Puheet 2015

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan kokouksessa olisi ollut mahdollista tehdä vastalauseita, asettua niiden puolelle, jotka olivat sitä mieltä, että se 6 § oli huono, että se piti poistaa – siihen olisi voinut yhtyä. Todellisuus on se, että me äänestimme tästä asiasta täällä salissa ja äänestysnappi, mitä painettiin, oliko se ”jaa” tai ”ei”, niin se kertoo kaiken siitä, mitä mieltä ollaan oltu asiasta.

Nyt kun painetta on tullut tuolta kentältä, opiskelijat ovat mielenosoittaneet ulkona ja paine on julkisuudesta kova, asetutaan sitten kriittisiksi ja ollaan jo vetämässä tätä pois. Se on hyvä, jos järki tulee tässä kohtaa päähän, mutta jos annetaan medialle väärin käsitystä siitä, että oltaisiin oltu kriittisiä koko ajan, niin miksi sitten tuodaan se hallituksen esitys tänne saliin.

 

 

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, että julkisuudessa hallituspuolueet esittävät kriittisyyttään opintotuen tiukentamiseen. Jos oppositio ja opiskelijat eivät olisi nostaneet asiaa niin vahvasti esille ja tikunnokkaan niin sanotusti, niin tämä asia olisi hallituspuolueitten taholta menty hiljaisesti läpi.

On selkärankaista osoittaa, että joskus voi olla väärässä. Ja tässä asiassa hallitus on tehnyt huonon esityksen.

 

 

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Muutamalla sanalla vielä ulkomaille maksettavista opintotuista. Meillähän oli siinä vastalause tähän ykköspykälään, ja siellä oli Kelan asiantuntijalausunto tai epäilys siitä, että se on vähän hataraa, kuka on oikeutettu saamaan sitä. Esimerkkitapaus oli niin, että jos EU-työntekijä tulee Suomeen vähäksi aikaa töihin, niin hänen lapsensa siellä muualla kuin Suomessa, vaikka ei olisi tämä lapsi ikinä käynytkään Suomessa, voi saada sitä opintotukea. Nyt kun suomalaisilta kiristetään opintotukea, niin sitä voidaan myöntää kuitenkin henkilölle, jolla ei ole muita siteitä kuin se, että vanhempi on vaikka vähäaikaisessa työsuhteessa Suomessa. Se oli se.

Sitten tästä koulumatkatuesta. Se olikin hyvä asia tässä hallituksen esityksessä, se on ihan semmoinen plusasia.

Mutta edustaja Vahasalolle sanoisin, että on ihan hieno asia, että myönnetään, jos on tehty virhe, ja tullaan toisiin aatoksiin, jos se menee esimerkiksi tässä tapauksessa opiskelijoiden hyväksi. Se on ihan kunnioitettavaa, että näin tehdään. Tämä vaalien läheisyys toimii nyt opiskelijoiden pussiin ja opiskelijoiden hyväksi, ja se on hyvä asia.

 

 

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys siitä, säilytetäänkö toisen tutkinnon opintotuki. Opintotuki siis evättäisiin kaikilta, jotka haluavat vaihtaa tai joutuvat vaihtamaan koulutusalaa samantasoisesta tutkinnosta toiseen, riippumatta siitä, onko opiskelija saanut tutkinnon aikana opintotukea. Tämä leikkaus todennäköisesti pidentäisi opiskeluaikoja sekä käytännössä tekisi opiskelualan vaihtamisen taloudellisesti mahdottomaksi monille.

Hallituksen esityksessä on jotain hyvääkin, mutta koska tämä opintotuen heikkous on niin perustavaa laatua oleva asia uravalintojen ja opiskeluedellytysten kannalta, esitän, että lakiesitykset hylätään.

 

 

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta 
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 310/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 30/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä meidän keskusteluamme, niin tulee mieleen, että olemmeko me olleet ollenkaan samoissa sivistysvaliokunnan kokouksissa. Nimittäin hallituspuolueet pitivät kyllä myös niitä keskinäisiä yhteydenpitoja ja pikku kokouksia. Nyt te riitelette täällä jo keskenänne, ja ihmettelen sitä, että miksi tämä täyskäännös juuri nyt.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: Ministeri haluaa vastata.

 

 

PTK 174/2014 vp

  1. PERJANTAINA 13. MAALISKUUTA 2015 kello 17.45

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 §:n muuttamisesta 
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 310/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 30/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen suunnittelemat leikkaukset koulutukseen ovat kestämättömiä. Esityksessä ei ole minkäänlaista vaikuttavuusarviointia, mitkä olisivat rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistamisen yhteisvaikutukset. On selvää, että lopputuloksena on oppilaitosten sulkemisia laajalla rintamalla.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on todella kriittinen. Saimme opposition yhteistyöllä torpattua hallituksen esityksen 306 sivistysvaliokunnassa ja 70 miljoonan euron leikkaus onnistuttiin välttämään. Nyt on kysymys vielä suuremmista summista ja leikkauksista oppilaitoksille, joten kannatan edustaja Puumalan esittämää hylkäysesitystä.

 

 

PTK 172/2014 vp

  1. TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 kello 10.15

16) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 341/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 29/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusuudistusta on odotettu kauan. Nyt käsittelyssä on osauudistus, siis tämä ykkösosa.

Laadukas varhaiskasvatus ulottuu pitkälle lapsen mennessä koulutaipaleelle. On tärkeää tunnistaa oppimisen ongelmat ajoissa. Varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa pitää tähän kiinnittää erityistä huomiota. Samoin toivoisin, että lasten liikkumiseen ja liikunnan lisäämiseen kiinnitettäisiin tulevaisuudessa paljon huomiota.

Varhaiskasvatuksen kehittämisessä on huomioitava alueellinen saatavuus. Myös perheiden valinnanvapaus on tärkeää. Päiväkotihoidon, ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon on oltava mahdollisia jatkossakin. Kotona tapahtuvaa hoitotyötä voidaan tukea eri varhaiskasvatuspalveluiden avulla. Varhaiskasvatusalalla toimijoiden kelpoisuusvaatimuksia ei voida heikentää. Erilainen koulutustausta tuottaa monipuolista osaamista, ja tärkeää onkin saada se osaaminen käyttöön lasten eduksi.

Myös perussuomalainen ryhmä on yhtynyt lausumaehdotuksiin, ja kannatan edustaja Puumalan esitystä.

 

 

PTK 167/2014 vp

  1. MAANANTAINA 9. MAALISKUUTA 2015 kello 12.00

18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 210/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 28/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opintotukilain sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta ei ratkaise olemassa olevia ongelmia tai johda merkittäviin säästöihin. Sen sijaan siitä aiheutuu hallaa suomalaiselle opiskelijalle ja elinikäinen oppiminen kärsii sekä työelämän muuttuviin haasteisiin vastaaminen lisäkoulutuksen avulla vaikeutuu.

Esityksellä rajoitetaan opintotuen myöntämistä korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden kohdalla. Opintotukea ei voisi saada alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi, jos on jo suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, eikä ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen, jos on jo suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Tässä ei ole järkeä. Esitystä perustellaan muun muassa työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamisella, ilman korkeakoulupaikkaa jäävien aseman parantamisella sekä taloudellisilla säästöillä.

Esitys ei ratko edellä mainittuja ongelmia, ja säästöt ovat niin vähäiset, ettei niiden takia ole perusteltua lisätä suomalaisten opiskelijoiden ahdinkoa. Esityksen toteutumisen myötä merkittävää harmia koituisi opiskelijalle, jos ensimmäinen suoritettu tutkinto osoittautuu suorittajansa kannalta vääräksi tai se ei tarjoakaan riittäviä työllistymismahdollisuuksia. Hyvinkin perusteltu alanvaihto muodostuisi ongelmalliseksi opintojen kustantamisen seurauksena. Lisäksi työelämä kehittyy jatkuvasti ja syntyy uusia aloja, jotka edellyttävät uudentyyppistä tai entistä laaja-alaisempaa osaamista, minkä hankkiminen edellyttäisi uuden tutkinnon suorittamista. Tarve lisäkouluttamiselle kasvaa jatkuvasti. Esitys ei vastaa tältä osin tulevaisuuden haasteisiin, koska se rajoittaa työelämän kannalta olennaista opiskelua.

