittaa sitä, että melkein kaikki varsinaissuomalaiset vauvat tulevat syntymään TYKSissä – jos ehtivät sinne. Matka on pitkä maakunnasta, ja sen suhteen toivoisi, että myös tämä Salon synnytyssairaala jäisi toimintaan. Salossa syntyy noin 700-750 vauvaa vuodessa. Yleisesti voi todeta, että kun puhutaan aluesairaaloiden päivystysten lopettamisesta, tämä asia on myös paljon esillä Varsinais-Suomessa Loimaan ja Uudenkaupungin aluesairaaloiden yhteydessä, ja täytyy sanoa, että kyllä sieltä on pitkä matka TYKSiin, ja myös TYKSissä on paineita. Hoitohenkilökunta on siellä jo nyt kovilla.

 

 

PTK 99/2014 vp

  1. TORSTAINA 16. LOKAKUUTA 2014 kello 16.01

6) Laki kansaneläkelain 85 ja 90 §:n, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 59 ja 63 §:n sekä työttömyysturvalain 13 luvun 1 ja 3 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 49/2014 vp Pentti Kettunen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on aikamme yksi huolestuttavimmista ongelmista. Syrjäytyminen on ennen kaikkea hirveä asia nuorille itselleen, mutta myös hyvinvointiyhteiskunnan kannalta ilmiö on uhkaava. Syrjäytymisestä aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat lisäksi valtavat. Nuorien varassa lepää maamme tulevaisuus, joten heidän hyvinvoinnistaan tulisi huolehtia.

Valtiovallan on pyrittävä tarjoamaan parasta mahdollista tukea syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Jotta auttavia tai ennalta ehkäiseviä syrjäytymiseen vaikuttavia toimia voidaan toteuttaa, on tavoitettava avun tarpeessa olevat kohteet eli nuoret. Näin ollen syrjäytymisen ehkäisyn kannalta on olennaista vaikuttaa salassapitosäännöksiin ja muihin luotettavien viranomaistahojen tiedonsaantia rajoittaviin tekijöihin, jotta kyetään edistämään syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Tämä tapahtuisi käytännössä Kelan, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä sosiaalihuollon viranomaisten välistä tiedonsaantia rajoittavaa nykyistä lainsäädäntöä muuttamalla.

Syrjäytymisen ongelman torjumiseksi työskentelee eri tahoilla paljon osaavia ihmisiä. Mielestäni vähintä, mitä lainsäätäjät voivat tehdä, on helpottaa näiden henkilöiden arvokasta käytännön työtä muuttamalla lainsäädäntöä sujuvammaksi. Edustaja Kettusen lakialoitteen tavoite on erinomainen ja idea on toteuttamiskelpoinen.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Kun tietosuoja menee liian pitkälle: hyvänä esimerkkinä on veteraanien kohdalla pitkälle mennyt tietosuoja, ja se on aiheuttanut sen, että usein, varsinkin suurissa kaupungeissa, kaikkia veteraaneja, jotka on oikeutettu kuntoutukseen, ei ole saatu kiinni, ei ole löydetty näitä veteraaneja. Nyt siihen on tullut muutos, mutta se on tullut todella myöhään. Mutta parempi myöhään kuin milloinkaan.

 

 

PTK 98/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 15. LOKAKUUTA 2014 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 181/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomessa luovien alojen mahdollisuutta työllistää ja edistää taloutemme kasvua ei ole tarpeeksi sisäistetty, kun yritetään löytää ratkaisuja yhteiskuntamme menestymisen edellytyksiin. Kansallisesti voimme olla kyllä todella ylpeitä tekijöistämme. Tuottajien ja tekijöiden yhteinen sävel olisi syytä löytää ja lainsäädännön myötä varmistaa oikeudenmukainen käytäntö molempien osapuolten mahdollisuuksiin toimia.

Digitaalisuus aiheuttaa suuria haasteita tekijänoikeuslakiin. Kansalaisaloite toi esiin monia monia epäkohtia, joita varmasti tullaan käsittelemään jatkossakin. Että se kansalaisaloite oli kyllä aiheellinen.

Ja sitten vielä tästä informaatiosta. Ehkä olisi syytä lisätä informaatiota, että kansalainen tietää, mitä sieltä netistä voidaan ottaa ja kuinka paljon saamatta rangaistusta. Tekijät tarvitsevat tekijänoikeuskorvauksensa, eihän putkimieskään tee ilmaiseksi putkihommia, eikä hammaslääkäri paikkaa hampaita ilmaiseksi. Kysymys ministerille: Omaan käyttöön saa netistä esimerkiksi musiikkia ladata, eikö näin ole?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sitten viimeinen näistä vastauspuheenvuoroista, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.

 

 

  1. TORSTAINA 9. LOKAKUUTA 2014 kello 16.02

2) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2013 Ainoa käsittely

Kertomus K 1/2014 vp

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 10/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sanomattakin on selvää, että Ukrainassa on vakava tilanne, ja suorastaan räjähdysaltis tilanne vaatii todellista neuvottelutaitoa ja hyvää tahtoa.

Etyjin rooli viime vuosikymmeninä on ollut melko varovaista taka-alalla oloa. Nyt on oikea paikka nostaa profiilia. Ilkka Kanervan aseman ja osaamisen myötä Suomen ja Etyjin merkitys rauhan edistämiselle on merkittävä. Myös Helsingin ensi vuoden isännyys Etyjin kokouksessa on tärkeä askel eteenpäin.

 

 

PTK 95/2014 vp

  1. TORSTAINA 9. LOKAKUUTA 2014 kello 16.02

6) Laki tuloverolain 52 §:n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n ja ennakkoperintälain 25 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 39/2014 vp Pia Kauma /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Luovat alat ovat se alue, josta Suomi voi löytää ne kipeästi kaivatut työpaikat tulevaisuudessa. Luovien alojen suuri potentiaali on kansantaloudellisesti todella merkittävä ja varsinkin tulevaisuutta. Edustaja Kauman lakialoite on erittäin hyvä. Olen sen itsekin allekirjoittanut ja toivon sille menestystä.

 

 

PTK 95/2014 vp

  1. TORSTAINA 9. LOKAKUUTA 2014 kello 16.02

7) Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 46/2014 vp Arto Satonen /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Joka vuosi tämä sama savotta käydään läpi täällä eduskunnassa. Ensin kuntoutusmäärärahoja tiukennetaan. Sen jälkeen veteraanijärjestöt ottavat yhteyttä ja muistuttavat olemassaolostaan. Sen jälkeen kutsutaan eduskuntaryhmät kaikki koolle ja tehdään yhteinen päätös, tullaan vähän vastaan.

Taas tällä kertaa on tapahtunut tämä sama tilanne. Se on positiivista, että tämä sotavammahaitta-aste lasketaan 15:een, mutta eihän se riitä. Tämä haitta-asteprosentti olisi pitänyt olla jo kauan sitten nolla. Veteraanit ovat yli 90-vuotiaita, yli 100-vuotiaita. Minkä takia pitää olla vielä haitta-asteprosentti? He kaikki tarvitsevat jo jonkin näköistä apua ja suurin osa erittäin paljon ja varsinkin näitä kotiin vietäviä palveluita. He ovat sen varmaan ansainneet, ja olen sataprosenttisen varma, että koko Suomi olisi tämän takana. Elikkä tämä sotavammaprosenttimäärä pitäisi poistaa kokonaan, aivan kuten edustaja Karimäki tässä edellä myös otti asian esille.

Olin käymässä viikko sitten Laitilan Veljeskodissa. Siellä hoitohenkilökunta sanoi, että heillä on vähän vaikeuksia, kun tämä prosenttimäärä on vielä olemassa, ja he toivoivat, että se olisi pitänyt jo poistaa kauan sitten.

Veteraaneja on jäljellä enää 26 000-27 000, ja poistuma on todella nopeaa. Eikö meidän maassamme ole tahtoa ja varsinkin eduskunnassa, että vielä kerran harkitsisimme ja poistaisimme tämän haitta-asteen kokonaan?

 

 

PTK 94/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 8. LOKAKUUTA 2014 kello 14.04

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2014 toiseksi lisätalousarvioksi Ainoa käsittely

Hallituksen esitys HE 113/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 12/2014 vp

Lisätalousarvioaloite LTA 81-148/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä salissa on puhuttu useaan otteeseen lapsilisistä. Tosiasia on, että hallitus leikkasi lapsilisiä, ja nyt hallituksessa on vähän ristiriitaa tästä. Vaalit lähestyvät, joten eiköhän senkin vuoksi olisi paras ratkaisu perua lapsilisäleikkaus. Tämä jojoliike, annetaan ja otetaan, ei ole oikea tapa.

Muutama sana vielä tieverkostosta. On hyvä, että Varsinais-Suomi Kasitien osalta sai vähän kohennusta ja sitä alettiin Masku-Nousiaisen kohdalla parantaa. Paljon on tekemistä. Alempi tieverkosto on todella järkyttävän huonossa kunnossa myös Varsinais-Suomessa, ja se kummastuttaa, että sen annetaan edelleenkin rapistua.

 

 

PTK 90/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 1. LOKAKUUTA 2014 kello 14.06

2) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2013 vp

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunta on tehnyt hyvää työtä, täytyy myöntää, ja kiitos puheenjohtaja Lipposelle, että hän huomioi myös edustaja Vähämäen hienon osuuden valiokuntatyöskentelyssä.

Se, mitä olisin toivonut enemmän käsiteltävän tässä selonteossa, on liikkumattomuuden suuri haaste tulevaisuudessa. Siihen tarvitaan jokaisen mielipidettä, visioita, kuinka me sen liikkumattomuuden kimppuun kävisimme, koska sitten ei ole näitä kasvun tekijöitä, jos ihmiset eivät ole kunnossa. Joten se oli ainakin yksi asia, mitä olisi halunnut vähän lisää tähän selontekoon, mutta toivon, että huomioimme sen tulevaisuudessa.

 

 

PTK 90/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 1. LOKAKUUTA 2014 kello 14.06

2) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: kestävällä kasvulla hyvinvointia Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2013 vp

Tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tulevien tapahtumien ennakoiminen on usein haasteellista mutta tarjoaa onnistuessaan avaimet menestykseen. Tämä pätee niin yritystoiminnassa kuin valtionhallinnossa. Valtiota mekanismina on kritisoitu usein hitaasta reagoinnista yhteiskunnan ongelmiin. Tähän systemaattinen tulevaisuuden ennakointi ja sen pohjalta eri hallinnonalat kattavan toimintasuunnitelman laatiminen voivat tuoda helpotusta. Tulevaisuusselonteon laatiminen on hyvä projekti. Toisaalta selvitykset ja suunnitelmat ovat hyödyttömiä, jos ne eivät johda käytännön toimiin.

Teknologian merkitys korostui tulevaisuusselonteossa. Teknologian kehittyminen muuttaa toiminnan luonnetta monilla hallinnonaloilla. Se mahdollistaa esimerkiksi uudentyyppisiä ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Toisaalta taas teknologian kehittyminen asettaa opetukselle uudenlaisia vaatimuksia. Teknologia on mahdollisuus, mutta sen merkitykseen kasvulle liittyy samanaikaisesti myös riskitekijöitä. Se saattaa esimerkiksi lisätä kansalaisten eriarvoisuutta sitä kautta, että kaikilla ei ole varaa samantyyppisiin laitteisiin.

Tulevaisuusselonteossa ei käydä tarpeeksi perusteellisesti läpi esimerkiksi taiteen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan roolia huomisen Suomessa siitä huolimatta, että niillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Huomauttaisin vielä, että teknologian kehittyminen on osaltaan vaikuttanut fyysisesti passiivisen elämäntyylin valitettavaan yleistymiseen. Liikkumattomuuden seuraukset tulevat olemaan suuri, valtava ongelma, jos tulevaisuudessa emme löydä riittäviä ratkaisuja näihin ongelmiin.

Elintarvikeala on yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden mahdollisuus Suomelle. Huoltovarmuus ja puhdas, terveellinen ruoka ovat elintarvikepolitiikan mielenkiintoisia aiheita. Terveellisen kotimaisen ruuan osuutta suomalaisten lautasilla on pyrittävä lisäämään. Tähän tulisi tähdätä nykyistä määrätietoisemmin niin terveys- kuin taloussyistä. Julkinen sektori osaltaan vaikuttaa kotimaisen ruuan tuotantoon hankintojensa kautta ja edistämällä alan toimintaedellytyksiä.

Lisäksi tuontiruuan laadun suhteen tulisi olla kriittisempi ja varmistaa, että kaikkein epäterveellisimmät lisäainepommit jäisivät pois suomalaisten kauppojen hyllyiltä. Luovat alat ja puhdas gmo-vapaa ruoka ovat suuri mahdollisuus. Niistä voi syntyä erittäin menestyviä vientituotteita, ja samalla ne tarjoavat työtä suomalaisille. – Kiitos.

 

 

PTK 87/2014 vp

  1. TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 kello 16.00

89) Varhaiskasvatuslain rahoitus

Suullisen kyselytunnin asia SKT 89/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on ennen kaikkea riippuvainen osaavasta henkilökunnasta, mutta myös varhaiskasvatuksen tilat ja ympäristö vaikuttavat osaltaan kokonaisuuden toimivuuteen. Kehittävyys, terveellisyys ja turvallisuus ovat avainsanoja arvioitaessa varhaiskasvatusympäristöä. Näiden toteutumista tulee arvioida ja seurata aktiivisesti erityisesti toimintaa aloitettaessa ja jatkossa kolmen vuoden välein. Jos puutteita havaitaan tiloissa tai ympäristössä, tulee ne korjata.

Varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän raportissa oli myös maininta tähän liittyen eriävän mielipiteen yhteydessä, ja työryhmässähän oli monta, monta eriävää mielipidettä. Näin ollen kysyn asianomaiselta ministeriltä: toteutuvatko varhaiskasvatuslain 8 § mukaiset varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevat tavoitteet tuoreen talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella?

 

 

PTK 85/2014 vp

  1. TIISTAINA 23. SYYSKUUTA 2014 kello 14.00

1) Eriarvoistuminen ja pienituloisten toimeentulo Ainoa käsittely

Välikysymys VK 5/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Eriarvoistuminen ja köyhyys ovat ajankohtaisia asioita, joista on hyvä käydä perusteellista keskustelua. Talouden alamäen seurauksena yhä useampi suomalainen on vajonnut köyhyysrajan alapuolelle. Työttömien lisäksi virallisen köyhyysrajan rikkojia löytyy paljon myös muista väestöryhmistä, kuten esimerkiksi eläkeläisten ja opiskelijoiden joukosta.

Muun muassa eläkekatto pitäisi ottaa käytäntöön ja käyttöön. Jos ajatellaan valtionyhtiöiden maksamia jättieläkkeitä ja -bonuksia, niin ei ole ihme, että ihmiset ajattelevat, että oikeudenmukaisuus ei toteudu Suomessa. Köyhyys koskettaa monia, ja sen taustalla vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten maailman ja Suomen taloudellinen tilanne, sattuma ja hallituksen päätökset. Haluan alleviivata viimeksi mainitun merkitystä. Hyvinvointivaltiossa hallitus ei voi vain pelata rikkaiden pussiin vaan pitää tarjota auttavaa kättä myös vähäosaisille kansalaisille erityisesti vaikeina aikoina.

Hallitus on kohdistanut kuluneella vaalikaudella leikkauksia esimerkiksi tärkeisiin peruspalveluihin, lapsilisiin ja kotihoidon tukeen. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset saavat kyllä ihokarvat melkein pystyyn, jos ajattelemme esimerkiksi tulevaa lukiouudistusta.

Edellä mainitut asiat koskettavat eniten juuri vähemmän varoissa olevaa kansaa. Leikkauksien lisäksi hallitus on säännöstään ohittanut hyvät mahdollisuutensa tehdä konkreettisia parannuksia vähävaraisten arkeen. Tästä yksi esimerkki on omaishoitajien asema, josta on käyty keskustelua myös täällä eduskunnassa. Omaishoitajat tekevät pyyteetöntä työtä läheistensä eteen pienellä korvauksella tai kokonaan ilman korvausta. Heidän asenteestaan vallan kahvassa kiinni pitävien tulisi ottaa mallia. Omaishoitajien aseman parantaminen olisi yksi erittäin kustannustehokas konkreettinen keino parantaa pienituloisten asemaa Suomessa.

Kuntien väliset palveluerot kasvavat, mutta hallitus ei tunnu välittävän. Julkisen sektorin tasapainottavaa roolia kaivattaisiin tässäkin asiassa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä koulutus- ja liikuntapalvelut sisältävät valitettavan tuntuvia kuntakohtaisia eroja. Hallituksen kasvukeskuksia suosiva politiikka on yksi syy näiden erojen taustalla. Tuntuu, ettei syrjäseudun suomalainen ole Stubbin muotitietoisen hallituksen listalla kovin korkealla. Alueelliset erot korostuvat vain entisestään myös köyhyyden osalta, jos jatketaan vain suuriin ja kasvaviin kuntiin keskittyvää politiikkaa. Heikoin tarvitsee eniten tukea. Tämä pätee niin yksilöiden kuin kuntienkin kohdalla.

Työ on ratkaisu köyhyyteen liittyviin ongelmiin. Työnhakijoiden määrä suhteessa avoimiin työpaikkoihin on hälyttävän heikko. Viennin merkitys on työpaikkojen suhteen merkittävä, mutta olisin toivonut hallituksen näkevän myös kotimarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Esimerkiksi pienyrittäjien kynnystä palkata työvoimaa voisi madaltaa verotuksella ja työllistämiseen liittyviä maksuja ja byrokratiaa helpottamalla. Nykyinen elinkeinopolitiikka ei ole onnistunut luomaan tarpeeksi työpaikkoja. Tuntuu, että aktiivisten toimien sijaan keskitytään ruikuttamaan huonoa taloudellista tilannetta. Toimettomuus ja heikko päätöksentekokyky ovat hallituksen suurimpia heikkouksia. Todellisia rakenteellisia ratkaisuja vallitseviin ongelmiin saamme näemmä odotella vasta seuraavalla hallituskaudella. Sääli vain, että tehokasta peliaikaa todellisten ongelmien ratkomiseksi on haaskattu neljä vuotta sekavaan politikointiin.

Esimerkiksi kansalaisten maksuhäiriöt ja ulosotot lisääntyvät koko ajan. Tämä tilanne ajaa monet umpikujaan ja ahdinkoon. Usein alkusyy ongelmiin voi olla todella pieni, mutta tämä ongelma voi johtaa hyvin epätoivoisiin tekoihin.

Jos on nyt seurannut tätä keskustelua tänään täällä salissa, niin on huomannut muun muassa yhden seikan, että hallituspuolueiden ja juuri hallituksesta lähteneiden puolueiden edustajien puheissa ovat eläkeläisten asiat nousseet esiin vihdoin ja viimein, mutta vaaleihin onkin todennäköisesti enää seitsemän kuukautta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt köyhyyteen ja eriarvoistumiseen liittyvät ongelmat ratkaisematta. Näin ollen välikysymys tästä aiheesta on paikallaan. Kannatan edustaja Kivelän tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle. – Kiitos.

 

 

PTK 83/2014 vp

  1. TORSTAINA 18. SYYSKUUTA 2014 kello 10.03

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön tavoite, 0,7 prosenttia, on korkea, ja siihen ilmeisesti ei päästä ensi vuonna. Se jää monta sataa miljoonaa vaille. Onko ministeri vielä sitä mieltä, että siihen silti pitää pyrkiä, ja mistä se raha sitten leikataan?

Perussuomalaiset tekivät oman ehdotuksensa kehitysyhteistyöhön, oman mallinsa, joka perustuu pitkälti vapaaehtoiseen apuun ja osittain myös valtionapuun. Mitä mieltä ministeri on, voitaisiinko tällä meidän perussuomalaisten mallilla päästä kuitenkin siihen 0,7 prosenttiin niin, että ihmiset tosiaan vapaaehtoisesti antaisivat sitä rahaa jopa mieluummin?

Puhemies Eero Heinäluoma: Ikävä kyllä emme saa kaikkia puheenvuoroja mahtumaan käytettävissä olevaan aikaan. Otamme nyt ministerin vastauksen ja sitten vielä keskustelun tästä omistajaohjauksesta. Ministeri Haavisto, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä.

 

 

  1. TORSTAINA 18. SYYSKUUTA 2014 kello 10.03

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Byrokratia maataloudessa on valtavaa, jopa on laskettu 0,5 miljardia, mitä se tulee maksamaan. Monet maanviljelijät ovat aivan loppu, kun pitää täyttää niitä papereita, ja muutenkin siinä olisi yksi säästökohde.

On myös viljelijöitä, joiden pinta-aloja tullaan tutkimaan vaikka kolmena vuonna peräkkäin, ja joka kerta tämä ala on erilainen näitten tutkijoitten toimesta ja siitä tulee sanktioita. Se stressaa.

Ja kolmantena vielä kysyisin meidän ministeriltä: Tämä eläintenpitokielto. Ketkä pääsevät rekisteriin katsomaan, kenellä on tämä eläintenpitokielto, jos se on määräaikainen tai elinikäinen, ja kuinka paljon sitä käytetään? Siitä on tiedotettu aika vähän.

 

 

PTK 82/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. SYYSKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Laadukas yleissivistävä koulutus on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista ja pitkän ajan saatossa luotu koulutusjärjestelmä Suomen ylpeyden aihe. Yleissivistävä koulutus luo pohjan jatko-opinnoille ja tarjoaa hyvät eväät elämään. Tasapuolisen, alueellisesti kattavan ja laadultaan hyvän järjestelmän ylläpito ja kehittäminen vaatii paljon resursseja. Esimerkiksi ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisella tasolla tai erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tehostaminen vaatisivat mielestäni tällä hetkellä paljon enemmän panostusta. Leikkausten vaikutukset ovat usein myös laaja-alaisempia kuin hallitus antaa ymmärtää. Näin ollen kysynkin: Miten hallitus aikoo ylläpitää ja kehittää suomalaisen yleissivistävän koulutuksen laatua ja saavutettavuutta leikkauksista huolimatta? Tulisiko opetusryhmien koolle säätää ylärajat opetuksen laadun takaamiseksi, vaikka tästä aiheutuu lisäkustannuksia? Otamme esimerkiksi Teräsrautelan koulun Suikkilassa, Turussa. Ryhmässä saattaa olla 29 oppilasta. Opettajien resurssit eivät enää riitä tukiopetukseen, (Puhemies koputtaa) ja monet antavatkin sitä jopa omalla ajallaan.

 

 

PTK 82/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 17. SYYSKUUTA 2014 kello 10.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Luovien alojen merkitykseen taloutemme kohentamiseksi ei oikein uskota, on sitten kysymys musiikista, kirjallisuudesta, elokuvista tai muotoilusta. Ne voivat tarjota työpaikkoja ja vientituotteita, siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee lainauskorvauksia. Mikä selkeä ohjelma, mitä suunnitelmia ministeriössä on, jotta asianmukainen korvaus voidaan suorittaa sekä yleisistä kirjastoista että opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvista lainatapahtumista teosten tekijöille? Tuolla oli oven takana odottamassa kirjailijoita tapaamiseen, mutta sen verran ehdin, että hain heiltä tämän kysymyksen, jonka olisin itsekin esittänyt.

Sen lisäksi haluaisin vielä tiedustella ministeriltä: Vapaaehtoistyön merkitys on suuri liikunnassa ja yleensä vapaa-ajan käytössä. Onko ministeriöllä ohjelmassa vapaaehtoistyön helpottamiseksi (Puhemies koputtaa) toimenpiteitä?

Ja sitten lopuksi vielä – vaikkei se kuulu budjettiin: Mitä mieltä ministeri on Guggenheim-museon perustamisesta Suomeen? (Puhemies: Aika on täysi!) Oletteko puolesta vai vastaan?

 

 

PTK 81/2014 vp

  1. TIISTAINA 16. SYYSKUUTA 2014 kello 12.03

1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 131/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomen tavoite on olla osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Tällä menolla ei tuohon tavoitteeseen päästä. Perusopetuksesta leikataan, ja ryhmäkoot kasvavat resurssipulan seurauksena. Lukiokoulutuksesta nipistetään ja lukioverkkoa karsitaan. Juuri tasapuoliset opiskelumahdollisuudet ovat olleet suomalaisen koulutusjärjestelmän kulmakivi ja ylpeydenaihe jo pitkään, mutta tähänkin on ilmeisesti tulossa muutos. Myös ammatillisen koulutuksen kehitystä hidastaa resurssipula.

Valtion on säästettävä, mutta mielestäni koulutus ei ole tulevaisuutta ajatellen järkevä säästökohde. Toimintojen tehostaminen ja paremman kustannustehokkuuden tavoittelu on kannatettavaa, mutta se ei saa tapahtua suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun kustannuksella. Hyviä säästökohteita kyllä löytyy.

Yksi erinomainen esimerkki on turhan maatalousbyrokratian karsiminen. Maatalouteen liittyvästä hallinnosta aiheutuvista kokonaiskustannuksista on vaikea löytää tarkkoja arvioita. Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2013 laatiman selvityksen perusteella maatalouden tukibyrokratian hallinnolliset kustannukset olivat 60-70 miljoonaa euroa. Viljelijöille kohdistuvista hallinnollisista kustannuksista ei ole arviota. Kovimpien arvioiden mukaan maatalousbyrokratian kulut ovat kokonaisuudessaan yli puoli miljardia euroa. Joka tapauksessa turhan byrokratian karsiminen voisi olla erittäin hyvä säästön paikka.

Byrokratian kitkemisen sijaan kansalaisia kiusataan jätevesiasetuksella, jonka tarkoituksenmukaisuudesta en ole järin vakuuttunut. Jätevesiasetus on kova kuluerä monen maaseudun asukin lompakolle, ja sen poikimat ympäristöhyödyt ovat lähinnä näennäiset. Nyt järki käteen, ja perutaan tämä asetus, joka sai alkunsa jo 2004 Matti Vanhasen hallituksen alkaessa.

Pienyrittäjiäkään suuryrityksiä lempivä hallitus ei ole turhaan hemmotellut. Pienestä ne suuretkin ovat joskus ponnistaneet. Verotuksen tulisi kannustaa pienyrittäjyyttä, ei syödä yrittäjyyden houkuttavuutta. Itsensä työllistäminen yrittäjänä on tehty myös byrokratian osalta vaikeaksi monilla aloilla. Taas kerran hallitus harjoittaa lyhytnäköistä talouspolitiikkaa pienyrittäjien kustannuksella. Perussuomalaiset ovat monesti ehdottaneet parannuksia yksinyrittäjien ja pienyrittäjien toimenkuvaan, muun muassa alvin alarajan nosto 20 000:een, mielellään jopa enemmän, 30 000:een. Ei ole varmaan tarkoitus, että nämä pienyrittäjät, yksinyrittäjät ovat työttömyysjonossa pitkän letkan jatkona.

Omaishoitajien tekemä työ on äärimmäisen arvokasta ja mahdollistaa hoidettaville paremman elämänlaadun. Valtion näkökulmasta omaishoitajien tekemä työ säästää vuosittain merkittävän rahasumman muista hoitokustannuksista. Omaishoidon tuen hoitopalkkion taso ei ole tällä hetkellä läheskään riittävä omaishoitajien työn vaativuuteen nähden. On valitettavaa, että suuri osa omaishoitajista ei saa ollenkaan omaishoidon tukea ja toisaalta omaishoidon tuen varassa elävillä on usein vaikeuksia toimeentulon suhteen. Olisin toivonut hallitukselta budjetissa reilua kädenojennusta omaishoitajille, joita tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Laitospaikkojahan ollaan vähentämässä radikaalisti.

Veteraanien asiat olisi jo vihdoin viimein yritettävä hoitaa kuntoon. Poliitikot ovat luvanneet puheissaan jo pitkään edistää veteraanien hyvinvointia. Kuitenkin jostain kumman syystä hallitukset eivät pelaa näiden lupausten mukaan. Veteraanien kotihoitoon tarvitaan nykyisen hoitotarpeen perusteella enemmän määrärahoja. Tällä asialla on ollut kiire jo parikymmentä vuotta. Nyt on korkea aika toimia. Sotiemme veteraanit ovat reilusti yli 90-vuotiaita. Kotihoidon ja kuntoutuksen riittävä määrä jokaiselle veteraanille olisi viimeistään nyt toteutettava, myös heille, joilla ei ole prosenttiperusteista sotavammaa.

Mutta jotain kiitostakin hallitukselle kyllä suon, ja se on tämä Kasitie-projekti. Kasitien parannus Nousiaisen ja Raision välillä on alkanut, ja siitä kiitos hallitukselle. Eivät ole oppositionkaan ajatukset ja toiveet tämän suhteen menneet hukkaan. Se on erittäin hyvä asia, että Kasitien parannus on saanut alkunsa. – Kiitoksia.

 

 

PTK 79/2014 vp

  1. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 12/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyisi vastalauseen mukaisen lausuman, jossa esitetään liikunnan ja terveystiedon lisäämistä ammatillisissa oppilaitoksissa.

 

 

PTK 79/2014 vp

  1. TORSTAINA 11. SYYSKUUTA 2014 kello 16.01

6) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 13 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 33/2014 vp Arja Juvonen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kunta- ja sote-uudistuksen myötä olisi suotavaa ja ehdottoman tärkeää, että vammaisneuvostojen olemassaolo olisi faktaa joka kunnassa Suomessa. Jo yhdenvertaisuuden nimissä tämä lakiehdotus pitäisi toteuttaa, ja kannatan lämpimästi edustaja Juvosen tekemää lakiehdotusta ja kiitän häntä siitä, että hän on ottanut vammaisten edut ja oikeudet esille tämän lakiesityksen myötä.