Heikko toimeentulo on yksi keskeinen syy opintojen viivästymiseen. Haluammeko todella kiristää opiskelijoiden toimeentuloa, jos tavoite on nopeuttaa opintojen suorittamista? Lisäksi perustuslakivaliokunnan vuonna 2012 sivistysvaliokunnalle antamassa lausunnossa korostetaan, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen sekä opiskelualan vaihtamisen tulee olla myös jatkossa mahdollista. Ehdotettu opintotuen rajoittaminen ei palvele näiden tavoitteiden toteutumista.

Arvoisa puhemies! Lisäksi esityksessä ehdotetaan ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden keventämistä. Nykyisiä säännöksiä opintotuen myöntämiseksi ulkomailla harjoitettaviin opintoihin ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne eivät perustuisi enää yhtä vahvasti henkilön asuinpaikkaan vaan tukea voitaisiin myöntää myös silloin, jos henkilöllä voidaan katsoa olevan muuten elinolosuhteidensa perusteella kiinteät siteet Suomeen.

Kun halutaan säästää, rokotetaan Suomessa asuvien opiskelijoiden toimeentuloa ja samanaikaisesti syydetään löysemmin ehdoin rahaa ulkomaille. Haluammeko tukea esimerkiksi Suomessa työskentelevän EU-työntekijän perheenjäsenen opintoja vaikkapa Italiassa, Espanjassa, Kreikassa? Mitä tämä kiinteiden siteiden määrittely esityksessä tosiasiassa tarkoittaakaan? Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalausunnossa korostettiin määritelmän tulkinnanvaraisuutta, josta seuraisi käytännön ongelmia. On aiheellista kysyä: voidaanko ulkomailla asuvien opintoja rahoittaa tinkimällä Suomessa asuvien opiskelijoiden toimeentulosta?

Tämä hallituksen esitys ei tue esimerkiksi elinikäistä oppimista lainkaan. Me perussuomalaiset jätimme perustellusti asiasta vastalauseen sivistysvaliokunnan mietintöön.

 

 

PTK 165/2014 vp

  1. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

184) Kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden lopussa

Suullisen kyselytunnin asia SKT 184/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa tosiaan ainoastaan perussuomalaiset äänestivät kansalaisaloitteen puolesta. Totta kai ruotsin kielen opiskelu on tärkeää, mutta oikeusministerille on tulossa myös kirjallinen kysymys tästä kansalaisaloitteen tärkeydestä.

Tiukassa taloustilanteessa mietimme kuumeisesti keinoja kääntää talous kasvu-urille. Kansainvälistä osaamista on väläytelty yhtenä mahdollisena menestystekijänä. Tähän liittyy olennaisena osana monipuolinen kielten osaaminen. Erityisesti suuret maailmankielet ovat valttia bisnesmaailmassa. Monipuolinen kielitaito voi olla tulevaisuudessa yksi kansallisista ylpeydenaiheistamme, ja sen myötä voisi avautua uusia mahdollisuuksia myös talouden näkökulmasta. Näin ollen kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko ruotsin kielen opetuksen erityisasema suhteessa muiden kielten opetukseen perusteltua kansainvälistymiseen ja talouteen liittyvillä tekijöillä?

 

 

PTK 165/2014 vp

  1. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

2) Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)
Ainoa käsittely

Muu asia M 2/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 24/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On totta, että perussuomalaiset äänestivät ainoina kansalaisaloitteen puolesta. Me halusimme varmistaa – ja katsoimme, että se on tärkeää – että se tulee saliin ja tulee myös äänestykseen.

Monipuolinen kielten osaaminen on tärkeää, sehän on aivan itsestään selvää. Ja edustaja Wallin: också jag har lärt åtta år svenska, och jag är nöjd med det.

Kansalaisten mielipiteellä on väliä. Kansalaisaloitteet on otettava vakavasti.

Faktaa on myös se, että 5,2 prosenttia kansalaisistamme on ruotsinkielisiä. Haluaisinkin kysyä myös siitä, kun täällä ovat ministerit paikalla, että kun tehtiin tutkimus – Tampereen ja Turun yliopiston politiikan tutkijat sekä Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforsk toteuttivat tämän tutkimuksen – niin tämä vastaus, mihin päädyttiin, oli aika yllättävä, elikkä 62 prosenttia on sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia, ja peräti kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelun pitäisi olla vapaaehtoista. Tämä on (Puhemies koputtaa) tällaisen tutkimuksen tulos, ja koska me olemme (Puhemies koputtaa) täällä eduskunnassa kansalaisten valitsemina, niin pitäisi tähän kyllä antaa enemmän vastauksia – kun sivistysvaliokunnassa tämä tutkimus melkein ohitettiin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi: Yritetäänpäs pysyä siinä minuutissa, ja niin kuin äsken totesin, puhemieheltä perimäni listan mukaan tämä debatti rajoitetaan kohta: sanotaan nyt noin 10 puheenvuoroa, sen jälkeen ministerit vastaavat. Sitten mennään puheenvuorolistaan, jossa näyttää, että samat henkilöt ovat pyytäneet puheenvuoroa kuin tässä debatissakin.

 

 

PTK 165/2014 vp

  1. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

2) Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)
Ainoa käsittely

Muu asia M 2/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 24/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Näin aluksi kiitän edustaja Ruohonen-Lerneriä erinomaisesta puheenvuorosta. Suhtaudun tähän kansalaisaloitteeseen ruotsin kielen vapaaehtoisuuden puolesta erittäin positiivisesti. Valtaosa suomalaisista ei ole ruotsin kielen pakollisen opiskelun kannalla enkä ole minäkään. Kannatan kielten opiskelussa vapaaehtoisuuden vahvistamista. Uskon siihen, että aito opiskelumotivaatio löytyy paremmin vapaaehtoisen valinnan kuin pakon kautta.

Olennaisinta kielten opetuksessa on se, että oppilaat saavuttavat käytännössä mahdollisimman hyvän kielitaidon. Vain tämä mahdollistaa esimerkiksi työskentelyn kyseisellä kielellä. Ruotsin kielen tapauksessa on helppo todeta, ettei yleinen kielen osaaminen ole toivotulla tasolla siitä huolimatta, että sitä opiskellaan paljon maamme kouluissa. Myöskään virkamiesruotsin suorittaminen ei tunnu takaavan tarvittavaa kielitaitoa työtehtävistä suoriutumiseksi ruotsin kielellä. Tarvittavat palvelut ruotsiksi pyörivät tällä hetkellä niiden henkilöiden varassa, joiden ruotsin kielen osaaminen on riittävällä tasolla. Näin tulisi jatkossakin olemaan, vaikka ruotsin kielen opiskelu olisi vapaaehtoista.

Koska nykytilanne ruotsin tosiasiallisen osaamisen suhteen on heikko, tarvitaan muutos. Suomi on kaksikielinen maa, totta. Kansalaisaloitteen kannattamisella perussuomalaiset pitävät vapaaehtoisen kielivalinnan puolta. Emme suinkaan ole ruotsin kielen opiskelua vastaan, päinvastoin. Vieraiden kielten monipuolinen osaaminen on valtti kansainvälisessä kilpailussa. Kielten opiskeluun tulee panostaa. Monipuolinen kielten opetus on vahvuus. Espanja, ranska, saksa, japani ja venäjä sekä toinen kotimainen kielemme ruotsi – tässä esimerkkejä kielistä, jotka saattavat avata aivan uusia mahdollisuuksia työuraa ajatellen. Se, minkä kielen osaaminen tulee lopulta hyödyttämään ketäkin, riippuu täysin kiinnostuksen kohteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Mitä suurempi maailmankieli on kyseessä, sitä suuremman pelikentän se avaa kielen taitajalle.