 

 

PTK 78/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 10. SYYSKUUTA 2014 kello 14.08

3) Poliisipalvelujen turvaaminen Ainoa käsittely

Välikysymys VK 4/2014 vp Ismo Soukola /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille todella, että olette täällä paikan päällä kuuntelemassa vielä meitä viimeisiäkin puheenvuoron käyttäjiä.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista, ja turvallinen olotila on laadukkaan arjen edellytys. Poliisin tehtävä on turvata kansalaisten arkea. Poliisin toiminta on riippuvainen resursseista: kun ne vähenevät, heikkenee samalla palvelun laatu ja kattavuus. Liikennevalvonta on selkeä esimerkki poliisin läsnäolon merkityksestä. Kun poliisia ei näy mailla eikä halmeilla, on kiinni jäämisen riski liikennesääntöjen rikkojalla olematon. Seurauksena on, että tiemme ovat turvattomampia.

Poliisien määrä suhteessa väkilukuun on Suomessa pieni. Ottaen huomioon harvaan asutun maamme pitkät välimatkat ei kattava valvonta onnistu, jos poliiseja on liian vähän. Rikospaikoille ei ehditä riittävän nopeasti, jos partiot ovat liian kaukana. Tämä on tuttua jopa Varsinais-Suomessakin.

Kotihälytysten osalta tilanne on vakava. Esimerkiksi perheväkivallan kohdalla kärsijöinä ovat usein myös lapset. Jos poliisin saapuminen paikan päälle viivästyy liikaa, voivat seuraukset olla kohtalokkaita. Myös poliisilaitosten lopettaminen monilla paikkakunnilla on lisännyt yleistä turvattomuudentunnetta. Lintukodon rauha järkkyy.

Poliisien määrärahoja on mietittävä uudemman kerran, jos aiotaan saavuttaa tavoite olla Euroopan turvallisin valtio. Pitää ottaa huomioon muun muassa se, että suojelupoliisin tehtäväkenttä laajenee jatkuvasti ja on entistä vaativampaa. Määrärahojen puutteen vuoksi poliisi ei voi palkata lisää työvoimaa, vaikka tällä hetkellä valtion rahoilla koulutettuja poliiseja löytyisi työttömyyskortistosta. Samanaikaisesti työllistetyt poliisit meinaavat hukkua työtaakkaan. Tämän seurauksena tutkinnat viivästyvät, ja usein joudutaan tekemään syyttämättäjättämispäätöksiä, kun ei ole aikaa ja resursseja tutkia tapauksia.

Perussuomalaisten välikysymys koskien poliisin toimintaa on paikallaan. Hallituksen tulisi tosissaan miettiä esitystensä vaikutusta maamme turvallisuuteen ja poliisien arkeen.

Kansalaisemme ovat huolissaan myös poliisien työturvallisuudesta. Jos syntyy jossain esimerkiksi suurempaa hässäkkää, saammeko sinne tarpeeksi virkavaltaa paikalle? Silloin vaarantuu sekä kansalaisten että niitten harvojen poliisien, jotka paikalle ehtivät, turvallisuus.

Lopuksi vielä sanoisin, että jos alkoholia oppisimme käyttämään oikein – sanotaan näin – niin moni murhe jäisi pois. Poliisien resurssit myös menevät siinä asiassa tavallaan… Eivät ne mene hukkaan, mutta resursseista kuluu paljon just alkoholiongelmien takia. Juoppoja löytyy, ja totta kai heidätkin pitää korjata talteen, ettei heille käy huonosti.

Kaiken edellä olevan perusteella kannatan perussuomalaisten epäluottamuslausetta hallitukselle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Sitten edustaja Kiveläkin ehti paikalle.

 

 

PTK 78/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 10. SYYSKUUTA 2014 kello 14.08

3) Poliisipalvelujen turvaaminen Ainoa käsittely

Välikysymys VK 4/2014 vp Ismo Soukola /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Meillä on ryhmässämme neljä poliisia. Heillä on varmaan aika suuri tuntemus ja tieto, mitä kentällä tapahtuu. Tämä perussuomalaisten välikysymys on tehty kansalaisten palautteen ja huolen pohjalta.

Mutta itse kysymykseen ministerille: Juuri valmistuneita nuoria poliiseja on työttöminä tai määräaikaisessa työssä. Hälytystilanteissa poliisien resurssien vähäisyys lisääntyviin tehtäviin nähden on aiheuttanut tilanteita, joissa virkavallan saapuminen on viivästynyt. Vakavia ongelmia on syntynyt tästä syystä. Virassa olevat poliisit toimivat äärirajoilla. Eikö hallituksen mielestä olisi niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta edullisempaa työllistää nämä työttömät poliisit? Rikosten vähetessä ja järjestyksen parantuessa voittaa niin ihminen kuin yhteiskuntakin henkisesti ja taloudellisesti.

 

 

PTK 75/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2014 kello 16.05

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 12/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksessa meillä on Suomessa vielä paljon kehitettävää, ja opinto-ohjausta pitäisi lisätä ja siihen panostaa. Tämä liikkumattomuus on Suomessa todella suuri haaste tulevaisuudessa, ja se, että tässä meillä on vastalause, perussuomalaiset ovat esittäneet, johtuu siitä, että ammatillisen koulutuksen ja lukion välinen ero liikunnan tuntimäärässä on aivan liian suuri. Liikuntaa ja terveystietoa pitäisi olla vähintään yhtä paljon, ja molemmissa, sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa, pitäisi vielä lisätä liikunnan ja terveystiedon määrää.

Suomalaiset ovat tällä hetkellä, sanotaan, melko huonossa kunnossa, koska tämä liikkumattomuus alkaa jo hyvin pienenä. Alle kouluikäisenä lapset liikkuvat jo liian vähän. Tähän täytyy panostaa. Sanotaan, että runsaan kolmen vuoden aikana, mitä olen täällä eduskunnassa tähän mennessä ollut, salissa ei ole juurikaan liikunnasta puhuttu, kovinkaan usein ja kovinkaan riittävästi. Nyt siihen pitää panostaa poikkihallinnollisesti. Joka ministeriön pitää tulla mukaan lisäämään ihmisten liikkumista, ja se lähtee sieltä ihan vauvasta.

 

 

PTK 75/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2014 kello 16.05

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 12/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olemme todella puhuneet täällä salissa oikein kunnolla silloin helmikuussa, mutta se on kolmeen ja puoleen vuoteen aika vähän.

Sitten sanoisin, että tämmöinen 16-18-vuotias nuori on todella siinä tilanteessa, että päätetään, että harrastetaanko jotakin, ja silloin jos se on koulutiloissa ja koulu järjestänyt tämän mahdollisuuden, niin se ei maksa mitään. Voi kokeilla eri lajeja. Ja se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Sen takia koulussa pitää sitä liikuntaa olla paljon. Silloin on tasapuolisesti mahdollisuus ihmisen valita ja kokeilla niitä lajeja, joita sitten harrastaa myöhemmin aikuisiässä.

Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Peltokorpi. Oliko nyt vielä muita, jotka halusivat vastauspuheenvuoron? Otetaan kaikki kerralla.

 

 

PTK 75/2014 vp

  1. TORSTAINA 4. SYYSKUUTA 2014 kello 16.05

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 12/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Liikunnan moninaiset terveyshyödyt ovat kiistaton tosiasia. Liikunta edesauttaa sosiaalista elämää ja henkistä hyvinvointia. Lisäksi liikunta vaikuttaa myönteisesti myös tiedolliseen toimintaan, josta on hyötyä muun muassa oppimisessa.

Esityksessä ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamiseksi liikunta, terveystieto ja työkyvyn ylläpito on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka laajuus olisi kaksi opintopistettä. Tämä ei ole läheskään riittävä määrä. Liikuntaan, terveystietoon ja työkyvyn ylläpitoon liittyvän tiedon on tärkeää saavuttaa nuoret opiskelijat, koska riittävä tietämys on tärkeää, jotta yksilö ymmärtää ja osaa pitää huolta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Konkreettista tekemistä ei muu terveysopetus kuitenkaan korvaa.

Liikuntaa tulee mielestäni olla riittävästi kaikissa kouluissa. Toisen asteen oppilaitoksissa liikunnan opetusta tulee olla saman verran. Lukio-opetuksessa liikunnalla on nykyisin enemmän jalansijaa kuin ammatillisessa koulutuksessa. Tosin ei lukiossakaan hikoilla tätä nykyä riittävästi liikunnan parissa. Uudistuksen toteutuessa ammattioppilaitoksissa liikuntaa olisi 16 tuntia ja terveystietoa 16 tuntia. Vastaavat määrät lukiossa ovat 114 ja 38 tuntia.

Suomessa on tiedostettu sosioekonomisen aseman vaikutukset terveyteen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Näin ollen koko ikäluokalle tulisi pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman tasapuolisesti terveystiedon ja liikunnan opetusta koulutukseen liittyviin valintoihin katsomatta. Liikunnan ja terveystiedon opetus on konkreettinen ja kustannustehokas tapa vastata terveydenhuoltoon ja työkykyyn liittyviin tulevaisuuden haasteisiin.

Opinto-ohjausta koskevien säädösten täsmentäminen on hyvä asia. Henkilökohtaiseen opintosuunnitteluun panostaminen voidaan nähdä investointina tulevaisuuteen. Monilla nuorilla saattaa olla elämän ja ammattiuran suunta hakusessa, ja opinto-ohjauksen on viitoitettava tietä oikeaan suuntaan tällaisissa tilanteissa.

Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on kouluttaa laadukkaita työntekijöitä eri toimialojen tarpeisiin. Konkreettinen tekeminen on tässä oppimisen avain. Näin ollen työssäoppimiseen on satsattava. Vähimmäismäärän säätäminen on tässä suhteessa välttämätöntä ja maksimimäärän rajoittamatta jättäminen on hyvä linjaus.

Olemme sivistysvaliokunnan perussuomalaisen ryhmän kanssa tehneet vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen liikunnan ja terveystiedon lisäämiseksi ammatilliseen koulutukseen.

Meillä tänään oli liikuntapäivä täällä eduskunnassa. Puhemies Heinäluoma oli sen avaamassa. Sen jälkeen aloitettiin köydenvedolla hallitus vastaan oppositio.

Toinen  varapuhemies   Anssi     Joutsenlahti: Kumpi voitti?

Puhuja: Hallituksen edustajia olisi pitänyt olla vähän enemmän, nimittäin tehtiin hyvin pienissä ryhmissä tämä köydenveto. Kuitenkin oppositio voitti tälläkin kertaa. Mutta on tosi ilahduttavaa todeta, että tänään hyvin monet edustajat ovat suorittaneet jonkin liikuntatehtävän, mahdollisuuksia kokeilla eri lajeja oli hyvin paljon. Puhemies Joutsenlahden mukana sain juosta tuonne Stadionille, ja vauhti oli kyllä kovaa, että täytyy sanoa, että puhemiehen kunto on huippuluokkaa.

Vielä muutama sana lukion liikuntapuolen koulutuksesta – niistä tunneista, joita lukiossa käytetään liikuntaan – se on useimmiten kurssimuotoista, ja niinhän se on, että liikuntaa ei voida varastoida, niin että liikutaan ensin muutama kuukausi täysillä ja sitten on vaikka vuosi vapaata. Se ei johda hyvään tulokseen.

Kun liikunnasta ja terveystiedosta puhutaan, niin pienenähän se on vitsa väännettävä. Hyvin paljon vaikuttaa se, mitä äiti ja isä, siellä kotona, panostavat liikuntaan ja miten näyttävät esimerkkiä. Sieltä se lähtee, ja se kantaa läpi elämän.

Toivoisin myös, että edustajat ja koko tämä eduskunnan henkilökunta käyttäisivät hyvin paljon uusia liikuntatiloja, jotka avautuvat ensi viikolla.

Koko Suomi liikkumaan, siihen meidän täytyy panostaa, koska se johtaa vain hyviin lopputuloksiin. – Kiitos.

 

 

PTK 73/2014 vp

  1. TIISTAINA 2. SYYSKUUTA 2014 kello 14.04

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 104/2014 vp

Ritva Elomaa /ps:  Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusoi-keuslain muuttamisesta on monilta osin askel parempaan suuntaan. Nykyjärjestelmä kaipaa lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä, ja on hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriössä kehitystarve on havaittu ja asian eteen on pantu hihat heilumaan. Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat ovat usein merkittäviä edunsaajan näkökulmasta, joten koko järjestelmän uudelleenarviointi ja tehostaminen ovat tarpeen.

Koko järjestelmän uskottavuuteen vaikuttavat päätösten perustelut ja systeemin läpinäkyvyys. Myös sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevat tiukennukset ovat hyvä asia. On ensiarvoisen tärkeää, että etuuden hakijalla on oikeus saada oikea ja hyvin perusteltu ratkaisu. Tässä on kyse yksilön oikeusturvasta mutta samalla myös sosiaalivakuutusjärjestelmän uskottavuudesta.

Hallituksen esityksessä päätösten perusteluilta edellytetään enemmän kuin ennen, mutta riittävätkö tehdyt parannukset? Hylkäävien etuuspäätöksien perustelujen merkitys on erityisen keskeinen silloin, kun asiaan liittyy lääketieteellisiä kysymyksiä. Perusteluihin liittyvät lääketieteelliset seikat tulee kirjata selkeästi ja esittää näiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Toivon, että esitys on riittävä takaamaan asianmukaiset perustelut myös käytännössä. Tältä osin esityksen vaikutuksia on seurattava huolella sen tultua voimaan, sillä niitä tapauksia, joissa potilasta vuosia hoitaneen lääkärin lausunnot mitätöidään ja vakuutuslääkäreiden arvio potilasta näkemättä jää voimaan, on lukuisia. Ei ihme, että epäilys herää, toteutuuko oikeudenmukaisuus.

Käsittelyaikojen pituus ja mahdolliset valitusprosessit uuvuttavat hakijan. Pitää olla todella sinnikäs voidakseen viedä asian finaaliin.

Kansalaispalautetta on tullut hyvin paljon vakuutuslääkäreiden toiminnasta ja vakuutuspäätöksistä varmaan erittäin monelle edustajalle. Myös edustaja Hongisto ja minä olemme tehneet aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Mutta on todettava, että hyvä, että tämä lakiesitys on nyt esillä ja askel hieman parempaan. – Kiitos.

 

 

 

PTK 71/2014 vp

71. TIISTAINA 24. KESÄKUUTA 2014 kello 14.00

3) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle 24.6.2014 nimitetyn pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelmasta Ainoa käsittely

Valtioneuvoston tiedonanto VNT 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Suomessa on vähän yli 300 000 yritystä, joista alle kymmenen hengen mikroyrityksiä on noin 250 000 elikkä 93,4 prosenttia. Vuosina 2001-2012 yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet lähes pelkästään näihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Tammikuusta maaliskuuhun haettiin konkurssiin yli 900 yritystä Suomessa. Jos tämä trendi jatkuu, pääsemme uuteen ennätykseen konkurssien määrässä. Tämä koskee niin maanviljelijää, suutaria, kampaajaa kuin rakentajaakin. Ruotsissa konkurssien määrä on vähenemään päin. Kasvuhakuisille yrityksille pitäisi antaa parempi mahdollisuus työllistää. Hallituksen toimet juuri pienten yritysten mahdollisuuteen jatkaa toimintaa ovat olleet jo kauan vain suunnittelutasolla ja neuvottelupöydissä. Hallituksen näin hidas toiminta johtaa taatusti konkurssiennätykseen.

Hallitus leikkaa eläkeindeksiä, työttömyysturvaa ja työllisyysmäärärahoja. Perusväylänpitoa lyödään laimin olan takaa. Rahat menevät pääosin kolmeen suureen hankkeeseen Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. Ajan aina kotiin mennessä Kasitietä ja ilokseni olen huomannut, että siellä Masku-Nousiaisten suunnalla ovat jo tietyöt alkaneet. Toivottavaa on, että Kasitien korjaus todella saadaan päätökseen joskus, ja rahat siihen löytyvät varmasti.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat mittavia. 15 miljoonan varaus oppivelvollisuuden pidentämiseksi vuodella on utopiaa. Hintalappu on paljon suurempi. Ja sanomattakin on selvää, että varhainen tuki lapselle on se tehokkain tapa puuttua mahdollisiin ongelmiin teini-iässä.

Arvoisa puhemies! Jotakin hyvääkin on löydettävissä hallitusohjelmasta. Lapsilisäleikkausta korjataan osittain, mutta lapsiperheiden tukea leikataan silti 70 miljoonaa euroa, kun lapsilisien indeksijäädytys otetaan huomioon. Jo perussuomalaisten varjobudjetissa esiintynyt windfall-veron poisto on huomioitu, siitä plussaa. Windfall-vero peruutetaan. Julkisten palvelujen sähköistäminen etenee, siitä myös plussaa. Joitakin uudistuksia asuinrakentamisen vauhdittamiseksi tehdään, ja siitäkin tulee pieni plussa.

Mutta Suomi tarvitsee kipeästi oikeita tekoja ja päätöksiä, joilla saadaan kasvua ja todellisia työpaikkoja, ei tempputyöllistämistä ja ihmisten nöyryyttämistä. Pienituloisten ostovoiman lopullinen kampittaminen on suuri virhe. Hallitusohjelman sisältö ei riitä alkuunkaan Suomen nostamiseksi ahdingosta uuteen nousuun.

Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Soinin esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.

 

 

PTK 70/2014 vp

70. MAANANTAINA 23. KESÄKUUTA 2014 kello 16.15

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 38/2014 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 20/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kunnan peruspalveluista ja valtionosuuksista päätettäessä sairastavuuden ja nuorempien ikäluokkien painotus ikärakenteessa ei kannusta ennalta ehkäisevien toimien tehostamiseen. Rahoituskriteerien tulisi kannustaa ennalta ehkäisevään toimintaan, ja näin ei ole. Sairastavuuden painottaminen rahoituskriteerinä lisää kuntien välistä eriarvoisuutta, ja tämä kohdistuu eritoten tällä kertaa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja moniin muihinkin paikkakuntiin.

Perussuomalaisten ryhmä sivistysvaliokunnassa on tehnyt eriävän mielipiteen. Edellisen lisäksi vielä olemme erittäin huolissamme niistä homeongelmista, joita on paljon oppilaitoksissa. Olemme huolissamme opettajien ja oppilaiden hyvinvoinnista.

 

PTK 66/2014 vp

66. TORSTAINA 12. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

4) Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Lähetekeskustelu

Muu asia M 5/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Rattijuopon aiheuttama onnettomuus on suuri tragedia uhrille ja myös itse rattijuopolle. Rattijuopumus on erittäin vakava teko, josta tulisi rangaista nykyistä kovemmin. Päihtyneenä auton rattiin päätynyt henkilö aiheuttaa merkittävää vaaraa itselleen ja ennen kaikkea sivullisille.

Kovemmat rangaistukset eivät poista kyseistä ongelmaa, mutta on todella tärkeä asia, jos yksikin rattijuopon aiheuttama onnettomuus jää tapahtumatta sen takia, että kovempi rangaistus saa auton rattiin päihtyneenä aikovan harkitsemaan ja muuttamaan mielensä. Rangaistukset osoittavat myös sen, kuinka vakavasti meidän yhteiskunnassamme suhtaudutaan rattijuopumuksiin. Rattijuoppous on itsekäs ja edesvastuuton teko, joka kertoo paljon rattijuopon asenteesta toisia ihmisiä ja lakia kohtaan. Nykyiset rangaistukset ovat liian lieviä. Mielestäni rattijuoppouden vakavuudesta ei rikoksena ole kahta sanaa. Koventamalla rangaistuksia välittyisi lainsäätäjiltä selkeä viesti erittäin kielteisestä suhtautumisesta tähän asiaan.

Kansalaisaloite osoittaa, että rattijuopoista on saatu tarpeeksi ja kansa puoltaa rangaistusten tiukentamista. Mahdollisten seurausten vakavuudesta johtuen rangaistusten koventaminen on helppo perustella. Mikä puoltaa sitä, ettei rangaistuksia korotettaisi? Monien mielestä kansalaisaloitteen sisältämät ehdotukset ovat turhan tiukkoja. Rattijuopumus on kuitenkin henkilökohtainen valinta, ja sen mahdolliset seuraamukset ovat yleisesti hyvin tiedossa. Vastuuta ei voi myöskään laittaa humalatilan piikkiin, onhan kännissä suoritettu tappokin tappo.

Varhainen puuttuminen ja hoitoonohjaaminen välittömästi heti kiinnijäämisen jälkeen on todella tärkeää.

Ensimmäinen kohta kansalaisaloitteessa on ajoneuvon menetys valtiolle riippumatta siitä, kenen ajoneuvo on. Se on ainoa kohta, jossa epäröin: entä jos ajoneuvo on otettu luvatta?

 

PTK 65/2014 vp

65. KESKIVIIKKONA 11. KESÄKUUTA 2014 kello 14.03

3) Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018 Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hyvinvointia ja tasa-arvoa tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Hallitus ei ota huomioon kuntien jo entuudestaan tiukkaa tilannetta tehdessään leikkauspäätöksiä.

Kouluverkoston kattavuus on melko harvaan asutussa maassamme tärkeä, jotta opiskelumahdollisuudet eivät aivan mahdottomasti poikkeaisi asuinpaikan perusteella. Lukioverkon karsiminen on huolestuttava asia koulutuksellisen tasa-arvon ja suomalaisen sivistyksen näkökulmasta.

Koulurakennusten kunto on tällä hetkellä hälyttävä asia. Koulujen henkilökunta ja oppilaat altistuvat säännöllisesti vakaville terveyshaitoille. Tätä ei tulisi katsella sivusta, vaan koulujen kunnostuksiin tulisi panostaa nykyistä enemmän. Valtion tulisi jatkossakin osallistua oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin, sillä monien todella tärkeiden korjaushankkeiden toteutus saattaa viivästyä ja jäädä odottelemaan niitä lihavampia päiviä, joita ei nykyhallituksen politiikalla ole ihan heti odotettavissa.

Perusopetuksen laadun näkökulmasta koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilas-suhdetta valtion rahoituksen perusteissa on hirvittävä virhe. Tästä tulevat maksamaan kovan hinnan eritoten erityisopetusta tarvitsevat oppilaat. Myös paisuneiden ryhmäkokojen kuriin saamiseksi tehdyt toimet vesittyvät ainakin osittain tämän seurauksena. Mikä on opetuksessa tärkeämpää kuin laatu? Perusopetuksen laadun parantamisesta napsaistaan tuosta noin vaan 57 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saisi tehtyä paljon hyvää opetuksen laadun suhteen, vaan eipä tämä hallitusta kiinnosta. Tulevaisuudestahan on aina niin helppo leikata.

Opiskelijoiden asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikeina talouden aikoina. Iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella, joten ainakin heidän terveydestään tulisi huolehtia. YTHS-mallin laajentaminen ammattikorkeakouluihin olisi yksi keino edistää opiskelijoiden terveyttä. Myös tasa-arvon nimissä amk-opiskelijoiden terveydenhuollolle olisi tehtävä jotain.

Sivistystyön merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä on jätetty vähälle huomiolle. Kansanopistojen kurittamisen sijaan tulisi pohtia niiden tarjoamia mahdollisuuksia osana syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuutta. Oppivelvollisuuden nosto ei kaikkia ongelmia ratkaise, ja se koituu todennäköisesti kalliimmaksi kuin on arvioitu. 15 miljoonaa euroa ei riitä alkuunkaan. Käytännössä järkevää olisi kohdistaa oppivelvollisuusiän korottaminen koskemaan vain niitä nuoria, jotka eivät saa peruskoulua suoritettua ja näin ollen eivät voi pyrkiä jatko-opintojen piiriin.

Liikunnan merkitys osana terveyden- ja hyvinvoinnin kokonaisuutta on keskeinen. Liikuntaan panostaminen tässä hetkessä ennaltaehkäisee kustannustehokkaasti tulevaisuuden ongelmia. Liikuntapalvelujen tarjonnassa on tuntuvia kuntakohtaisia eroja. Valtion tulisi pyrkiä tasapainottamaan näitä tukemalla kuntia, joilla ei ole varaa tuottaa kuntalaisille kunnon liikuntapalveluja. Liikuntapalvelujen tulisi olla lähempänä peruspalvelua ja niiden tuottamista kunnissa tulisi tukea sekä koordinoida nykyistä vahvemmin. Liikkumattomuuden aiheuttamiin ongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, tulee puuttua laajasti eri ministeriöiden taholta. Liikkumisen lisääminen ei onnistu puheilla ja ongelman toteamisella. Tarvitaan toimenpiteitä ja tekoja. Riittävään liikkumiseen pitää vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa.

Hallitus on myös epäonnistunut työllisyyden edistämisessä. Vaikka se näennäisesti panostaa työllisyyttä edistäviin toimiin, niin samalla se päätöksillään torpedoi esimerkiksi suomalaisten pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia. Pienet yritykset verotetaan hengiltä jo ennen kuin ne pääsevät alkuun. Uusi valtiovarainministeri penää uusien työpaikkojen syntymistä. Se edellyttää hallituksen täyskäännöstä pieniin yrityksiin kohdistuvassa politiikassaan.

Arvoisa puhemies! Tieverkostomme rapautuu. Etenkin syrjäseuduilla tämä ongelma korostuu. Kun julkista liikennettä ei ole, on turvauduttava omaan autoon. Näin ollen auton käyttöön liittyvistä kustannuksista ja kuoppaisista teistä kärsivät enemmän pitkien välimatkojen päässä suuriin kaupunkeihin vetäytyvistä palveluista asuvat kansalaiset. Vaikka haasteet ovat suuret, on kaikkien kansalaisten etu, että koko maamme pysyy asuttuna.

Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies, meillä on mahdollisuuksia: Meillä on puhdasta, turvallista ruokaa, vettä, maisemaa, koulutusvienti, hyvä ammattiosaaminen, kulttuurivienti, korkeatasoinen cleantech, tuotekehitys. Meillä on näitä kaikkia. Hallitus, nyt herätys! – Kiitos.

 

PTK 62/2014 vp

62. TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 62/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 5/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valtionavustuksen myöntäminen tutkinnon rahoittamiseen 30-50-vuotiaille henkilöille on hyvä asia. Ihmettelen kuitenkin ikärajan vetämistä 50 vuoden kohdalle. 51-vuotiaalla henkilöllä on vielä pitkä matka eläkepäiviin, ja monien kohdalla kouluttautuminen voisi edesauttaa työllistymistä tai avata uusia uramahdollisuuksia. Mielestäni tätä yläikärajaa tulisi nostaa. Yli 50-vuotiaanakin on elämää, ja sanon sen kokemuksesta.

 

 

62. TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

4) Laki lastensuojelulain 79 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 19/2014 vp Anna Kontula /vas: 

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Aikuisen velvollisuus on pitää huolta siitä, että lapsen oikeus turvalliseen hoivaan toteutuu, oli sitten kysymys kodista, sijaiskodista tai laitoksesta. Mikä yhteiskunnassamme on vikana, kun ongelmat perheissä ovat niin vakavat, että lapset on otettava huostaan? Ja huostaanotot lisääntyvät koko ajan. Eriarvoisuus on yksi vastaus tähän.

Kiitos edustaja Kontulalle lakialoitteesta, joka tuo laajasti lastensuojeluongelmat esille. Kaikki voimavarat näiden ongelmien ratkaisemiseksi juuri lapsen todelliseksi eduksi on valjastettava.

 

PTK 62/2014 vp

62. TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 2014 kello 16.00

5) Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 134 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 20/2014 vp Ritva Elomaa /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen tehnyt vuoden sisällä jo toisen lakialoitteen koskien verkkopankkitunnusten puuttumista maksuhäiriöisiltä. Tein tämän lakialoitteen toisen kerran, koska se ensimmäinen ei ole, ainakaan toistaiseksi, johtanut vielä minnekään. Huomasin, että myös edustaja Tiilikainen on puuttunut nyt samaan asiaan, mikä on todella hyvä, koska tämä on tärkeä asia kansalaisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Verkkopankkitunnukset ovat vuonna 2014 mielestäni niin tiivis osa arkipäivää, että ne tulisi ehdottomasti lukea peruspankkipalveluksi. Muutenkin maksuhäiriömerkinnän omaavia kansalaisia kohdellaan turhan kovalla kädellä, ja maksuhäiriö saattaa seurata pitkään mukana, vaikka talousasiat olisi saatu käytännössä jo kuntoon. Myös vuokra-asunnon saanti saattaa vaikeutua jo yhden maksuhäiriömerkinnän seurauksena, koska se saattaa olla riittävä peruste kotivakuutuksen myöntämättä jättämiselle.

Olen laatinut useita valtiopäivätoimia maksuhäiriömerkinnän omaavien kansalaisten aseman parantamiseksi, tai oikeastaan voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Näin ollen lainsäädäntöä tulisi pohtia uudemman kerran maksuhäiriömerkinnästä koituvien seuraamuksien kohtuullisuuden näkökulmasta. Maksuhäiriöiden määrä Suomessa lähenee jo hälyttävästi 400 000:tta, joten niihin liittyvät ongelmat koskettavat merkittävää osaa väestöstä.

Verkkopankkipalveluita tarvitaan nykyisin lukuisten eri palvelujen ja verkkokauppojen käyttöön. Erityisesti monet viranomaispalvelut vaativat verkkopankkitunnistautumisen. On väärin, ettei maksuhäiriömerkinnän omaava henkilö voi asioida kätevästi kotikoneella esimerkiksi Kelan verkkopalveluissa. Sähköinen tunnistautuminen liittyy myös kansalaisoikeuksien käyttämiseen, kuten kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen. Tietyt palvelut kuuluvat kaikille. Verkkopankkipalvelun merkitys korostuu erityisesti pankki- ja virastoverkoston harventuessa, kun fyysinen asiointi vähenee. Lisäksi liikuntarajoitteisten kansalaisten asema heikkenee palveluiden valuessa kauemmaksi. Laskujen maksaminen ilman verkkopankkitunnuksia on kallista ja vaivalloista.