Ruotsin kielen opetuksen nykyisenkaltainen erityisasema ei ole perusteltua enää 2000-luvun globaalissa maailmassa, vaikka olen vahvasti sitä mieltä, että ruotsin kielen opetusta on tarjottava jatkossakin kouluissamme. Mielestäni kansalaisten, nuortemme, on annettava valita vapaammin, mitä kieltä he haluavat opiskella. Kaikkien laittaminen samaan muottiin ei tässäkään asiassa johda parhaaseen mahdolliseen tulokseen kenenkään kannalta. Korostan edelleen motivaation ja vapaaehtoisuuden kulkevan käsi kädessä. Koulujen tuntijaossa ei ole kuitenkaan loputtoman paljon tilaa. Tästä johtuen olisi järkevää täyttää lukujärjestykset kaikin puolin mahdollisimman tehokkaasti sillä tavoin, että oppimistulokset koko oppiainekokonaisuutta tarkastellen olisivat mahdollisimman hyvät. Ruotsin kielen opiskelu nykymuodossaan ei ole tehokasta. Lisäksi kielten opetusta voitaisiin tarjota nykyistä monipuolisemmin, jos niin sanotusta pakkoruotsista luovuttaisiin.

Me perussuomalaiset arvostamme kansan mielipidettä ja järkiperusteita. Näin ollen jätimme oman vastalauseemme sivistysvaliokunnan mietintöön.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Niikon tekemää vastalauseen 1 mukaista esitystä.

 

 

PTK 160/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 25. HELMIKUUTA 2015 kello 14.13

12) Laki omaishoidon tuesta annetun lain ja tuloverolain muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Lakialoite LA 107/2014 vp Lauri Heikkilä /ps ym.:

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Omaishoitajien tekemä työ on äärimmäisen arvokasta, ja se mahdollistaa hoidettaville paremman elämän ja antaa monille mahdollisuuden asua omassa kodissa, mikä on tärkeä asia kenelle tahansa. Valtion näkökulmasta omaishoitajien tekemä työ säästää vuosittain merkittävän rahasumman terveydenhuollon kustannuksista.

Omaishoidon tuen hoitopalkkiot eivät ole tällä hetkellä riittävällä tasolla työn tärkeyteen ja vaativuuteen nähden. On valitettavaa, että suuri osa omaishoitajista ei saa ollenkaan omaishoidon tukea, ja toisaalta omaishoidon tuen varassa elävillä on usein vaikeuksia toimeentulon suhteen. Tästä näkökulmasta omaishoitajien kohdalla tukipalkkioiden veronalaisuudella on todella taloudellista merkitystä läheisistään huolta kantaville mallikansalaisillemme.

Myös omaishoitotyö, joka on käytännössä toisesta huolehtimista, ei niinkään puhtaasti ansaintatarkoituksessa tehtyä työtä, on luonteeltaan sellaista, ettei sitä pitäisi verotuksessa rinnastaa ansiotyöhön. Esimerkiksi työajan suhteen omaishoitajatyö poikkeaa merkittävästi tavallisesta ansiotyöstä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on julkisuudessa ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti omaishoitajien aseman parantamiseen. Tämän lisäksi vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito on toteutettava ensisijaisesti hänen kotonaan tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa. Hallituksen suhtautumisen ja vanhuspalvelulain hengen mukaisesti omaishoitotyötä tulisi edistää luomalla omaishoitajille nykyistä paremmat toimintaedellytykset ja pyrkiä turvaamaan heidän toimeentulonsa.

Laitoshoidon hintalappu on kova, ja se luo paineita kehittää vaihtoehtoisia hoitotapoja. Näin ollen omaishoitajaksi ryhtymisen kynnystä tulisi madaltaa ja omaishoidon tuen hoitopalkkion tuntuva korottaminen olisi perusteltua.

Omaishoitajien aseman eteen on tehtävä vielä paljon täällä eduskunnassa, mutta edustaja Heikkilän lakialoitteen mukaiset muutokset olisivat askel parempaan suuntaan. Kannatan edustaja Heikkilän lakialoitetta. – Kiitos.

 

 

PTK 157/2014 vp

  1. TORSTAINA 19. HELMIKUUTA 2015 kello 16.00

2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 lisätalousarvioksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 362/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Muutama sana kyseisestä aiheesta: pakolaiset, maahanmuutto.

Totta kai perussuomalaiset haluavat, että he, jotka tulevat sotaa pakoon ja on kova hätä siellä kotimaassa, tulevat tänne, ja me autamme. Mutta tämä kiista, mitä me kuulemme myös kantasuomalaisten suusta tuolla kentillä, on se, että osa maahanmuuttajista käyttää sosiaalietuja ja saa sosiaalietuja enemmän kuin kantaväestön kohdalla on, ja se synnyttää eripuraa.

Myös terrorismin uhka on Suomessakin jo. Puheenjohtajamme Soini on tänään esiintynyt kyseisestä asiasta ja tehnyt siitä ilmoituksen ja lehdistötiedotteen, että tämä uhka on hänenkin kohdallaan ollut, hän on saanut jopa tappouhkauksia. Myös Perussuomalaisten puoluetoimistoon on kohdistunut sabotaasia jo kolmekin kertaa. Kyllä tämä uhka on ja leijuu, ja toivottavasti se ei koskaan räjähdä täällä Suomessa. Sen takia meidän on varauduttava, keskusteltava avoimesti ja tehtävä ennaltaehkäisyä tämän suhteen, ettei terrorismi pääse tänne pesiytymään.

 

 

PTK 157/2014 vp

  1. TORSTAINA 19. HELMIKUUTA 2015 kello 16.00

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 244/2014 vp) täydentämisestä
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 244/2014 vp

Hallituksen esitys HE 308/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 22/2014 vp

Lakialoite LA 91/2012 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Ensin sanoisin edustaja Kontulalle, että kyllä me sivistysvaliokunnassa kuuntelimme monta asiantuntijaa ja emme me tätä mietintöä ihan noin tuosta vain heittäneet, että kyllä me olemme siihen perehtyneet ja käsitelleet asiaa monelta kantilta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sisältää ehdotuksen lukukausikohtaisen käsittelymaksun perimisestä muun kuin EU- ja Eta-alueen valtioiden tai Sveitsin koulutusjärjestelmiin kuuluvan korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen suorittaneilta hakijoilta, jotta saataisiin katettua korkeakoulukelpoisuuden tarkistamisesta sekä tukipalveluiden järjestämisestä aiheutuvia lisäkustannuksia.

Tämä uudistus on kannatettava. Taloudellisesta näkökulmasta se on hyväksi suomalaisille yliopistoille ja korkeakouluille, ja toisaalta maksettavaksi jäävä summa on mielestäni kohtuullinen myös hakijan näkökulmasta.

Lakialoitteessa 91/2012 ehdotetaan lainsäädännön muuttamista siten, että myös suomalaiset oppilaitokset voisivat tarjota koulutusta maksua vastaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville yksittäisille opiskelijoille. Suomeen opiskelun loputtua jäävä henkilö voisi vähentää verotuksessa maksamansa lukukausimaksut kokonaisuudessaan takaisin viiden vuoden aikana.

Verovähennysmahdollisuus on reilu, ja tämä on hyvä uudistus, mutta lukukausimaksun soveltamisen suomalaisiin sekä EU- ja Eta-alueen sisältä tuleviin opiskelijoihin ei tule jatkossakaan olla mahdollista.

Korkeakoulutukseen tulee tarjota mahdollisuus jatkossa yhä useammalle suomalaisnuorelle. Korkeakouluissa ja yliopistoissa on kuitenkin rajattu määrä opiskelupaikkoja. Joka kevät jää rutkasti nuoria vaille tavoittelemaansa opiskelupaikkaa. Itse pidän tärkeänä, että mahdollisimman moni suomalainen nuori saisi haluamansa opiskelupaikan, ja tässä mielessä EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville tarjottavien opiskelupaikkojen määrää tulisi rajata.

Vuosina 2012-2014 toteutettiin lukukausimaksukokeilu. Mielestäni EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien tulisi maksaa lukukausimaksu. Se on yksi mahdollisuus oppilaitoksille kattaa edes osa toimintamenoistaan.