Pankkiala ei tällä hetkellä katso verkkopankkipalvelun kuuluvan kaikille tarjottaviin peruspankkipalveluihin. Olisi korkea aika tehdä tähän asiaan muutos vuonna 2014. Pankin näkökulmasta verkkopankkipalvelujen myöntäminen maksuhäiriömerkinnän omaaville henkilöille ei sisällä merkittävää riskiä, koska kyse ei ole luotonannosta.

Lakialoitteeni ajaa oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta. Sen hyväksyminen ei olisi miltään taholta paljoa pois, mutta helpottaisi tuhansien suomalaisten elämää.

Lakialoitteeni kuuluu osaltaan näin: Luottolaitostoiminnasta annettua lakia tulisi muuttaa ”siten, että säännöksessä tarkoitettu talletuspankki ei voisi kieltäytyä antamasta verkkopankkitunnuksia asiakkaille pelkästään sillä perusteella, että tällä on yksi maksuhäiriömerkintä. Lisäksi tilin käyttöön tarkoitetun verkkotunnisteen tai muun välineen myöntämättä jättämisen syy on tapauskohtaisesti yksilöityine perusteluineen kirjallisesti ilmoitettava henkilölle. Tälle on samalla kirjallisesti ilmoitettava, että hänellä on oikeus lähettää päätös tiedoksi Finanssivalvonnalle ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Pankin on samalla annettava hänelle näiden yhteystiedot kirjallisesti.”

Olen erityisesti kiitollinen siitä, että tämän lakialoitteen on useiden perussuomalaisten lisäksi allekirjoittanut edustaja monesta muusta puolueesta. – Kiitos.

 

PTK 61/2014 vp

61. KESKIVIIKKONA 4. KESÄKUUTA 2014 kello 14.01

4) Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 12/2014 vp Kauko Tuupainen /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen pyrkimyksenä on työllisyyden lisääminen. Kun tarkastelee hallituksen toimia pienyrittäjien hyväksi, niitä on vaikea löytää.

Parturi- ja kampaamoaloilla moni on lopettanut toimintansa viimeisen vuoden aikana. Tämä on hälyttävää. Kun olen kuunnellut alan toimijoita, he ovat sanoneet, että toiminta on alvin nousun jälkeen aivan siinä kannattavuuden rajoilla. On tärkeää, että alalle valmistuneena saa harjoittaa ammattiaan ja maksaa veroja kohtuullisesti. Se on yhteiskunnallekin paljon edullisempaa, puhumattakaan työn henkisestä annista. Myös kauneusalan yrittäjiä on tulossa paljon, ja usein he ovat naisia, ja on hyvin tärkeää, että he saisivat mahdollisuuden yrittäjyyteen, mutta ei niin, että heidät nujerretaan liian suurella verotuksella.

Kannatan edustaja Tuupaisen lakiesitystä.

 

PTK 59/2014 vp

59. KESKIVIIKKONA 28. TOUKOKUUTA 2014 kello 14.00

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmisteverotuslain muuttamisesta Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 30/2014 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kun ihmisillä on viinanhimo, niin se viina hommataan mistä vain. Nämä isot määrät, mitä nyt Virostakin tänne kuskataan, ovat kyllä aika suuria. Rajoittamisen pitää kyllä osittain tapahtua niin, että… Jokainen ymmärtää sen, että näitä häätilaisuuksia ja syntymäpäiviä ei varmaan jokaisella joka viikko ole, että täytyy niin suuria määriä tuoda kerralla.

Erityisen huolissamme meidän pitäisi olla ravintoloiden ja pubien olemassaoloista ja työpaikoista siellä, koska jos tämä viinan juominen tosiaan siirtyy kokonaan koteihin eikä käytetä ravintolapalveluja enää ollenkaan, niin eihän meillä kauan enää ravintoloita eikä anniskelupaikkoja olekaan.

Se, mihin pitää pureutua, on ennaltaehkäisy ja juuri tämä kulttuuri – kuinka sitä viinaa ja väkeviä ja mietoja juomia käytetään – ja se kasvatus varsinkin nuorten kohdalla. On hyvä suuntaus, että nuoret ilmeisesti tilastojen mukaan tällä hetkellä eivät ihan niin paljon juo kuin aikaisemmin. Tämä suuntaus on todella hyvä, ja niitä toimenpiteitä, millä rajoitetaan ihmisten juomista vapaaehtoisesti niin, että ihmiset lähtevät siihen, että käytetään sitä alkoholia kohtuullisesti, meidän pitäisi täällä suunnitella ja kehitellä. Mutta nämä valtavat määrät, mitä nyt kuskataan, tuntuvat kyllä suurilta, varsinkin kun monet tekevät sitä myös elääkseen ja myyvät sitä, eivät käytä sitä omaan käyttöön.

 

 

56. TORSTAINA 22. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.00

7) Laki perusopetuslain 3 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 16/2014 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Myllykoski otti esille tärkeän asian.

Lähisukulaiseni on ollut 40 vuotta esikoulun opettajana täällä Helsingin seutuvilla, ja hänellä on ainakin 13 eri kansallisuutta luokassa, ja siellä on järjestetty kyllä nämä kaikki joulujuhlat edelleenkin ja muutkin juhlat. Monet lapset ovat itkeneet, jos vanhemmat ovat kieltäneet tulon näihin juhliin esiintymään, mutta useimmiten se on käynyt niin, että sitä sisältöä voi vähän tarkastaa, että ne lapset, nämä muun uskontokunnan edustajat, pääsevät kuitenkin tilaisuuteen mukaan – ja monet heidän vanhemmistaankin ovat kuitenkin päästäneet. Mutta tämä on semmoinen tärkeä asia, mikä täytyy huomioida, ettei vain niin, että he poistuvat tilaisuudesta tai eivät tule siihen ollenkaan.

Mutta kuitenkaan se ei poista sitä asiaa, että nämä traditionaaliset juhlapyhät, ne kuuluvat meidän kansakuntamme koululaitoksiin ja päiväkoteihin.

 

 

56. TORSTAINA 22. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.00

7) Laki perusopetuslain 3 §:n muuttamisesta Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 16/2014 vp Vesa-Matti Saarakkala /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Saarakkalan lakialoitteessa käsitellään muun muassa suvivirren oikeutta olla osana peruskoulun kevätjuhlia. Suomella on kansakuntana pitkä kristillinen historia, ja suvivirren esittäminen kuuluu traditioihimme. En oikein ymmärrä tätä vouhottamista kieltää suvivirsi tai kieltää joulujuhlat tai joku muu traditionaalinen juhla kouluissamme. Vähemmistöuskontokuntiin tai uskonnottomiin kuuluvien ei tarvitse käsittääkseni olla läsnä, jos se heitä jotenkin loukkaa.

Kun tähän lakialoitteeseen on kerätty nimiä, Saarakkala on kerännyt, niin olen tosi pahoillani, että en löydä omaa nimeäni täältä listalta, mutta kun katsoin kalenteriani, niin huomasin, että juuri tähän ajankohtaan olen ollut maanpuolustuskursseilla. Ehdottomasti olisin kirjoittanut nimeni tähän lakialoitteeseen, se on erittäin kannatettava.

 

 

56. TORSTAINA 22. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.00

8) Laki kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 18/2014 vp James Hirvisaari /m11 ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Hirvisaarta siitä, että tämä kansanäänestys tuodaan tänne saliin keskusteltavaksi, ja varsinkin huomauttaa sen tärkeydestä, että siitä käydään edes jonkinlaista keskustelua, vaikka porukkaa ei tällä hetkellä salissa kovin monta olekaan. (Juho Eerola: Laatu korvaa määrän!)

Aina ei tunnu siltä, että edustajien mielipiteet ja lupaukset vastaisivat niitä puheita, joita käydään turuilla ja toreilla ainakin ennen vaaleja. Jos otetaan esimerkiksi tämä 1994 lokakuu, jolloin äänestettiin EU-jäsenyydestä, ja tammikuussa 95 tulimme jäseniksi: Mielestäni kansan enemmistön asettumisen EU:hun liittymisen puolelle ratkaisi lopullisesti se harhaanjohtava lupaus, että ruokakassin hinta halpenisi radikaalisti. Muistan, kuinka paljon sitä alleviivattiin tuolla turuilla ja toreilla. Näin ei todellakaan käynyt. Ruoka on kallista Suomessa tällä hetkellä, kallistuu koko ajan, ja maajussit on silti ajettu ahdinkoon, että tämä on kova saldo.

Kansanäänestystä ei suoritettu yhteiseen valuuttaan siirryttäessä, ei ollut kansanäänestystä, mikä oli demokratian kannalta valitettavaa. Jos halutaan äänestysprosenttien nousevan tulevaisuuden vaaleissa, neuvoa-antavan kansanäänestyksen merkitystä ja käyttämistä pitäisi lisätä.

Tämä kansalaisaloitemahdollisuus on erittäin hyvä tällä hetkellä. Siihen vaaditaan vähintään se 50 000 kannattajaa, ja on kova työ saada se 50 000 tai enemmän. Mutta se on erittäin kannatettavaa, että näitä kansalaisaloitteita käsitellään täällä eduskunnassa. Muuten kansalaisilta menee maku olla mukana yhteiskunnallisissa asioissa.

 

 

54. TIISTAINA 20. TOUKOKUUTA 2014 kello 14.00

5) Nuorten syrjäytyminen Ainoa käsittely

Muu asia M 3/2014 vp

Tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma ja siihen puuttuminen haasteellista. Valtiovallan on pyrittävä tarjoamaan toimillaan parasta mahdollista tukea syrjäytyneille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän, koska se on kasvava ongelma. Tämä trendi pitää saada pysäytettyä. Syrjäytymisen ehkäisyyn tulisi kohdentaa enemmän määrärahoja, sillä syrjäytymisestä aiheutuva paha olo ja ongelmat sekä siitä seuraavat julkisen sektorin kustannukset nakertavat Suomen asemaa hyvinvointiyhteiskuntana.

Poikkihallinnollinen yhteistyö on keskiössä, kun pyritään vaikuttamaan syrjäytymisen monitahoiseen ongelmaan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on juuri sen poikkihallinnollisuudesta johtuen vaikeasti hahmotettavissa oleva kokonaisuus, joka on jäänyt monilta osin epäselväksi. Lisäksi eri toimien vaikuttavuutta on olemassa olevan tiedon pohjalta vaikea arvioida. Tehokkaiden toimien tunnistaminen olisi erityisen tärkeää, jotta rahoitusta voitaisiin kanavoida mahdollisimman tehokkaasti nuorten ongelmien ratkaisuun. Näin ollen selvitystyölle on tilausta.

Syrjäytyneiden nuorten tilastoiminen ja saavuttaminen on mutkikasta. Mielestäni paras vaikutuksen paikka syrjäytymisen ehkäisyyn on peruskoulu, koska siellä ikäluokat voidaan tavoittaa parhaiten ja toimet kohdentaa laajoihin joukkoihin. Toki myös päiväkodit ja toisen asteen oppilaitokset ovat tärkeitä.

Peruskouluista leikataan resursseja, ja tämä syö valmiuksia puuttua syrjäytymiseen. Samaan aikaan syrjäytymiseen panostetaan eri projektein, joita rahoitetaan valtion varoin. Tavallaan ongelmaan halutaan puuttua, vaikka toisaalta samalla sitä pahennetaan. Peruskouluihin kohdistuvia leikkauksia tulisi miettiä oppimistulosten ja kasvatuksellisten tavoitteiden lisäksi enemmän syrjäytymisen näkökulmasta. Syrjäytymisen kansantaloudelliset kustannukset ovat ilmeiset, joten tästä johtuen investointi koulujärjestelmämme valmiuteen ottaa koppi syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista olisi järkevää. Tämä ei tapahdu nykyhallituksen leikkauspolitiikalla. Innovaatioiden edistämiseltä ja talouspoliittisilta toimilta putoaa pohja tulevaisuudessa, jos ei työkykyisiä ja hyvinvoivia kansalaisia kasva työmarkkinoiden käyttöön.

Kaiken a ja o on, että ongelmiin tartutaan ajoissa. Kodin ja koulun saumaton yhteistyö on ehdottoman tärkeää. Ja nythän on tulossa uusi varhaiskasvatuslaki. Se pitää todella hyvin laatia ja ottaa myös tämä syrjäytymisasia todella syyniin.

Tänään lähetystöjen vastaanottotilassa oli Taiteen perusopetusliitto esittäytymässä. Tilaisuudessa oli eri taidemuotojen nuoria edustajia. He olivat täynnä virtaa, ja he puhuivat todella tärkeitä asioita omasta taidemuodostaan ja myös siitä, miksi heillä on tulevaisuuden ammattina taide ja taiteen eri muodot. Se yksi tärkeä asia oli yhteisöllisyys. Monet näistä nuorista sanoivat, että yhteisöllisyys on hyvin tärkeä ja ratkaiseva asia, miksi he ovat taiteen parissa.

Myös meidän päättäjien pitää muistaa ja ottaa huomioon kulttuurin ja liikkumisen, urheilun merkitys, kun puhumme ennaltaehkäisystä syrjäytymisen kohdalla. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi on kaikille tärkeää. Jokainen lapsi ja nuori, jokainen ihminen, haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja tuntea, että hänestä välitetään ja että hän saa kokea aina joskus myös onnistumisen tunteita. Aina ei ole kysymys todellakaan rahasta. – Kiitos.

 

 

52. TORSTAINA 15. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.02

2) Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp) Lähetekeskustelu

Muu asia M 2/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ruotsin kielen asema suomenkielisissä kouluissa on puhuttanut paljon jo pidemmän aikaa. On hienoa, että asiasta tehtiin kansalaisaloite, joka lopulta päätyi tänne saliinkin asti.

Kieltenopiskelu kouluissa on erittäin tärkeää, ja vankka sekä monipuolinen kielitaito on rikkaus sekä eduksi työnhaussa. Se, minkä kielen osaaminen on eniten hyödyksi, vaihtelee asuinpaikan, ympäröivän yhteisön sekä mielenkiinnon kohteiden perusteella. Tämä pätee maailmanlaajuisesti. Ihmisen on hyödyllisintä osata niitä kieliä, jotka näyttelevät keskeisintä roolia jokapäiväisessä kommunikaatiossa. Närpiössä ruotsin kielen osaaminen on keskeisempää kuin Sodankylässä. Näin se vain menee.

Tarkoituksenmukaisuuden ja vapaaehtoisuuden tulisi olla keskiössä suunniteltaessa kieltenopiskelun kokonaisuutta. On luonnollista, että koulunkäyntiin sisältyy tietty määrä kieltenopiskelua. Sen, mitä kieliä opiskellaan, tulisi olla mahdollisimman vapaasti valittavissa. Motivaatio ja tarkoitus ohjaavat ihmisten valintoja. Näiden merkitys korostuu erityisesti oppimisen yhteydessä. Kun jonkin aineen opiskelulla on selkeä tarkoitus ja opiskelija on motivoitunut, syntyy tuloksia.

Pakkoruotsi-käsitteen muodostuminen kertoo jo itsessään jotain yleisestä suhtautumisesta ruotsin kielen opiskeluun. Käsitteen käytön yleisyys ja vakiintuminen osoittavat sen, että kyseessä on laajan ihmisjoukon negatiivinen suhtautuminen siihen, että ruotsin opetus on pakollista suomalaisissa kouluissa.

Niin oppimistulosten kuin tarkoituksenmukaisuuden perusteella ruotsin kielen asemaa osana kielten opetuksen kokonaisuutta tulisi uudistaa. Myös pelkän pakollisen kouluruotsin suorittaneiden keskimääräinen ruotsin kielen osaaminen puoltaa vahvasti ruotsin kielen pakko-opiskelusta luopumista.

Ei tässä ole kyse ruotsin kielen opetuksen lopettamisesta. Ne, jotka ovat motivoituneet opiskelemaan ruotsia eri syistä, voisivat jatkossakin saada laadukasta opetusta.

Kokoomuksen johtama hallitus ja RKP sen mukana ajattelevat monien asioiden suhteen markkinalähtöisesti. Kysynnän ja tarjonnan olisi kohdattava myös ruotsin kielen opetuksen suhteen, eikä lainsäädännöllä tulisi tässä tapauksessa ohjata kysyntää pakon avulla.

Arvoisa puhemies! Sitten konkreettinen ongelma liittyen ruotsin kielen opiskeluun: Ruotsin kieli on monille oppilaille kompastuskivi erityisesti vahvasti suomenkielisillä paikkakunnilla. Ruotsin kielestä saatu heikko arvosana saattaa vaikeuttaa jatko-opintojen pariin hakeutumista. Tarvitseeko esimerkiksi keskisuomalainen sähköasentaja välttämättä ruotsin kieltä? Akateemiset opinnot saattavat jäädä monille haaveeksi ruotsin kielen opiskelujen tökkimisen vuoksi. Monelta jää vuosittain ruotsin kielen kurssien takia lukion päättötodistus saamatta tai ylioppilaskirjoituksissa hylätyn ruotsin arvosanan takia lakki saamatta.

Uskon vakaasti siihen, että ruotsin kielen suosio oppiaineena kasvaisi, jos sen saisi valita vapaasti. – Kiitos.

 

 

51. KESKIVIIKKONA 14. TOUKOKUUTA 2014 kello 14.09

1) Työttömyystilanne Suomessa Ainoa käsittely

Välikysymys VK 3/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet eivät ole purreet työttömyyteen toivotulla tavalla, ja hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen on matkaa. Elinkeinopolitiikka tökkii, viennin edistäminen ei ole onnistunut, yritysten toimintaedellytykset eivät ole toivotulla tasolla etenkään pk-yritysten osalta, eivätkä kuluneen hallituskauden aikana työllistämisen edistämiseksi tehdyt toimenpiteet ole purreet. Kun talous sakkaa, työpaikat ovat tiukassa. Mitä valtio voi tehdä tällaisessa tilanteessa?

Ensinnäkin yritysten toimintaympäristöä tulisi kehittää, jotta päästäisiin nopeammin taas talouskasvun syrjään kiinni. Pelkkää vientiä ei voi jäädä voivottelemaan, vaikka se onkin ensiarvoisen tärkeä asia. Tulee panostaa kotimaan markkinoiden kehittämiseen ja vahvistaa kotimaisten tuotteiden ja raaka-aineiden menekkiä. Tämä luo työpaikkoja Suomeen. Huonosti suunnitellulla verotuksella, joka päästää ilmat pois kasvuyrityksiltämme tai romauttaa perinteisten yritysten kannattavuutta, ei pitkälle pötkitä. Lyhytnäköiset veroeurot voivat tulla kalliiksi mutkan kautta. Verotuksen lisäksi muut tukitoimenpiteet ovat tärkeitä erityisesti pk-yrityksille, jotka ovat loppupeleissä merkittäviä työllistäjiä maassamme. Yrittäjähenkisyyttä ja asenteita yrittäjyyttä kohtaan on ruokittava aktiivisesti. Yrittäjyys voi olla ratkaisu monille työttömille työnhakijoille.

Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tehokas työvoiman välitys on tärkeää. Työvoimatoimistojen toimintaa on pyrittävä tehostamaan ja kehitettävä jatkuvasti. Lisäksi resurssipula vaikeuttaa kokonaisuudessaan työttömyyden hoitoa. Ihmisestä on pidettävä huolta. Etenkin työttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien kohdalla toimivien tukipalvelujen olemassaolo on todella tärkeää. Työttömiä on osattava ohjata järkevällä tavalla koulutuksiin yksilön tarpeet huomioiden ja pyrittävä edesauttamaan sopivan työn löytymistä. Työttömien juoksuttaminen sellaisissa koulutuksissa, joista ei ole konkreettista hyötyä tai joihin mennään vain, koska on pakko, ei ole järkevää. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen tulisi puuttua toden teolla.

Edustaja Lindström esitti perussuomalaisten ryhmäpuheessa pitkän listan parannusehdotuksia, joilla saataisiin työpaikkoja. Joitakin mainitakseni: Muun muassa energiapolitiikka, kotimaiseen energiaan pitäisi voimakkaasti panostaa. Oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää. Pienten yritysten alvin alarajan nosto vähintään 20 000:een, mielellään 30 000:een, olisi ehdottoman tärkeää. Ihmettelen, kun hallituspuolueet eivät ole mitenkään tätä ehdotusta edes kommentoineet. Ja sitten maksuhäiriöt ja luottotietojen menetys koskettavat yhä enenevää määrää kansaa, ja tämä voi johtaa arkielämässä suuriin vaikeuksiin.

Edustaja Tiilikainen mainitsi näistä pankkitunnuksista, että niiden pitäisi olla perusoikeus kaikille. Olen tehnyt vuosi sitten lakialoitteen tästä asiasta ja pari kirjallista kysymystä. Koska ei ole toimenpiteisiin ryhdytty tämän asian suhteen, niin tänään päivällä jätin toisen lakialoitteen, jossa on erittäin monen perussuomalaisen nimi ja nimiä myös muistakin puolueista.

Sitten lopuksi haluaisin vielä korostaa suomalaisen työn merkitystä. EU:n myötä tarjouskilpailun luonne on muuttunut eritoten rakennusalalla. Kilpailutilanne on ajanut monia suomalaisia rakennusalan toimijoita ahtaalle, koska verrattuna muista EU-maista tuleviin kilpailijoihin kustannukset ovat ihan eri tasolla. Tältä osin toivoisin hallitukselta purevia toimia suomalaisten yrittäjien ja suomalaisten työntekijöiden aseman eteen.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys on paikallaan. – Kiitos.

 

48. KESKIVIIKKONA 7. TOUKOKUUTA 2014 kello 14.00

1) Valtioneuvoston täydentävä selvitys tulevan Euroopan komission ohjelmaan vaikuttamisesta Keskustelu

Valtioneuvoston selvitys E 34/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tulevan komission ohjelman osalta Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan mahdollisimman aktiivisesti. Jos ohjelman jättää liittovaltiokehitystä ja jatkuvasti tukipaketteja puoltavien tahojen haltuun, ei hyvää seuraa.

Perussuomalaisten viesti EU:lle on selkeä ja järkevä: ”ei” liittovaltiokehitykselle, ”kyllä” itsemääräämisoikeudelle. Tukipakettipolitiikalle on pantava stoppi. Talousyhteistyöhön on panostettava, demokratian asemaa EU:ssa vahvistettava. Tässä olisi keskeisiä asioita, joita tulisi edistää EU:n tulevaisuutta rakennettaessa.

Nykyinen EU on tehoton byrokratian pesäke, ja sen alkuperäinen tarkoitus on jäänyt unholaan. Euroopan unionin perusidea on ollut turvata rauha yhdistämällä taloudelliset edut. EU:n tulee olla ensisijaisesti vapaakauppaliitto. Valitettavasti toimintaa on ohjattu sivupoluille jo pidemmän aikaa. EU keskittyy jakamaan tukipaketteja talousvaikeuksien kanssa painiville jäsenvaltioille. Sen sijaan olisi järkevämpää tehdä määrätietoista työtä sisämarkkinoiden kehittämiseksi. Näin voitaisiin mahdollisesti välttyä tulevaisuuden tukipaketeilta.

Pääministeri Kataisen reilun integraation keskitie on vaarallinen tie itsemääräämisoikeutemme näkökulmasta. Hallituspuolueiden tulisi ajatella Suomen etuja ja vastustaa liittovaltiokehitystä sekä puolustaa itsemääräämisoikeuttamme. Toivon, että hallituspuolueet pystyvät tarkastelemaan kriittisesti tulevaisuuden EU-jäsenyyden todellista hintaa Suomelle mukaan lukien yhteinen velka ja verotus sekä EU:n laaja kontrolli eläkepolitiikkaan, sosiaaliturvaan ja työmarkkinoihin.

Nyky-EU:ta vaivaa demokratiavaje ja byrokratia. Komissaarien valitsemisessa tulisi kuunnella nykyistä enemmän kansan ääntä. Myös kansanäänestysten tuloksia tulee kunnioittaa, eikä tulosten yli voi kävellä, niin kuin on valitettavasti tapahtunut.

Suomen pitää olla hereillä, kun käsitellään pienten kieli- ja kulttuurialueiden elinvoimaisuuden säilyttämistä. Rahapelimonopolijärjestelmämme jatkuminen ennallaan on myös ehdottoman tärkeää. Suuriin tulevaisuuden haasteisiin kuuluu myös mahdollisuus maatalouden harjoittamiseen Suomessa. Emmehän voi jäädä tuontiruuan varaan. Maatalousneuvottelut eivät menneet nappiin 1995, ja tässä ollaan, viljelijät vähenevät. Mutta vielä on jotain tehtävissä asian parantamiseksi – siihen on uskottava. Me puhumme puhtaasta, turvallisesta, suomalaisesta ruuasta. Sitä ei tuoteta pelkillä kauniilla sanoilla. – Kiitos.

 

 

41. TIISTAINA 22. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.00

1) Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 26/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Yleisesti totean, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön lisääminen on suotavaa tulevaisuudessa. Suomen pärjäämisestä osaamisen ja tutkimuksen saralla on pidettävä kiinni.Yhteiskunnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kansalaiset ovat mahdollisimman terveitä. Terve yksilö jaksaa paremmin ja pidempään työelämässä, mikä on luonnollisesti kansantalouden kannalta positiivinen asia. Ennen kaikkea kokonaisvaltainen hyvinvointi on ihmisen itsensä etu. Opiskelijoiden jaksaminen ja hyvinvointi on herättänyt aiheestakin huolta. Jos nuori ihminen ajaa itsensä varhaisessa vaiheessa piippuun saamatta apua ongelmiin, eivät seuraukset ole hyvät.Yliopisto-opiskelijoille kohdennetut YTHS:n terveyspalvelut ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoiden keskuudessa. Syksyllä 2012 aloitettiin kokeilu YTHS-mallin soveltuvuudesta ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Kokeilusta saadut tulokset ovat olleet positiivisia. Tästä huolimatta kokeilu on päätetty lopettaa. Kokeilun perusteena oli opiskeluterveydenhuollon tuntuva epätasa-arvo yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä. Tämä on kiistaton tosiasia.Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat terveydenhuollon palveluiden osalta kuntien varassa, joten palveluja ei ole riittävästi saatavilla ja kuntakohtaiset erot heijastuvat myös opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Erityisesti mielenterveysongelmiin on vaikea saada apua. YTHS toisi ratkaisun moniin ongelmiin.Toki, jos YTHS:n palvelut laajennetaan kattamaan myös amk-opiskelijat, tarvitaan merkittäviä lisäresursseja, jottei palveluiden laatu ja saatavuus romahda. Tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia, mutta toisaalta kuntien terveydenhuollon kuormitus kevenisi. Lisäksi pitää muistaa, että opiskelijat maksaisivat itse osansa YTHS:n kustannuksista. Parantuneiden opiskelijoiden terveyspalveluiden avulla saavutetut tulevaisuuden säästöt esimerkiksi työkyvyn säilymisen ja ajoissa hoidettujen ongelmien seurauksena ovat merkittävät. Ajoissa hoitoon pääsy on inhimillistä ja kustannustehokasta. – Kiitos.

39. TORSTAINA 10. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.02

42) Nuorisotakuu
Suullisen kyselytunnin asia SKT 42/2014 vp
Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä vuodella ja syrjäytymistä yritetään myös sillä ehkäistä. Miten tämä vuosi on ajateltu suunnitella niin että siitä olisi todellista hyötyä nuorelle? Harva nuori haluaa pelkästään päntätä päähän lukuja, haluaisi tehdä jotain käsillä, jotain ammattimaista. Miten se on mietitty, tämä lisävuosi?