Täällä eduskunnassa puhuttiin eilen opetuksesta ja koulutuksesta välikysymyksen yhteydessä. Massiivisia leikkauksia on koulutukseen tullut tämän hallituskauden aikana, valitettavasti, ja leikkauksia on luvassa myös seuraavalla hallituskaudella. On aika alkaa puhua lukukausimaksuista juuri EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille maille, ei siis EU-maalaisille ja suomalaisille.

Tämä on sikäli tärkeä asia, että se jätettiin nyt käsittelemättä tällä hallituskaudella, mutta koska taloustilanne on nyt vaikea ja valtion täytyy alkaa kehitellä näitä säästöpaikkoja, mistä voisi saada niitä säästöjä, tämä on yksi mahdollisuus, vaikkakaan ei kovin suuri säästökohde, mutta tästä pitää mahdollisesti aloittaa, ja siitä tullaan varmaan keskustelemaan seuraavalla hallituskaudella. – Kiitos.

 

 

PTK 156/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

1) Tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Koulutuksen merkitystä ei voi vähätellä. Täällä istuntosalissa on pidetty lukuisia puheenvuoroja suomalaisen koulutuksen ja koulutuksellisen tasa-arvon puolesta. Yleinen suhtautuminen koulutukseen täällä eduskunnassa vaikuttaisi olevan positiivisen puolella. Valitettavasti hallitus on epäonnistunut täysin koulutuspolitiikassaan. Kuten on jo tullut esille, koulutuksesta on leikattu resursseja pitkään. Tästä johtuen raja on tullut vastaan. Oppilaitosten toimiessa jo äärimmäisen niukoilla resursseilla vaikuttavat lisäresurssit väistämättä opetuksen laatuun. Tehokkuutta tulee kaikessa toiminnassa tavoitella mutta ei konkreettisen toiminnan ja laadun kustannuksella.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän yksi peruslähtökohdista on ollut tasa-arvo. Laadukkaalla koulutuksella varmistetaan osaaminen, jolla tulevaisuudessa maatamme rakennetaan. Laadukkaan koulutuksen tulee olla jokaisen oikeus riippumatta asuinpaikkakunnasta tai perheen varallisuudessa. Tasa-arvoinen koulujärjestelmä tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet kaikille hakea menestystä elämästä opintien kautta, yleissivistystä unohtamatta.

Lisäksi koulu on paikka, jossa voimme vaikuttaa nuortemme kasvatukseen sekä puuttua varhaisessa vaiheessa mahdollisiin ongelmiin. Jotta koulu olisi hyvä paikka oppia ja kasvaa, niin tarvitaan riittävästi henkilökuntaa ja asianmukaiset toimitilat.

Päivän välikysymys on paikallaan, koska hallituksen överiksi menneet, eri tason oppilaitoksia kurittaneet säästöt ovat heikentäneet koulutuksen tasa-arvoa. Esimerkiksi monien pienten paikkakuntien lukiot on jo ajettu alas, ja monet pikkulukiot saavat toden teolla pelätä tulevaisuutensa puolesta.

Miljardiluokan leikkaukset suomalaisten koulutuksesta herättävät varmasti monen kansalaisen hämmästyksen, eritoten, kun saamme jännittää tällä hetkellä, mikä on Kreikan talousongelmien lopullinen hintalappu veronmaksajillemme. Hallitus on asettanut liian monta asiaa suomalaisen koulutuksen edelle. Suomi kuntoon kriisimaita rahoittamalla – vai miten se nyt sitten menikään?

Sivistysvaliokunnan jäsenenä olen seurannut läheltä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kohdistuvia hallituksen leikkauksia. Monesti on ollut kyse valtion budjetin kokonaisuutta ajatellen häviävän pienestä summasta mutta säästön käytännön seuraukset koulukentällä ovat olleet merkittävät. Hallitus ei näe vaalikautta pidemmälle. Koulutus on yksi parhaita investointeja tulevaisuuteen, ja sen positiiviset vaikutukset ovat moninaiset: esimerkiksi tulevaisuuden kilpailukyky nojaa vahvasti koulutuksen kautta syntyvään osaamiseen, ja toisaalta kouluissa voidaan tarjota auttavaa kättä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Perussuomalaiset uskovat koulutukseen ja haluavat kehittää sitä. Välikysymys on hyvä herätyksen paikka niille puolueille, jotka ovat hyvää vauhtia hajottamassa suomalaista koulutusjärjestelmää. Ja aivan kuten edustaja Kivelä tässä debatissa sanoi, niin toivon myös, että koulutus on yksi tämän vaalikevään aiheista, joista keskustellaan paljon ja joissa puolueet tuovat sitten oman kantansa esiin. Seuraava hallitus ja edustajat: on laitettava tärkeysjärjestykseen ja toteutettava ne kärkitavoitteet, joilla Suomi ja suomalaiset selviävät tämänhetkisistä ongelmista voittajina.

Arvoisa puhemies! Siis oman maan isot ongelmat on ratkottava ensin, silloin on mahdollisuus auttaa muitakin. Koulutus kuuluu kaikille, ja koulutusverkon säilyttäminen kuuluu näihin kärkitavoitteisiin. – Kiitos.

 

 

PTK 156/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

1) Tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä 1,7 miljardia on kyllä järisyttävä leikkaus.

Järjestämisluvista olisin kysynyt hallituksen ministereiltä. Onko se tällainen sumuverho, tällainen kulissi, jonka taakse mennään: että järjestämislupaa ei tule, kriteereitä kovennetaan, ja näin ollen lukio tai ammattikoulu suljetaan eikä se saa sitä lupaa?

Sitten ministeri Kiuru sanoi tästä Tulevaisuuden peruskoulu -parlamentaarisesta ryhmästä, ja tosiaan sieltä on raportti tulossa ja varmaankin hyviäkin vinkkejä. Mutta faktaa on, että tuolla karu todellisuus on kentällä, että opetushenkilöstöä on siellä tällä hetkellä työttömänä runsaasti ja 2014 joulukuussa 3 100 lukion ja yläluokkien opettajaa oli työttömänä.

Tämä on hyvin kallis lasku yhteiskunnalle. Kysynkin ministereiltä: Onko koulujen toimintaresurssit (Puhemies koputtaa) ja opetushenkilöstön työttömyystilanne huomioon ottaen hallituksen koulutuspolitiikka ollut perusteltua? (Puhemies: Aika on tullut täyteen!) Onko siinä enää mitään järkeä?

 

 

PTK 156/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

1) Tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo kauden alussa vaihtoehtobudjetissaan ottaneet esille koulutuksen ja ehdottaneet, mihin rahoja käytettäisiin. Elikkä olemme hyvin huolissamme koulutuksesta. Koulutukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin aina. Sen me tiedämme, ja mitä varhaisemmin siihen panostetaan, sen parempia tuloksia tulee.

Varsinainen kysymykseni ministerille kuitenkin on, kun olette monta kertaa sanonut, että yhtään lukiota ja yhtään ammattikoulua ei suljeta: Jos kuitenkin niin käy, niin missä ne säästöt sitten ovat? Jos on pitkät koulumatkat, joutuu jopa asumaan poissa kokoa, koulurakennukset jäävät tyhjilleen, missä se säästö sitten on?

 

 

PTK 156/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

1) Tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aloitetaan rahasta. Kataisen hallitusohjelmassa todetaan näin: ”Osaavat ja hyvinvoivat ihmiset ovat Suomen keskeisin taloudellinen menestystekijä.” Stubbin hallitusohjelmassa todetaan: ”Osaaminen on keskeinen osa uuden kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamista.” Molemmissa hallitusohjelmissa on tiedostettu osaamisen suuri merkitys kansantaloutemme kannalta. Tästä huolimatta Kataisen ja Stubbin hallituskautta leimaavat historiallisen suuret leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Niin suuret, ettei vastaavia leikkauksia ole tehty yhdenkään muun hallituksen toimesta.

Arvoisa hallitus! Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen -hankkeen loppuraportista käy ilmi, että suomalaisen yhteiskunnan koulutukseen liittyvät vahvuudet ja etulyöntiasema ovat oleellisesti heikentyneet. Samoin on käynyt koulutuksen tasa-arvon. Kansalaisten osaamisen taso on laskenut ja jopa jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Nämä tiedot eivät mairittele, saati sitten naurata. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja taitotason lasku olisivat edellyttäneet teiltä, arvoisa hallitus, panostusta koulutukseen. Teitte kuitenkin omat ratkaisunne: leikkasitte koulutuksesta, ja siten heikensitte maamme menestymismahdollisuuksia entisestään.