39. TORSTAINA 10. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.02

2) Hallituksen perhepolitiikka ja lapsilisien leikkaaminen
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 2/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu ja pidetty puheita. Varmaan puheenvuoroja on ollut kymmeniä, muutama sata ehkä. Aihe on hyvin hektinen. Se täytyy sanoa, että en olisi uskonut, että tähän lapsilisään koskettaisiin. Se on jotenkin sellainen pyhä ja periaatteellinen asia ja yhdenvertainen jokaiselle suomalaiselle lapselle. Tämä 8 euron merkitys on pienituloiselle ihan eri kuin hyvätuloiselle. Ja jos lapsia on monta, niin merkitys kasvaa, joten ne puheet, mitä perussuomalaisetkin ovat esittäneet, että hallitus ei kuuntele kansaa, perustuvat pitkälti siihen.Arvoisa puhemies! Lapsilisien leikkaus on signaali hallituksen harjoittamasta politiikasta. Tiukan taloustilanteen ja varovaisten tulevaisuudenodotusten seurauksena on julkisella sektorilla pyrittävä saavuttamaan säästöjä. Tämä on selvää, mutta se, mistä säästöt raavitaan kasaan, jakaa opposition ja hallituksen mielipiteitä. Perussuomalaisten näkemykset säästötoimenpiteiden kohdentamisesta ovat vastuullisempia kuin hallituksen. Yksi peruslähtökohdista on se, että leikataan mielummin suurituloisilta kuin taloudellisesti tiukassa asemassa olevilta kuten esimerkiksi lapsiperheiltä, työttömiltä tai eläkeläisiltä. Mielestäni sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tulee olla läsnä leikkauksia suunniteltaessa. Lapsilisien leikkaus kohdistuu perheisiin, joissa yritetään rakentaa Suomen tulevaisuutta kasvattamalla kunnon kansalaisia, jotka aikanaan vastaavat tämän maan pyörimisestä. Sieltä ne tulevaisuuden veroeurot tulevat, ja huomauttaisin vielä, että uudet sukupolvet tulevat maksamaan nykyisen ja menneiden hallitusten virheistä, vallitsevalla politiikalla myös Etelä-Euroopan kriisimaiden virheistä.Eriarvoisuus on kasvava ongelma. Sosioekonominen tausta vaikuttaa väistämättä lasten elämään ja tulevaisuuteen. Yksi tähän liittyvä konkreettinen esimerkki on harrastusmahdollisuudet. Liikkumattomuuden ongelmat ovat tulevaisuudessa se suuri haaste. Tuoreesta valtion liikuntaneuvoston julkaisusta ilmenee harrastamisen hinnan tuntuva nousu 2000-luvulla. Liikkuminen edistää niin fyysistä kuin henkistä hyvinvointia ja vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn. Näin ollen, jos lapsella ei ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa, heikkenee yleinen hyvinvointi ja suorituskyky, mikä saattaa heijastua tulevaisuuden kehitykseen. Lapsilisien väheneminen saattaa merkitä konkreettisesti monen lapsen harrastusmahdollisuuksien loppumista, kun ei ole varaa maksaa osallistumismaksuja. Välillä se on todella siitä kympistä tai kahdestakin kiinni. Pienellä toimeentuleville euron menetys on suurempi kuin hyvätuloiselle. Leikkaamalla lapsilisiä kasvatetaan eriarvoisuuden kuilua. Kun kerran on jostakin kohteesta leikattu, kynnys jatkaa samaa polkua on kerta kerralta pienempi. Hallitus avasi nyt pelin. Liikkuuko siellä ajatuksia lapsilisien leikkaamisesta jatkossakin, tai jopa niiden kokonaan lakkauttamisesta?On muistettava, että lapsilisien leikkaus on vain yksi hallituksen monista lapsiperheitä rokottavista muutoksista yhdessä esimerkiksi asuntolainan korkovähennysoikeuden, työmatkakulujen vähentämisoikeuden ja perusopetuksen laadun parantamiseksi suunnattujen määrärahojen leikkausten kanssa. Kestävyysvajeen kiinni kuromiseksi on onnistuttava kasvattamaan ja kouluttamaan tulevaisuuden maailmassa pärjääviä osaajia. Tämä tavoite toteutuu tukemalla lapsiperheitä etenkin silloin, kun yleinen taloudellinen tilanne on heikko.Apua tarvitaan silloin, kun on hätä. Hallitus ei ole lapsilisien leikkauspäätöstä tehdessään miettinyt perusteellisesti toimenpiteen kauaskantoisia seurauksia. Mutta – kiitos tulee siitä, että ministerit Huovinen ja Risikko ovat paikan päällä. Se on kyllä hieno asia. – Kiitos.

37. TIISTAINA 8. HUHTIKUUTA 2014 kello 14.00

1) Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018
Lähetekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko VNS 4/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Valitettavasti muun euroalueen vanavedessä kansainvälisen talouskehityksen seurauksena Suomenkin talous on ajautunut ahtaalle eivätkä lähitulevaisuuden näkymät vaikuta turhan kirkkailta. Hallitus ei ole toimillaan saanut Suomen vientiä vetämään toivotulla tavalla, ja yritykset talouskasvuamme edistävien rakenneuudistusten aikaansaamiseksi ovat jääneet torsoiksi.Luotto hallituksen ratkaisuksi yrittäjyyden ja työn edistämiseksi ei ole järin kova. Riittävän terävät ja todellisia tuloksia tuottavat ratkaisut jäivät uupumaan taas kerran tämän kehyspäätöksen kohdalla. Esimerkiksi pienyrittäjien toimintaedellytyksistä hallitus ei tunnu piittaavan kehyspäätösten perusteella. On tärkeää muistaa, että suuren mittakaavan yritykset ovat usein ponnistaneet pienestä. Tästä johtuen pienyritysten potentiaalia maamme pitkän aikavälin talouskasvulle ei tule aliarvioida.Elinkaarensa alku- ja kasvuvaiheessa yrityksiä on tuettava nykyistä enemmän. Yksi konkreettinen keino olisi alvin alaisen toiminnan alarajan nosto. Tämän tärkeyttä perussuomalaiset ovat korostaneet jo pitkään. Yritysten toiminta tulisi tehdä nykyistä sujuvammaksi esimerkiksi puuttumalla lupaprosessien kestoon. Yrittäminen on tietysti riski, mutta ennen kaikkea se on mahdollisuus. Tämänhetkisen konkurssilainsäädäntömme seurauksena epäonnistumisen riskiä on kasvatettu tarpeettoman suureksi. Pahimmillaan sen olemassaolon seurauksena potentiaalinen yritysidea päätyy roskakoppaan. Tämä se vasta on tuhlausta, kun samaan aikaan toisaalla panostetaan ainakin virallisesti yritystoiminnan ja innovaatioiden edistämiseen.Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on perussuomalaisille keskeinen arvo. Hallitus napsii säästöjä lapsilisistä ja sosiaaliturvan indeksikorotuksista. Nämä rokottavat jo muutenkin vaikeassa asemassa olevia väestöryhmiä. Onko oikein maksattaa lapsiperheillä ja työttömillä osaksi huonon talouspolitiikan aiheuttamaa laskua? Samaan aikaa kehitysapuun tuntuu löytyvän euroja. Kenestä hallitus oikein välittää, suomalaisistako?Auto- ja bensaveron korotukset iskevät rajusti etenkin syrjäseudulla asuviin autoilijoihin. Monien on pakko käyttää paljon autoa, koska työpaikat ja palvelut keskittyvät entistä enemmän kasvukeskuksiin. Onko tarpeen rangaista pitkään työmatkaan aikaa ja rahaa käyttävää kansalaista entistä enemmän? Mielestäni ei. Myös monien yritystoiminta nojaa autoiluun, ja luonnollisesti kulujen kohotessa kannattavuus heikkenee. Hallituksen tulisi miettiä laajemmin politiikkansa seurauksia myös tämän asian osalta.On selvää, että vallitseva taloudellinen tilanne luo paineita säästötoimenpiteille ja lisäksi taloutta elvyttäville muutoksille. Kuitenkin julkisen talouden leikkauksia kohdistettaessa tulisi pitää mielessä, ettei lyhytnäköisen ja harkitsemattoman päätöksenteon tuloksena kannata uhrata pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä kuten esimerkiksi koulutusta. Esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen pienentäminen ei ole tässä tilanteessa järkevää, kun tulevaisuuden talouskasvun ja sivistyksen turvaamiseksi korkeakoulujen panos on keskeinen.

Nuorisotakuun toimeenpanon tehostaminen on hyvä asia, kunhan se käytännössä johtaa tuloksiin. Oppivelvollisuusiän korottaminen 17 ikävuoteen on mielenkiintoinen uudistus. Siitä aiheutuu luonnollisesti kuluja, ja jotta kokonaisuutena muutos olisi järkevä, on sen käytännön toimeenpanoon panostettava erityisen paljon. Eli käytännössä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulee miettiä rakentava sisältö niin sanotulle lisävuodelle. Jotta yksilöitä voidaan todella auttaa, on jokaisen tarpeet huomioitava erikseen ja kyettävä tarjoamaan henkilökohtaista tukea ja neuvontaa. Tämä puolestaan asettaa haasteen osaavan henkilöstön varmistamiselle ja toimivan tukiverkoston rakentamiselle. Toivottavasti hallitus on ehtinyt miettiä uudistustaan riittävän pitkälle.

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen opintojen pariin siirtymisen nopeuttamiseksi on kallis toimenpide. Hallituksen mukaan aloituspaikkalisäykset kohdennetaan ennakointien mukaisesti aloille, joilla on työvoimakysyntää, ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että koulutustarpeen kartoitus todella onnistuu, koska se vaikuttaa suoraan aloituspaikkojen lisäämisen onnistumisen asteeseen.

Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus. Vapaan sivistystyön ja kansanopistojen toiminnan merkitys on suuri tasapuolisen sivistyksen näkökulmasta. Tältä osa-alueelta ei mielestäni enää tulisi leikata.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi: Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetut valtionavustukset puolitetaan, mikä tarkoittaa 57 miljoonan euron vähennystä. Eikö laadukas perusopetus ole kaiken a ja o koulutuksen kokonaisuudessa, sillä se määrittää pitkälti, millaiset valmiudet suomalaisilla nuorilla on jatkokoulutukseen? Ottaen huomioon hallituksen muut toimet viime vuosina ei peruskoulutuksen laadusta ole varaa tinkiä. Tässä leikataan väärästä osoitteesta. – Kiitos.

35. TORSTAINA 3. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

2) Laki talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 10/2014 vp Jari Lindström /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vaalien läheisyydellä on se hyvä puoli, että kun huomataan räikeitä virheitä, niin mahdollisesti niitä ruvetaan jopa korjaamaan. Kuitenkin todellisuutta on, että tämän hetkinen jätevesiasetus hyväksyttiin edellisessä hallituksessa. Perussuomalaiset vastustivat esitystä jo silloin, koska asetus oli kansanomaisesti sanottuna monelta osin susi.Perusajatus oli lähtökohtaisesti hyvä, siis ympäristökuormitusta oli tarkoitus vähentää talousjätevesien osalta, mutta toteutus täysin puutteellinen ja keskeneräinen. Ohjeistus ja neuvonta oli vähäistä. Kansalaiset ostivat laitteita, jotka toimivat osittain tai ei ollenkaan. Kustannukset yhden huushollin suhteen ovat nousseet jopa 10 000 euroon. Myös joidenkin kohdalla on ollut pakko siirtyä kunnan viemäriverkkojärjestelmään tai vesiosuuskuntaan, vaikka olisi ollut jo olemassa toimiva jätevesijärjestelmä.Niinpä toteankin edellä olevan perusteella, että jätevesiasetus pitää kumota edustaja Lindströmin esittämän perussuomalaisten lakialoitteen mukaan.Ja vielä lopuksi edustaja Heinoselle: Niistä laitteista, jotka joskus jotkut ovat laitatuttaneet ja jotka eivät ole toimineet, niitä firmoja on vaikea mahdollisesti saada enää vastuuseen. Voi olla, että niitä firmoja ei ole enää olemassakaan, ja pitkät oikeusprosessit ovat raskaita ja kalliita. Edustaja Myllykoski kyllä ryhdikkäästi myönsi, että virheitä on tapahtunut.

 

35. TORSTAINA 3. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

2) Laki talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 10/2014 vp Jari Lindström /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Haluan lisätä vielä edelliseen puheenvuorooni sen tärkeän asian, että perussuomalaiset esittävät kyseessä olevan vesiasetuksen kumoamista, koska siinä on puutteita. Totta kai me välitämme ympäristöstämme ja kannamme huolta siitä, että vesistömme ja maa-alueemme eivät saastu ja pysyvät puhtaina jatkossakin.

35. TORSTAINA 3. HUHTIKUUTA 2014 kello 16.00

3) Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 11/2014 vp Jaana Pelkonen /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Verotusta suunniteltaessa yritykset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon. Veronkiristysten konkreettisia vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin tulisi arvioida huolella ennen kuin lyödään lukkoon monien yrittäjien kannalta kohtalokkaat päätökset. Alkoholiveron korotukset eivät ole tähän päivään mennessä purreet alkoholin liikakäytön ongelmiin. Kun meillä alkoholijuomien verotusta kiristetään, niin Virossa euroja kilistellään.Suomalaiset panimot ja ravintolat kärsivät yleistyneestä viinarallista. Alkoholin nauttiminen ravintoloissa, missä asiakkaiden alkoholinkäyttöä voidaan valvoa, vähenee, ja kulutus siirtyy olohuoneisiin. Asiakkaiden kaikotessa ravintoloista niiden työvoimatarve vähenee, kun ei ole tarvetta baarihenkilökunnalle tai vaikkapa esiintyjille. Menetämme työpaikkoja. Loppujen lopuksi alkoholiveron kiristämisen negatiiviset seuraukset ovat tuntuvammat kuin saavutetut verohyödyt.Jos alkoholia ei juotaisi ollenkaan, Suomessa vankilat olisivat puolityhjiä ja monta rankkaa rikosta ja perheen kriisiä ja elämänkohtaloa jäisi toteutumatta. Selvänä ei monikaan rikosta tekisi. Käsitykseni mukaan kuitenkin vaikuttamalla asenteisiin voidaan alkoholin liikakäyttöön vaikuttaa, ja aivan kuten edustaja Pekonen tuossa totesi, nuorison suhteen on vähän jo valonpilkahdusta tässä suhteessa. Itse olen seurannut tätä suomalaisten alkoholinkäyttöä oikein estradipaikalta, sieltä esiintyjälavalta, yli 30 vuotta ja vieläkin silloin tällöin.Kun edustaja Myllykoski esitti tuossa toivomuksena, että ravintolat sulkisivat aikaisemmin ja ihmiset menisivät aikaisemmin ravintolaan, niin en oikein tahdo uskoa, että niin tulee käymään. Siinä päinvastoin toiseen suuntaan ollaan menty, ja niin tuolla etelän maissakin ravintolat ovat hyvin pitkään auki.Mutta aivan kuten tässä on Pelkonen lakialoitteen tehnyt, niin jotakin on tehtävä, jos me haluamme, että ravintolat, pubit ovat vielä olemassa ja pystyvät jatkamaan toimintaansa, ja siksi edustaja Pelkosen lakialoite arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta on paikallaan. Kannatan sitä. – Kiitos.

 

19. KESKIVIIKKONA 5. MAALISKUUTA 2014 kello 14.00

2) Liikunnan ja urheilun edistäminen
Keskustelu

Keskustelualoite KA 15/2013 vp Leena Harkimo /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Harkimo, kiitos, puhemiesneuvosto! Vihdoin liikuntaa käsitellään täällä salissa.Jokaisella meistä on omalaatuinen suhde liikuntaan. Joillekin liikunta on puhdasta peliä, leikkiä tai hauskanpitoa. Toiset tavoittelevat tulevaksi kesäksi kiinteää rantakroppaa. Osa meistä liikkuu, koska se edistää terveyttä. Ja monelle liikunta toimii tehokkaana stressinpoisto- ja -tappovälineenä. Usein yksilöllä on lukuisia syitä harrastaa liikuntaa, mutta on ihmisiä, joita liikunta ei vain nappaa, ei kiinnosta.Liikkumattomuus on ongelma, jonka ratkaisemiseksi valtion on painittava toden teolla. Valitettavan monet lapset ja nuoret eivät liiku riittävästi. Yksi huolestuttava trendi on liikuntaharrastusten lopettaminen murrosikäisenä. Lihavuus aikuisväestön keskuudessa on yleistynyt tuntuvasti 2000-luvulla. Liikunta on vain yksi palikka terveyspalapelissä, mutta sen merkitys on tuntuva, eikä liikuntaa voi korvata lääkkeillä tai muilla hoidoilla. Ihmiset on saatava hikoilemaan lenkkipoluille ja punttisaleille. Terveydenhuollon kustannukset sekä tuottavuus huomioiden liikkumattomuudesta aiheutuu miljardiluokan lasku valtiolle. Liikunta on yksi kustannustehokkaimmista keinoista edistää suomalaisten hyvinvointia.Yksi uusista konkreettisista keinoista liikunnan edistämiseksi on se, että niitä kartoitetaan aktiivisesti ja vanhoja hyviksi todettuja käytäntöjä vahvistetaan sekä hyödynnetään nykyistä laajemmin.Liikkuva koulu -hanke on hyvä. Koululiikuntaa ei ole läheskään riittävästi tänä päivänä. Olemme 1800-luvun tasolla: 150 vuotta sitten oli yhtä paljon liikuntaa kuin tänä päivänä kouluissa. Minusta tämä kertoo jo osaltaan siitä, että tuntuvaa muutosta kaivataan.Jos ajattelen vaikka omia sairaanhoito-opistovuosiani, niin muistan, että yli 30 vuotta sitten me juoksimme Cooperin testin. Tätä päivää kun ajatellaan, niin siellä ei ole liikuntaa ollenkaan opiskeluaikana, se on vapaaehtoista. Siihen pitäisi kyllä kannustaa, jopa laittaa se opinto-ohjelmaan. (Puhemies koputtaa)

Sitten vielä yksi kysymys ministerille: miten aiotte edistää tätä poikkihallinnollisuutta liikunnan edistämiseksi?

 

19. KESKIVIIKKONA 5. MAALISKUUTA 2014 kello 14.00

2) Liikunnan ja urheilun edistäminen
Keskustelu

Keskustelualoite KA 15/2013 vp Leena Harkimo /kok ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Liikkumattomuuden vaikutuksia yhteiskuntaamme aiotaan vasta hieman hahmottaa. On kuitenkin sellainen asia, että liikunta on vapaaehtoista, siitä ei ole sanktioita, joten se kodin merkitys ja vanhempien esimerkki, minkä lapsi saa, ovat aivan ensiarvoisen tärkeitä. Ja se, mihin meidän pitäisi nyt keksiä keinot ja vaikuttaa, on asenteet, että se liikkuminen on coolia, että lapsi, nuori ja vanhempikin sen sisäistäisivät, että se on fiksua ja se on kaikin puolin ihmiselle ja yhteiskunnalle hyväksi, että liikuntaa harrastetaan ja näin edistetään terveyttä.Mutta tämä liikuntaharrastusten kalleus, se on se probleema. Kysymys kuuluukin: pitäisikö myös kunnille myönnettävästä rahoituksesta korvamerkitä selkeästi liikunnan edistämiselle tarkoitettu osuus?Ja tämä vapaaehtoisten työ, se on aivan oleellista. Seuroissa, yhdistyksissä on valtavasti vapaaehtoisia. Heille ei pitäisi enää lisää asettaa estoja, että he voivat rauhassa harrastaa ja tehdä tätä arvokasta työtä.Sitten vielä tämä välineurheilu: pitää olla hienot kamppeet, pitää olla monessa harrastuksessa huippuvälineet. Se eriarvoistaa, ja se voi myös olla se osatekijä, joka estää sen harrastuksen monelta perheeltä ja monelta lapselta ja nuorelta ja vanhemmaltakin.Sitten vielä huippu-urheilusta sen verran, että kyllä me esikuvia tarvitsemme. Me tarvitsemme niitä huippuja, jotka tuolla maailmalla pärjäävät. Se edesauttaa myös sen lajin ja monen muunkin lajin harrastamisen aloittamista.Sitten minä toivoisin vielä, että lajien kohdalla olisi myös enemmän tasa-arvoa sen suhteen, kuinka media käsittelee niitä, kuinka valitaan Vuoden urheilija. (Puhemies koputtaa) On paljon lajeja, joissa pärjätään maailmalla, mutta ei arvosteta näitä suomalaisia henkilöitä, jotka niissä pärjäävät.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Vielä ennen aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoroa edustaja Puumala.

15. KESKIVIIKKONA 26. HELMIKUUTA 2014 kello 14.00

1) Hallituksen kuntapolitiikka
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kunnat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka. Näin ollen, jos tavoite on edistää suomalaisten hyvinvointia, on väistämätöntä panostaa ensin kuntien hyvinvointiin. Kuntien voidessa hyvin voivat niiden asukit hyvin.Hallitus on kuluneen vaalikauden aikana epäonnistunut kuntien tilan edistämisessä ja kuntakentän rakenteellisten ongelmien ratkomisessa. Keskittäminen, yhdistäminen tai pakkoliitokset eivät korjaa esimerkiksi konkreettisia kuntatason palveluiden tuottamiseen liittyviä ongelmia, saati sitten tuo mukanaan saletteja säästöjä. Kunta voi toimia kustannustehokkaasti tai -tehottomasti koostaan riippumatta. Yksi asia perusteettomassa keskittämisessä on varmaa: palvelut karkaavat monien suomalaisten ulottuvuuksista. Tasa-arvoako? No, ei totisesti.Hallituksen kuntauudistus suorituksena ei ole ollut vakuuttava. Aikaa on mennyt, tulosta ei ole tullut siitä huolimatta, että kyseessä on yksi tämän hallituskauden kärkihankkeista. Ainakaan mitään mullistavaa ei ole tähän mennessä esitetty.Sote-uudistus kuuluu keskeisenä osana tähän samaan kuntasoppaan. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskeinen osa hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisilleen tarjoamaa elämänlaatua ja turvaa. Nyt tuntuu, että mittavaa sosiaali- ja terveyssektorin uudistusta käytetään työkaluna muiden päämäärien ajamisessa. Tällaisen pelin seuraukset voivat olla vakavia. Kunnat ovat tiiviisti läsnä asukkaidensa jokapäiväisessä elämässä. Näin ollen kuntien taloustilanne heijastuu väistämättä kuntalaisten arkeen. Valtion tulisi pitää kunnista hyvää huolta, jotta ne voisivat puolestaan tukea asukkaitaan ja tarjota laadukkaita palveluita.Kansalaisten tulisi mielestäni olla julkisen sektorin palveluiden osalta mahdollisimman tasa-arvoisessa asemassa. Hallituksen suurkuntahaaveet eivät palvele syrjäisempien seutujen asukkaita. Hallituksen ihanne suurista ja mahtavista kuntakeskuksista ei ole samalla kansan ihanne. Miksi kuntauudistuksen yhteydessä edes joudutaan puhumaan pakkoliitoksista? Terminä kuntauudistus kuulostaa positiiviselta. Uudistusten tarkoitus on tähdätä parannuksiin ja ratkoa ongelmia. Poliittisilla uudistuksilla tavoitteena on parantaa kansan hyvinvointia. Tästä lienee hallituskin samaa mieltä. Pakkoliitoksista ei tarvitsisi keskustella, jos kunnat ja kansa olisivat hallituksen suunnitelmien kannalla ja näkisivät kaavaillut muutokset positiivisina sekä hyvinvointia edistävinä.Säästötavoitteet ovat luonnollisesti vahvasti läsnä tämän hetken poliittisessa päätöksenteossa, mutta hallituksen tulisi nähdä kaikki kuntauudistuksen ja loputtoman keskittämisen varjopuolet ja todellinen vaikutus kuntalaisten elämään sekä suomalaiseen identiteettiin. Kuntauudistus edustaa kaiken lisäksi luonteeltaan pysyvää muutosta, jonka kumoaminen vasta olisikin hankalaa. Taloudellisia säästöjä, joita kaavaillaan saavutettaviksi muun muassa hallinnon ja terveydenhuollon keskittämisellä, voitaisiin hyvinkin saavuttaa myös ilman kuntien pakkoliitoksia. On selvää, että muutosta tarvitaan, mutta hallitus on hakoteillä sen valmistelussa. Tästä johtuen välikysymys kuntauudistuksesta on jälleen kerran paikallaan.

Ja koska debattipuheenvuoro jäi saamatta iltapäivän aikana ja nyt on sopivasti puolitoista minuuttia aikaa, niin esitän sen. Hallituksen kuntauudistushanke ei ole perusteltavissa ainakaan eurooppalaisella suuntauksella. Muualla Euroopassa ei ole löydetty hallituksemme tapaan syitä tähdätä suurkuntien muodostamiseen. Pakkoliitokset ovat perustuslain kannalta kyseenalaisia, ja niitä vastustetaan lähes poikkeuksetta. Kentältä kantautuu jatkuvaa palautetta kuntaliitoksia vastaan. Eikö poliitikkojen tehtävä olisi kuunnella kansan mielipidettä ja toimia sen mukaan?

Valtionosuuksia vähentämällä kunnat ajetaan ahdinkoon. Kaiken lisäksi alueet olisivat uudistuksen jälkeen eriarvoisessa asemassa. Esimerkiksi Uusimaa ja Helsinki saisivat valtionosuuksia yhtä paljon lisää kuin Turku ja Varsinais-Suomi menettäisivät. Parantaako hallituksen kuntauudistus hyvinvointia tasapuolisesti kaikkialla Suomessa? Jos lukee sitten Vakka-Suomen Sanomia, Turun Sanomia, Loimaan Sanomia, Salon Seudun Sanomia ja varsinkin kansalaisten haastatteluja kuntien yhdistymisestä, ei juuri kukaan näistä haastatelluista ole kannattanut tätä. Ja syykin on selvä: uudistuksen ei katsota tuovan säästöjä eikä juuri muutakaan etua. Yhteistyötä ja tarpeellisia uudistuksia osataan ja voidaan tehdä ilman pakkoakin. – Kiitos.

12. TORSTAINA 20. HELMIKUUTA 2014 kello 16.00

2) Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta (KAA 3/2013 vp)
Lähetekeskustelu

Muu asia M 10/2013 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa kolmas kansalaisaloite. Edelliset olivat turkistarhauksesta ja tekijänoikeuksista. Tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 160 000 kansalaista. Tämä on suuri luku. Kansalaiset haluavat, että aloitetta käsitellään täällä eduskunnassa, siitä keskustellaan, ja toivotaan, että se johtaa toimenpiteisiin.Tässä käsiteltävässä asiassa eniten hiertää adoptio-oikeus ja se, sallitaanko lapselle kaksi isää tai kaksi äitiä. Monissa maissa ollaan menossa sallivampaan suuntaan, ja näin todennäköisesti voi tulla käymään Suomessakin. Olen kuitenkin iloinen siitä, että käsittelemme tätä asiaa täällä salissa. Puhumattomuus vaikeasta aiheesta on huonoin vaihtoehto. Lapsen etu on ehdottoman tärkeä. Kiusataanko kahden samaa sukupuolta olevan vanhemman lasta, se on vakava kysymys, vakava asia, samoin avioliitto instituutiona. Henkilökohtaisesti ajattelen, että jokainen ihminen on yhtä arvokas.Katson kuitenkin, että Suomessa ei olla valmiita tämän lain hyväksymiseen. Eduskuntavaalien vaalikoneessa vastasin samansuuntaisesti, joten sen suhteen olen johdonmukainen.

7. KESKIVIIKKONA 12. HELMIKUUTA 2014 kello 14.06

3) Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013
Ainoa käsittely

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2013 vp

Suuren valiokunnan mietintö SuVM 1/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kun tutkii tätä selontekoa EU-politiikasta 2013, tulee sellainen olo, että mie romahan – toivottavasti kansa ei romaha. Kansallinen päätösvalta on EU:ssa koko ajan vähenemässä.Hallituksen toiminta on ollut monilta osin sekavaa, ja päätöksenteko ei suoraan sanottuna tunnu pelaavan niin kuin pitäisi. EU-politiikka on keskeinen osa-alue, jolla hallituksen näkemykset eroavat perussuomalaisten linjasta. Toki vaalien alla eri hallituspuolueista kantautuu soraääniä EU-myönteisyydelle. Mielestäni EU:n yksi keskeisimpiä ongelmia on yhteisten pelisääntöjen noudattamatta jättäminen. Kaikkia jäsenmaita on hankala saada niin sanotusti ruotuun. Lisäksi taloudenpito- ja tukipakettisotkut ovat tahroja unionin toiminnassa. Olisin odottanut selonteossa Suomen hallitukselta kriittistä kannanottoa muun muassa talouskuriin liittyen. Mielestäni hallituksen tavoite pelastaa ulkomaalaiset pankit suomalaisten verorahoilla ei ole oikeudenmukainen.Mitä Suomi haluaa EU:lta tulevaisuudessa, on olennainen kysymys. Hallituksen tulisi selonteossa korostaa Suomen tavoitteita ja linjaa esimerkiksi työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan osalta. Kokonaisvaikutelma jää kuitenkin varsin epäselväksi. Mikä on Suomen kanta integraatioon, on myös olennainen kysymys, johon ei selkeää vastausta esitetä. Liittovaltiokehitys on mielestäni huolestuttavaa, ja siihen liittyy valtavia ongelmia. Suomessa tiedetään parhaiten, miten Suomen asiat tulee hoitaa, ei Brysselissä.Iso-Britannia ja Hollanti ovat jo ottaneet kantaa EU:n uudistamiseen toimivampaan suuntaan. Suomen tulisi olla mukana näissä talkoissa. Talousunioni, jossa jäsenmaiden itsemääräämisoikeus merkitsee, on tavoiteltavampi vaihtoehto kuin eripurainen, näennäisesti yhtenäinen liittovaltio.Maataloustuista huolimatta EU-jäsenyytemme on kiihdyttänyt maaseutumme alasajoa. Lukuisat direktiivit ovat johtaneet monien tilojen kannattamattomuuteen ja pahimmillaan lakkauttamisiin.Mitä koulutuspolitiikkaan tulee, niin EU ei saa yhteisillä koulutuspuitteilla ajaa koulutusjärjestelmäämme vaikeuksiin. Esimerkiksi oppimäärien tai sisäänpääsykriteerien tulee olla määriteltävissä kansallisessa päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Voimmeko hyväksyä EU:n byrokratiaviidakon ja syytää suomalaisten veronmaksajien euroja valtaviksi paisuneisiin ja ainakin osin turhiin hallintokuluihin? Maksamme siis siitä, kun toisten maiden sotkuja selvitellään virkamiesten ja poliitikkojen voimin Brysselissä. Tästä johtuen Suomen tulisi ottaa voimakkaasti kantaa EU-hallinnon tehostamisen puolesta.

EU-alueen vapaa liikkuvuus tuo mukanaan hyötyjen lisäksi monia ongelmia. Uuden ajankohtaisen huolenaiheen muodostaa sosiaaliturva- ja terveyspalvelujärjestelmämme avautuminen EU-maiden kansalaisille. Riittävätkö kapasiteettimme ja rahamme vastaamaan lisääntyvään kuormitukseen, kun jo tällä hetkellä sote-puolella on vaikeaa?

Toivoisin, että Suomi olisi kärkisijoilla, kun olympiamitaleja jaetaan Sotšissa tälläkin hetkellä, mutta kärkisija EU:n nettomaksajana ei ole tavoiteltava asia, se on valitettavasti tosiasia.

Kannatan edustaja Eerolan tekemää esitystä.

Comments are closed