Arvoisat kansalaiset! Hallitus väittää, että lukioita ja ammattikouluja ei lopeteta. Totta onkin, että hallitus ei kouluille laita lappua luukulle, mutta kertomatta on jäänyt, että opetuksen järjestämislupia vähentämällä avautuu mahdollisuus koulujen sulkemiseen. Likainen työ toteutetaan kulisseissa. Samaa taktiikkaa käytettiin päivystävien sairaaloiden suhteen. Ministeri hoki, että synnytyssairaaloita ei lakkauteta, mutta päivystyksen järjestämiskriteereitä muutettiin siten, että kaikilla sairaaloilla ei ollut edellytyksiä jatkaa. Nyt väitetään, että kouluja ei lakkauteta, mutta samaan aikaan aiotaan tiukentaa kriteereitä, joilla järjestämisluvan saa. Kuinka moni uskoo, että tämä ei johda koulujen lakkauttamiseen? Yleinen mielipide ja todellinen pelko on, että niin käy.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ihmettelevät Kataisen ja Stubbin hallitusten tapaa johtaa maata: sanotaan yhtä ja tehdään toista. Väitetään, että koulutus on tärkeää, mutta samaan aikaan ajetaan sitä surutta alas. Väitetään, että kouluja ei lakkauteta, mutta samaan aikaan sitä valmistellaan kulisseissa. Sanat ja teot eivät kohtaa. Perussuomalaiset eivät ole huolissaan ainoastaan koulutuksen laadusta, vaan ihmisten mahdollisuuksista elää kotiseuduillaan. Jos paikkakunnilta viedään koulut, käy asuminen hankalaksi. Huolestuttavaa on myös se, että monet oppilaat ja opettajat joutuvat terveytensä uhalla työskentelemään homekouluissa. Lisäksi monet opetusryhmät ovat yhä liian suuria. Työsarkaa riittää, eikä tilanne leikkaamalla parane.

Arvoisa puhemies! Aloitimme rahasta ja lopetamme rahaan. Hallituksen tärkein tehtävä on päättää yhteisten rahojemme käytöstä. Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat olleet valmiita avokätisesti jakamaan rahaa maamme rajojen ulkopuolelle, mutta oman maamme menestyksen ja asukkaittemme hyvinvoinnin kannalta olennaiseen asiaan, koulutukseen, ei ole oltu valmiita satsaamaan. Emme tiedä, kenen etuja tämä hallitus ajaa, mutta hallituksen toimista päätellen se ei ainakaan ole suomalaisten etu. Siksi kannatan edustaja Puumalan tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. – Kiitos.

 

 

PTK 156/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 18. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

1) Tasa-arvoisen koulutuksen tulevaisuus
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 8/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus tulee taata kaikille tasapuolisesti koko maassa asuinpaikkaan, varallisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään tekijään katsomatta. Myös kielten opetuksen kehittämisen lähtökohtana tulee olla mielestäni yhdenvertaisuus, kuten kaikessa koulutukseen liittyvässä suunnittelussa. Vieraiden kielten monipuolinen osaaminen on valtti kansainvälisessä kilpailussa.

Ja nyt kun kerran vapaudesta ja valinnaisuudesta puhutaan, näin ollen kysyn asianomaiselta ministeriltä: olisiko vapaa kielivalinta kouluissa hyvä keino vahvistaa yleistä kielten osaamista, ja millaisena näette vapaan kielivalinnan oppilaiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta?

 

 

PTK 155/2014 vp

  1. TIISTAINA 17. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain 3 ja 149 a §:n sekä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 363/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä hallitukselta: voitteko luetella ne toimet, joilla hallitus on edistänyt pikkuyritysten mahdollisuutta pysyä hengissä ja kehittää yritystoimintaansa Suomessa?

Tämä alvin alarajan minimaalinen nosto on kosmeettinen ja täydellinen vaalitemppu. Virossa sitä vastoin ollaan yrittäjäystävällisiä, siellä on tehty uudistuksia. Heidän veromallinsa on edistänyt taloutta ja hyödyttää kaikkia. Vieläkään ei ole tajuttu hallituksessa, että juuri nämä pienet yritykset ovat meidän suurin mahdollisuutemme uusien työpaikkojen syntymisessä.

Perussuomalaisten linja on ollut selkeä koko vaalikauden ajan. Olemme esittäneet varjobudjeteissamme monia parannusehdotuksia, muun muassa alvin alarajan nostoa reilusti 20 000:een. Mielestäni sen voisi nostaa kyllä 30 000:eenkin, verohuojennuksen 40 000:een. Eihän siitä mitään tule, että yritystä verotetaan niin paljon, aivan kuoliaaksi asti, ennen kuin se edes on jaloillaan. Se ei kannusta yrittäjyyteen.

Byrokratiaan on luvattu puuttua joka puolueessa. Se jää nähtäväksi.

 

 

PTK 155/2014 vp

  1. TIISTAINA 17. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Toinen käsittely

Hallituksen esitys HE 304/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 19/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Vastalauseen mukaisesti esitän, että lakiehdotus hylätään.

 

 

PTK 153/2014 vp

  1. TORSTAINA 12. HELMIKUUTA 2015 kello 16.02

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 347/2014 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 45/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Potilasturvallisuuden kannalta on todella tärkeää, että hoitohenkilökunnan kielitaito on riittävä. Kommunikoinnin ollessa vajavaista yhteisen kielen puuttuessa voi hoidon suhteen tapahtua kohtalokkaita virheitä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset ovat esittäneet vastalauseessaan kolme lausumaehdotusta, joita kannatan lämpimästi.

 

 

PTK 152/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 11. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 304/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 19/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta on leikattu paljon ja pitkään. Opetustoimen valtionosuusindeksejä ja yksikköhintoja koskevien väliaikaisina toteutettujen säästöjen muuttaminen pysyviksi on kestämätön ratkaisu hallinnonalan nykytila huomioon ottaen.

Resurssipula uhkaa opetuksen laatua kaikilla oppiasteilla. Toimivan koulutusjärjestelmän on tarkoitus tuottaa osaavaa työvoimaa talouden moottoriksi, tarjota riittävä yleissivistys sekä ohjata nuoria oikeille raiteille opintojen ja työuran osalta. Toisen asteen koulutuksen merkitystä maamme tulevaisuudelle ei voi kyllin korostaa. Myös koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta oppilaitosten riittävät resurssit ovat keskiössä. Lisäksi koulutuksen alueellinen saavutettavuus vaarantuu ylimitoitettujen säästöjen seurauksena. Hallitusohjelman tavoite nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansakunnaksi vuoteen 2020 mennessä on ristiriidassa kyseisten säästöjen kanssa.

Toisen asteen koulutuksen merkitys on suuri, kun ajatellaan nuorten tulevaisuutta ja maamme näkymiä vuonna 2020 ja siitä eteenpäin. Tulevaisuuden taloudellinen menestys nojaa osaavaan työvoimaan. Osaavaa työvoimaa saamme tarjoamalla suomalaisille nuorille laadukasta koulutusta. Verrattaen pienten säästöjen takia ei ole järkevää tinkiä tulevaisuudesta. Investointi koulutukseen kannattaa.

Koulutuksen merkitys vaikuttaisi olevan myös kokoomuksen tiedossa näin vaalien alla. On kuitenkin varsin ristiriitaista, että päähallituspuolue, joka puheidensa perusteella arvostaa koulutusta, on siitä ollut leikkaamassa koko kuluneen vaalikauden ajan. SDP on ollut mukana opetukseen kohdistuvissa leikkauksissa. Tulee myös mieleen se, eikö hallitus arvosta suomalaista koulutusta riittävästi. Sitä vastoin yhteisiä verovaroja kyllä riittää kanavoitavaksi esimerkiksi Kreikkaan. Kansan asialla, mutta ei Suomen kansan. Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Säästetään euro nyt, maksetaan viisi 10 vuoden kuluttua ja annetaan nuortemme syrjäytyä, kun ei ole tarjota koulutusta.

Hallituksen esityksen 304 mukaiset säästöt ovat vain pieni osa kaikista hallituksen masinoimista opetukseen kohdistuneista leikkaustoimista. Harjoitetulla perusteettomalla leikkauspolitiikalla ei hallituksen vuoden 2020 tavoite ole toteutumassa. Tämä on sääli. Aikaa on kulunut paljon ja tulokset uupuvat.

Me perussuomalaiset olemme johdonmukaisesti vastustaneet koulutukseen kohdistuvia leikkauksia kuluneella vaalikaudelle. Näin me teemme tämänkin esityksen kohdalla. – Kiitos.

 

 

PTK 152/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 11. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 304/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 19/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafssonille: Tässä puheessa, jonka pidin, ei ollut ylimitoitettu mitään. Asiat ovat aivan niin kuin puheessa oli. Nimittäin järjestämislupa pitää hakea jokaisen lukion, ammattikoulun. Jos sitä ei myönnetä, niin kuin todennäköisesti joittenkin kohdalla käy, se tarkoittaa sitä, että lukioita joudutaan sulkemaan, ammattikoulujakin. Nuorille tulee pidemmät koulumatkat. 16-vuotias joutuu jopa asumaan muualla kuin kotona. Jos ei osa näistä sitten syrjäydy tämän vuoksi, että sieltä kotoa käsin ei voida koulua käydä ja tulee muita probleemoja, kun täytyy asua pois kotoa, niin ihme on. Joten se, ettei tulisi syrjäytymistä, ei pidä paikkaansa. Tämä on vakava paikka. Nämä massiiviset leikkaukset, mitä nyt on jo tehty, tehdään ja tulevaisuudessa tullaan todennäköisesti tekemään, romuttavat meidän arvostetun koulutusjärjestelmämme kokonaan.

 

 

PTK 152/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 11. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 304/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 19/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä ei suinkaan ole vähenemässä hallituksen toimista huolimatta. Sanoin puheessani, edustaja Gustafsson, että leikkauksia on jo aikaisemmin tehty ja se on tuonut ongelmia. Hallituksen esitykset, jotka ovat valiokunnan pöydällä ja odottavat käsittelyä, ovat tuomassa lisää suuria ongelmia myös syrjäytymisessä. Valitettavasti todennäköisesti, jos ne menisivät niinään läpi, niin syrjäytyminen lisääntyisi. Ennaltaehkäisy ongelmien kohdalla on aina taloudellisempaa ja inhimillisempää, ja arvostan kyllä sitä, että edustaja Gustafsson on täällä paikalla, kun puhumme näistä opetusasioista.

 

 

PTK 152/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 11. HELMIKUUTA 2015 kello 14.03

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 309/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 20/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta pyritään selkeyttämään vapaan sivistystyön oppilaitosten rahoitusjärjestelmiä ja lisäämään rahoituksen ennakoitavuutta koulutuksen järjestäjille.

Rahoitusjärjestelmäuudistus on todella tarpeen, ja rahoituksen ennakoitavuutta tuleekin lisätä. Tässä suhteessa esitys on oikeilla linjoilla. Ongelmaton esitys ei kuitenkaan ole. Hallituksen esitykseen lisätty 11 b § on tämä ongelmakohta. Esityksen mukainen säästö on yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, josta valtion säästöosuus on 4,5 miljoonaa euroa. Väliaikaisesti säädettyjen vuosien 2013 ja 2014 indeksijäädytysten vaikutuksia ei pidä muuttaa pysyviksi vapaan sivistystyön oppilaitosten keskimääräisten yksikköhintojen osalta.

Vapaaseen sivistystyöhön on kohdistunut liikaa leikkauksia kuluneella vaalikaudella. Tästä johtuen ei oppilaitosten yksikköhintoihin kohdistuvaa indeksijäädytystä voida toteuttaa ilman, että oppilaitosten toiminta toden teolla vaarantuu. Vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys koulutukselliselle tasa-arvolle sekä suomalaiselle sivistykselle on suuri, joten vastustan esityksen mukaisia säästöjä.

Tulemme esittämään – sivistysvaliokunnan perussuomalaiset edustajat ja vasemmistoliiton edustaja – sitä, että 11 b § hylätään.

 

 

PTK 148/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 4. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

1) Eurokriisin hoito ja Kreikan tilanne
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Kreikka on taas kerran keskustelun aiheena tässä salissa, eikä varmasti viimeistä kertaa.

Perussuomalaiset ovat ottaneet johdonmukaisesti kantaa Kreikan ja muiden euromaiden heikkoon taloudenpitoon ja ennen kaikkea siihen vääryyteen, että toisten maiden holtitonta taloudenpitoa ja pankkien riskinottoa kuitataan suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Perussuomalaiset ovat vastuullisesti yrittäneet puuttua viimeiseen hallituksen vimmaan jakaa verovarojamme ulkomaille. SDP ja vasemmistoliittokin käänsivät takkinsa tukipakettipolitiikan osalta, mutta me emme linjaamme tässä asiassa muuta.

Mitä vakuuksiin tulee, niin niiden toimivuuteen voi uskoa ken haluaa. Itse en suhtaudu paljonkaan puhuttuun vakuusjärjestelyyn kovinkaan luottavaisesti. Kriisimaiden tukemisessa Suomella on miljardiluokan vastuut, ja kotimaan tilanne on vähintäänkin hälyttävä. Työttömiä on valitettavan paljon, ja sairaalat ja koulut kärsivät resurssipulasta vanhustenhoidon sekä muiden peruspalvelujen tavoin.

Vaalien jälkeinen Kreikka on suuri kysymysmerkki. Ankaria säästötoimia vastustaneen puolueen vaalivoiton myötä Kreikan veloista tullaan varmasti keskustelemaan. Se, mitä siitä seuraa, on kysymysmerkki. Oli miten oli, Suomella on tässä asiassa paljon pelissä. Liian paljon. Hallitus puolestaan on luottavaisin mielin ollut tukemassa kriisimaita, ja sen liittovaltiorakkaus voittaa isänmaanrakkauden päätöksenteossa.

Kreikka on yrittänyt jo pitkään kääntää kurssiaan. Joissain asioissa on onnistuttu, mutta kokonaiskuva on kaikesta huolimatta kovin synkkä – tämä kaikki huomattavista euroalueen tulonsiirroista huolimatta. Kun ei tähän mennessä tilannetta olla onnistuttu tukipakettipolitiikalla korjaamaan, niin tuskin vanha rohto puree jatkossa. Kreikassa tarvitaan suuri rakennemuutos, jonka arkkitehteinä tulee hääriä kreikkalaisten itse, ei EU-eliitin tai vaikutusvaltaisten pankkitahojen, joilla kummallakin on omat intressinsä, jotka eivät muuten ole kreikkalaisten tai Suomen kansan etujen mukaisia. Kreikalle ei pidä myöntää velan helpotuksia. Tämä on kaikkien parhaaksi. Euroalueeseen kuuluvien valtioiden on kyettävä hoitamaan talouttaan asianmukaisella ja kestävällä tavalla.

Suomenkin kohdalla hälytyskellot soivat. Se, mihin suuntaan taloutemme menee ja mikä on luottoluokituksemme tulevan vaalikauden jälkeen, on meistä itsestä kiinni. Lähtötilanne ei ole tällä hetkellä häävi. Istuva hallitus tulee jättämään seuraavalle raskaan perinnön, ja kutsuisinkin seuraavaa hallitusta harakirihallitukseksi. Kovasti toitotetut rakenneuudistukset ovat tökkineet pahemman kerran, ja talous on retuperällä. Tämä tilanne vaatii meiltä järkeviä ratkaisuja ja itsekuria.

Samojen toimien voidaan sanoa purevan myös Kreikan tilanteeseen. Kannustaako velanoton lisääminen ja nykyisten velkojen höllentäminen Kreikkaa korjaamaan asiansa parhaimmalla mahdollisella tavalla? Siellä tarvitaan todellista muutosta, joka lähtee liikkeelle aidosta halusta hoitaa maan asiat kestävällä tavalla oikeille urille. Loputon velkojen lykkääminen ei tule olemaan toimiva ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Muut eduskuntapuolueet eivät halua tukipakettikeskustelua kevään vaaleihin. Aihe haluttaisiin ohittaa pienellä huomiolla. Perussuomalaiset haluavat nostaa kissan pöydälle, koska tukipakettien kohtalo vaikuttaa jokaisen suomalaisen toimeentuloon ratkaisevasti tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Soinin tekemää epäluottamuslausetta.

 

 

PTK 148/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 4. HELMIKUUTA 2015 kello 14.02

1) Eurokriisin hoito ja Kreikan tilanne
Ainoa käsittely

Välikysymys VK 7/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Missä Soini, siellä viisaus. (Naurua) Edustaja Soini varoitti tukipakettihommista jo vuonna 2010. (Välihuutoja) Asiat ovat menneet aivan niin kuin hän silloin varoitti.

Ensimmäisen Kreikalle myönnetyn tukipaketin jälkeen, olisiko ollut noin pari viikkoa sen jälkeen, Kreikka ilmoitti sotilaskonehankinnoista Ranskasta. Kun Ranska tukee Kreikkaa, se siis tukee omaa teollisuuttaan. Kun Saksa tukee Kreikkaa, se tukee omia pankkejaan. Kun Suomi tukee Kreikkaa, mikä on tämän tuen tosiasiallinen hyöty Suomen valtiolle ja veronmaksajille? Onko Suomi ainut EU-maa, joka jakaa tukipaketteja ilman omaa hyötyä ja jopa tappiokseen?

Ja vielä lisäksi: Mikä on hallituksen arvio Kreikan velanmaksukyvystä sekä halukkuudesta maksaa velkansa? Entä miten Suomen osalta taloudellinen riski on muuttunut Kreikan tuoreen vaalituloksen myötä?

 

 

PTK 145/2014 vp

  1. TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 kello 16.00

3) Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi 
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 190/2014 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 18/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Liikunta on keskeinen osa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Liikunnan hyödyistä niin keholle kuin mielellekin on tänä päivänä yllin kyllin tieteellistä näyttöä. Hyvinvointiyhteiskunnassa kansalaisilla tulisi olla mahdollisimman hyvät ja tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Mielestäni tämän tulee olla ydinajatus liikuntalakia laadittaessa. Liikuntalain merkitystä tulisi tulevaisuudessa harkita vaikuttavuuden kautta uudelleen ja pohtia, riittääkö nykyisenlainen puitelaki edistämään parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten liikkumista.

Hallituksen esitys liikuntalaiksi sisältää hyviä elementtejä, kuten esimerkiksi poikkihallinnollisen yhteistyön merkityksen liikunnan edistämiseksi ja terveyttä sekä hyvinvointia edistävän liikunnan merkityksen korostamisen. Lain tavoitteet ovat kohdillaan, mutta lain käytännön soveltaminen ei tule valitettavasti tarjoamaan mullistavia lääkkeitä suomalaisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi.

Olennaista lain vaikuttavuuden kannalta on se, ettei kuntien tehtäviä lisätä. Kuntien vastuun määrittäminen ei näin ollen johda sen suurempaan liikuntapalveluiden ehostamisbuumiin maassamme. Lisäksi on tiedostettava se tosiasia, että vallitsevassa taloustilanteessa kuntien mahdollisuudet panostaa kuntalaisten liikunnan edistämiseen ovat kovin rajalliset.

Liikuntajärjestöjen valtionavustuksia koskevat muutokset ovat positiivinen asia. Valtionapukelpoisuuden laajentaminen tulee mahdollistamaan liikunnan edistämisen entistä monipuolisemmin, ja uskon tämän olevan hyvä asia lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. On myös hyvä, ettei valtakunnallisia tai alueellisia liikuntajärjestöjä ole unohdettu valtionavustuksia koskevien muutosten osalta.

Kohtuuhintaiset ja kaikille suunnatut liikuntapalvelut ovat keskiössä, kun ajatellaan liikuntapalveluja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista. Sivistysvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittivät tähän asiaan erityistä huomiota. Vaikka kyseiset seikat huomioidaan esityksessä, ei käytännön elämässä tapahdu tämänkään asian osalta olennaista muutosta parempaan. Kun tarkastellaan liikuntapalvelujen ja harrastamisen hinnan kehitystä, voidaan todeta, ettei se ihan putkeen ole mennyt 2000-luvullakaan. Tästä johtuen tarvittaisiin tomeria toimia liikunnan hinnan trendin muuttamiseksi.

Toivon tulevan hallituksen ottavan huomioon liikuntalain sekä valiokuntien lausunnot, kun liikuntaan liittyviä kirjauksia pohditaan. Huippu-urheilunkin näkökulmasta olisi hyvä saada lahjakkuudet eri lajien pariin mahdollisimman tehokkaasti. On sääli, jos huipputalentti menee niin sanotusti ohi suun suomalaiselta urheilumaailmalta järjettömiksi nousseiden harrastemaksujen seurauksena. Urheilussa ei meinaan pelkällä rahalla pitkälle pötkitä.

Tämä lakiesitys luo pohjaa tulevaisuuden valtionhallinnolle edistää kansalaisten fyysistä aktiivisuutta ja kehittää vaikuttavampaa liikuntahallintoa ja lainsäädäntöä Suomeen. Ihminen on tehty liikkumaan. Nykyajan arkielämä ei valitettavasti tarjoa riittävää määrää liikuntaa, vaan yksilön on huolehdittava liikkumisestaan itse. Valtiovalta ei ketään voi pakottaa liikkeelle, mutta se voi edesauttaa toimillaan aktiivisen liikuntakulttuurin leviämistä. Toivon, että valtio tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän resursseja liikuntaan ja ottaa vahvemman roolin suunnannäyttäjänä kunnille, joissa ruohonjuuritason työ tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Kun tulin eduskuntaan 2011, yksi monista tavoitteistani oli edistää varsinkin koululiikuntaa ja koululiikunnan tunteja. Mutta nyt, kun nämä vuodet ovat kuluneet, olen huomannut, että tämä ei olekaan niin yksinkertainen asia. Viimeiset Pisa-tulokset kun tulivat, niin huomattiin, että taso oli vähän laskenut. Monet aineet pitää huomioida koulussa tulevaisuudessakin, ja jokainen pitää tietysti omasta aineestaan kiinni eikä halua siihen muutoksia. Mutta kun puhutaan liikunnasta, siinä on kysymys asenteista.

Kuulun Tulevaisuuden peruskoulu -parlamentaariseen työryhmään, jossa yritetään kehittää uusia visioita, parannuksia koulunkäyntiin tulevaisuudessa. Onkin tärkeää, että tulevassa esityksessä liikunta otetaan vakavasti ja sen tärkeä rooli huomioidaan siinä esityksessä.

 

 

PTK 136/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 14. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.00

1) Ajankohtaiskeskustelu Suomen ja Venäjän suhteista
Keskustelu

Keskustelualoite KA 11/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Venäjän tilanne puhuttaa ja mietityttää tällä hetkellä todella paljon. Suomen ainutlaatuinen asema tämän valtavan, mahdollisuuksia tarjoavan, merkittävän talousalueen ja maailman valtapolitiikan näyttämöllä häärivän suurvallan naapurissa on kieltämättä mielenkiintoinen ja haastava.

Joka tapauksessa on selvää, että Venäjä-suhteet ovat Suomelle merkittävä asia ja niihin tulee panostaa. EU:n pakotepolitiikassa olemme väistämättä mukana, mutta sen sisältöön voimme pyrkiä vaikuttamaan, jos tahtoa löytyy. Suomen tapauksessa selän kääntäminen Venäjälle maksaa huomattavasti enemmän kuin monen muun EU:n jäsenvaltion kohdalla.

Suomen ulkopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla maiden välisten suhteiden ja kaupankäynnin vahvistaminen. Suomalaisten etu on, että haemme talouteemme kasvua niin idästä kuin lännestäkin. Ei myöskään ole järkevää pyrkiä romuttamaan pitkän ajan kuluessa työllä luotuja suhteita Venäjään sellaisilla turhilla poliittisilla ulostuloilla, jotka eivät tuota mitään lisäarvoa vaan ainoastaan kiristävät välejämme itänaapurin kanssa. Suomen turvallisuuspolitiikka on saanut aivan uudenlaisen jännitteen Ukrainan kriisin myötä.

Perussuomalaisen linjan mukaisesti kannatin uskottavan maanpuolustuksen ylläpitoa ennen Ukrainan kriisiä ja kannatan myös sen jälkeen. Oli turvallisuuspoliittinen kenttä minkälainen vain, tulee itsenäisen Suomen ylläpitää kykyä puolustaa itseään kriisitilanteen koittaessa. Uskoisin, että kuluvalla hallituskaudella (Puhemies koputtaa) jalkaväkimiinojen kieltoa kiihkeinä ajaneista kansanedustajista osa miettii jo, (Puhemies koputtaa) oliko päätös sittenkään järkevä. Uskon, että tuleva hallitus ei enää ylenkatso maanpuolustusasioita…

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (koputtaa): Edustaja Elomaa, nyt on puolitoista minuuttia kohta mennyt.

 

 

PTK 136/2014 vp

  1. KESKIVIIKKONA 14. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.00

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 272/2014 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM  33/2014  vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Sähköinen tunnistautuminen on yhä kiinteämpi osa tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. Sähköinen tunnistautuminen voidaan nähdä yhä kasvavassa määrin peruspalveluna, jonka tulisi olla jokaisen kansalaisen ulottuvilla. Näin ei kuitenkaan ole, koska esimerkiksi maksuhäiriömerkinnän omaavilla henkilöillä on vaikeuksia saada yleisimmin käytettyä vahvan sähköisen tunnistautumisen välinettä eli verkkopankkitunnuksia.

Tämän lain käsittelyssä on hyvä ottaa esimerkiksi tämä vaikeus maksuhäiriöisten kohdalla. Pankkitunnukset eivät tarkoita luotonantoa, vaan niitä käytetään esimerkiksi Kelan sivuille mentäessä, vakuutuslaitosten sivuilla asioidessa, kun kirjoitetaan kansalaisaloite, kun maksetaan edullisemmin laskuja. Kaikki ne, joilla ei ole pankkitunnusta, eivät voi näitä palveluita käyttää, ja se ei ole oikeudenmukaista. Olen tehnyt kaksi lakialoitetta tähän liittyen, ja ilmeisesti ne ovat valiokunnassa siellä pöydillä, mutta olisi todella toivottavaa, että ne käsiteltäisiin ja vielä hyväksyttäisiin, vaikka niissä kummassakaan ei ole sataa allekirjoitusta edustajilta.

Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta on esitykseen liittyvässä mietinnössään todennut, mielestäni on todella tarpeen arvioida sähköisen tunnistautumisen välineitä koskevan oikeuden tarpeellisuutta jatkossa, jotta palveluiden saatavuus voidaan varmistaa esimerkiksi asuinpaikasta riippumatta. Toivoisin sähköisen tunnistautumisen peruspalveluluonteen vahvistamista lainsäädännön osalta mahdollisimman pian, koska asia koskee jo merkittävää ihmisjoukkoa.

Ensitunnistautumisen ja tietojen oikeellisuuden varmistaminen tähtää systeemin luotettavuuden parantamiseen. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota. Ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään tehdään, kun lupa hautaamiseen on saatu. Ennen lupaa ei ilmoitusta voi tehdä. Näin ollen on olemassa riski, että kuolleen henkilön identiteettiä käytetään vääriin tarkoituksiin. Tästä johtuen olisi hyvä harkita uudelleen kuolemasta ilmoittamista koskevia säännöksiä siten, että sähköisen tunnistautumisen pohjalla oleva väestötietojärjestelmä olisi mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Lisäksi esityksessä tarkoitetun luottamusverkoston teknisen toteutuksen ja muun turvallisuuden tulee olla ehdottoman hyvällä tasolla sähköiseen identiteettiin kohdistuvien väärinkäytösten varalta.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuden lisäksi sähköisen tunnistautumisen palveluiden on oltava helppokäyttöisiä. Kaikin puolin sähköisen tunnistautumisen kehittämisessä on mentävä kansan tarpeet ja tasa-arvo edellä. – Kiitos.

 

 

PTK 135/2014 vp

  1. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 341/2014 vp

Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä on aika päivittää laki, joka on 40 vuotta vanha.

Kysyisin ministeriltä – tässä esityksessä on hyvin paljon myös kysymysmerkkejä: Varhaiskasvatuksen tarkoitus on taata lapsille hyvät edellytykset tulevaisuuteen ja edistää valmiuksia aikanaan koulun aloittamiseksi. Jos lapsi tarvitsee erityistä ja tehostettua tukea, huomioiko tämä uusi laki tämän asian ryhmän koossa tai henkilöstörakenteessa?

Lisäksi vielä kysyisin: Esityksen mukaan jokaiselle lapselle tulee tehdä pedagoginen asiakirja, tällainen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Kenen tehtävä se on esimerkiksi ryhmäperhepäiväkodissa tai perhepäivähoidossa?

 

 

PTK 135/2014 vp

  1. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Lähetekeskustelu

Hallituksen esitys HE 341/2014 vp

Ritva Elomaa /ps: Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen tarkoitus on taata lapselle hyvät edellytykset tulevaisuuteen esimerkiksi edistämällä lapsen oppimiskykyä ja valmiuksia aikanaan koulun aloittamiseen.

Varhaiskasvatuksen avulla voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla itse asiassa koko maamme tulevaisuuteen. Näin ollen asian tärkeyden huomioon ottaen toivoisi, että varhaiskasvatuslaki olisi erittäin hyvin valmisteltu, toimiva kokonaisuus. Valitettavasti lain valmistelu on prosessina ollut kaikkea muuta kuin selkeä. Sisältöä pitäisi täsmentää ja tarkentaa monelta kohdin. Tältä hallitukselta lakiesitys voi jäädä toteutumatta, koska aika loppuu. Tarkoitus on hyvä, ja ministeri Kiuru on tehnyt valtavasti töitä, mutta huhtikuu on nopeasti käsillä.

Esityksessä sanotaan, että varhaiskasvatuslaissa korostettaisiin lapsen edun huomioimista päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Näin asian tuleekin ehdottomasti olla. Siihen, kuinka esitys palvelee käytännössä lapsen etua, suhtaudun hyvin kriittisesti.

Lapsiryhmien enimmäiskoosta säädettäisiin siten, että 3 vuotta täyttäneiden kokopäivähoitolasten ryhmän maksimikoko olisi 21 lasta ja alle kolmevuotiaiden ryhmässä saisi olla enintään 12 taaperoa. Käytännössä esitetyt ryhmäkoon sääntelyt eivät toimi, koska lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 § mahdollistaa räikeätkin poikkeamiset lasten ja henkilökunnan välisistä säädetyistä suhdeluvuista. Lisäksi niin sanotut osapäivähoitolapset vaikuttavat jatkossa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoihin. Näin ollen lain tosiasiallinen vaikutus ryhmäkokoihin tulee jäämään varmasti toivottua vaisummaksi.

Yksi keskeinen esitykseen liittyvä puute on se, ettei siinä säädetä päiväkodin tai lapsiryhmien tiloista mitään. Tästä johtuen henkilökuntaa lisäämällä jo entuudestaankin ahtaisiin päiväkoteihin voidaan sijoittaa lisää lapsia. Käytännössä saatetaan laskea lapsiryhmien käyttöön oleskelukelvottomia neliöitä tai ottaa käyttöön vaikka käytävätiloja. Toimitilojen toimivuuden ja sen mukanaan tuoman viihtyvyyden tulisi mielestäni olla ilman muuta lasten oikeus.

Laki pitää vihdoin uudistaa ja tehdä siitä mahdollisimman hyvä. Se on tietenkin jokaisen eduskuntaryhmän tavoite. – Kiitos.

Comments are closed